Sanotaan, että Yhdysvaltain presidentin tehtävä on maailman yksinäisin työ.
Valtavan vallan ja vastuun vuoksi se pitää varmasti ainakin osittain paikkansa, mutta Yhdysvaltain presidentti on sentään haluttu vieras lähes missä päin maailmaa tahansa.
Samaa ei voi sanoa Venäjän presidentistä.
Olisi vähättelyä sanoa, että Vladimir Putinin vuosi sitten Ukrainassa aloittama sota on sujunut huonosti.
Sen kuluessa presidentin tehtävästä on tullut yhä yksinäisempi ja Putinista eristäytyneempi kuin koskaan aiemmin – niin kansainvälisellä areenalla kuin yksityisoloissaan.
Putinin eristäytymisestä on useita selkeitä merkkejä ja siitä on puhunut myös moni Venäjän hallintoa lähellä oleva lähde.
Putin tuntee, kuinka hänen ystävänsä ovat kaikonneet, Washington Post kirjoitti. Se haastatteli useita venäläisiä yritysjohtajia, virkamiehiä ja analyytikkoja.
Venäjällä on yhä muutamia ystäviä, mutta ne eivät välitä Venäjästä, vaan itsestään.
Tällä hetkellä ainoa ulkomainen johtaja, jonka luona Putin voi luontevasti vierailla, on Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka. Muut maailman johtajat ottavat Putinin vastaan ainoastaan silloin, kun se on heille itselleen välttämätöntä.
– Ja Lukashenkakin tapaa Putinia vain siksi, ettei hänellä ole vaihtoehtoja. Edellisellä Moskovan vierailulla Putin kiitti häntä kutsun hyväksymisestä, ja Lukashenka totesi, että ihan kuin hänellä olisi ollut vaihtoehtoja, sanoo yhdysvaltalaisen Rutgersin yliopiston Venäjään erikoistunut valtiotieteen professori Alexander J. Motyl.
Uppsalan yliopiston Venäjän ja Euraasian tutkimuksen professori Stefan Hedlund toteaa, että Lukashenka ja Putin ovat ”järkiavioliitossa”, jossa kumpikin vihaa toista, mutta yhteistyöstä saatava hyöty ylittää haitat.
– Lukashenka tietää, että hän pysyy vallassa ainoastaan Putinin avulla, mutta jos hän lähettää sotilaansa Ukrainaan, sotilaat nousevat kapinaan ja tappavat hänet.
– Putin taas halveksii häntä. Se on nähtävissä hänen kehonkielestään. Lukashenka on kuin jotain epämiellyttävää, jonka kissa toi mukanaan sisään.
Putin ja Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka tapasivat helmikuussa.
Putin on tavannut sodan alun jälkeen Lukashenkan lisäksi vain Turkmenistanin, Tadžikistanin, Kazakstanin, Armenian, Kirgisian, Iranin, Intian, Turkin ja Kiinan johtajat. Suurin osa näistä maista on entisiä neuvostotasavaltoja ja kuuluu Venäjän johtamaan Itsenäisten valtioiden yhteisöön.
Motyl huomauttaa, että kaikki johtajat ovat pitäneet tai yrittäneet pitää etäisyyttä Venäjään, eikä kukaan, ehkä Irania lukuun ottamatta, tue Venäjää suoraan.
– Siitäkin huolimatta, että Kiina on mukamas Venäjän ikuinen ystävä ja Valko-Venäjä sen vasalli. He kaikki ovat ymmärtäneet, että Putin on matkalla kohti katastrofia ja haluavat pysytellä siitä niin erossa kuin mahdollista, tietysti samalla hyötyen halvasta venäläisestä energiasta. Ainoa poikkeus taitaa olla Iran, joka on joka tapauksessa hylkiövaltio.
Hedlund kertoo olevansa vakuuttunut siitä, että Kiinan presidentti Xi Jinpingin on raivoissaan Putinille. Sota Ukrainassa vaarantaa Kiinan viisi tärkeintä prioriteettia.
– Ne ovat talous, talous, talous, talous ja talous. Pekingin politbyroo ei pelkää mitään niin paljon kuin kotimaista kapinaa ja sen ainoa keino estää se on vakaa talouden, työllisyyden ja palkkojen kasvu.
Putinin sota ja siitä johtuva kansainvälisen kaupan häiriintyminen uhkaa kaikkea tätä ja vetää Kiinaa kriisin Yhdysvaltojen kanssa. Kiinan kansalaiset osoittivat korona-aikana olevansa erittäin valmiita kapinoimaan, Hedlund sanoo.
Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping keskustelivat videoyhteyden avulla joulukuussa.
Putinille ei ole enää tilaa muissakaan kansainvälisissä pöydissä. Hän ei osallistunut marraskuussa järjestettyyn G20-maiden kokoukseen Indonesiassa, eikä Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestön Apecin kokoukseen Thaimaassa. Putinia ei myöskään odotetusti nähty Ison-Britannian kuningattaren Elisabet II:n hautajaisissa.
Kotirintamallakaan tunnelma ei ole paras mahdollinen. Putin on vuoden aikana jättänyt välistä useita perinteisiä tapahtumia, joissa hänet on totuttu näkemään.
Putinia ei nähty edes hänen lempitapahtumassaan, vuosittaisessa jääkiekko-ottelussa. Aiempina vuosina presidentti on sirklannut jäällä yhdessä useiden venäläisten kiekkolegendojen – ja tietysti ketjukaverinsa Lukashenkan kanssa. Vielä vuonna 2021 numerolla 11 pelannut Putin täräytti seitsemän maalia.
Putin ei osallistunut myöskään vuosittaiseen uuden vuoden tapaamiseen maan oligarkkien kanssa.
– Todennäköisesti kyse on siitä, ettei Putin halua puhua mahtaville miehille, jotka ovat menettäneet omaisuuksia ja ymmärtävät, että sota on katastrofi, Alexander J. Motyl arvioi.
Motylin mukaan huomattavin merkki Putinin eristäytymisestä on hänen retoriikkaansa.
– Putin joko uskoo tai esittää uskovansa, että sota sujuu Venäjän kannalta hyvin, kun taas suurin osa Venäjän eliitistä tietää, ettei se niin mene. Putinilla ei joko ole eristäytyneisyytensä vuoksi aavistustakaan tai sitten hän uskoo voivansa huijata eliittejä, mikä on harhaista.
Jotain kertoo sekin, että Putin on tekemisissä lähinnä lähipiirinsä kanssa, eikä esimerkiksi tapaa päivittäin muita poliitikkoja ja kenraaleita, Motyl sanoo.
– Lisäksi on hänen pelkonsa fyysistä kontaktia kohtaan, mikä on leimallista hänen eristäytymisensä isossa kuvassa.
Putin osallistui helmikuussa valtio-omisteisen energiayhtiö Gazpromin 30-vuotisjuhlaan videoyhteyksin.
Kuinka iso Putinin lähipiiri sitten on?
Nikolai Patrushev ja Aleksander Bortnikov
Siihen kuuluvat ainakin Venäjän federaation turvallisuusneuvoston sihteeri Nikolai Patrushev, Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n johtaja Aleksander Bortnikov, Venäjän asevoimien komentaja Valeri Gerasimov ja Juri Kovaltshuk, joka tunnetaan lempinimellä "Putinin pankkiiri".
Vuodesta 2021 lähtien 70-vuotiaan Putinin yleisin lisänimi on ollut kuvaavasti Pappa tai Bunkkerin pappa. Sen tunnetuin käyttäjä on ehkä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi.
Nimitys juontaa juurensa siitä, että presidentti eristäytyi tiukasti koronaviruspandemian aikana ja tapasi lähimpiä apulaisiaan ainoastaan laiturin mittaisen pöydän päässä istuen. Se kuvaa myös hyvin sitä, miten Putin on täysin irrallaan muusta todellisuudesta; omassa bunkkerissaan.
Pöytä on ehkä paras yksittäinen esimerkki Putinin eristäytyneisyydestä ja vainoharhaisuudesta, Stefan Hedlund sanoo. Putin ei voi luottaa keneenkään, ei edes lähipiiriinsä, eikä lähipiiri voi luottaa häneen tai toisiinsa.
Putinin lähellä on varmasti henkilöitä, jotka haluaisivat tappaa hänet, Hedlund sanoo. Mutta he joutuvat ajattelemaan, että jos minä tapan Putinin, tappaako joku muu minut.
Putinin lähipiirin mielenliikkeistä ja suunnitelmista on todella vaikeaa saada pitävää tietoa, sillä Hedlundin mukaan he eivät itsekään tiedä, mitä on tekeillä. Se on kuitenkin varmaa, että kaikki ovat peloissaan, myös Putin itse.
– Kukaan ei sano mitään, minkä joku muu voisi kertoa Putinille. Meneillään on paljon tappamista, ihmisiä putoaa ikkunoista, Hedlund sanoo.
Lähipiirin ja laajemmin koko Venäjän eliitin logiikka on jotakuinkin seuraava: vaikka tiedämme, että Venäjä häviää sodan ja romahtaa, olemme toistaiseksi paremmassa turvassa Putinin kanssa kuin ilman Putinia.
– Siksi kukaan ei nouse Putinia vastaan, koske he tietävät, että mikäli muut eivät ole mukana, he kuolevat itse. On siis parempi olla uskollinen Putininille ja elää kaksi viikkoa, kuin kuolla mahdollisesti jo huomenna. Se on erittäin lyhyen aikavälin turvallisuusratkaisu.
Putinin omat liikkeet ovat tarkoin harkittuja, fyysisiä liikkeitä myöten. Oppositioaktivisti Mihail Hodorkovskin perustaman Dossier Centerin mukaan Putinin käytössä on erikoisvalmisteinen panssaroitu juna, jota varten on tehty salaisia rautatielinjoja ja -asemia.
Presidentti käyttää junaa Venäjän sisällä matkustaessaan myös siirtyessään omille yksityishuviloilleen Moskovan ja Pietarin välissä sijaitsevalle Valdai-järvelle ja Sotshiin Mustanmeren rannalle. Hän pitää junaa turvallisempana tapana matkustaa kuin lentokoneita, joiden liikkeitä voi helposti seurata.
Putin on todennäköisesti myös yksi maailman varjelluimpia valtionpäämiehiä. Amerikkalaisen Business Insiderin mukaan presidentin turvallisuutta varmistaa kaikkiaan useiden kymmenien tuhansien työntekijöiden joukko.
Etulinjan gorillat ovat joko Liittovaltion suojelupalvelun (FSO) tai Venäjän kansalliskaartin palkkalistoilla. FSO:n sisällä toimii lisärenkaana Putinin oma henkivartijakaarti, "muskettisoturit", jotka turvaavat johtajaansa ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä.
Ranskalaisen Paris Matchin mukaan suojelupalvelut menevät niin pitkälle, että Putinilla on käytössään ruoanmaistaja.
Eikä siinä vielä kaikki, sillä henkivartijoiden joukossa on lehden mukaan ollut henkilö, jonka tehtävä oli kerätä myös presidentin jätökset vessoista valtiovierailujen aikana ja toimittaa ne erikoisvalmisteisessa salkussa Moskovaan.
Taktiikan katsottiin estävän vieraiden valtojen viranomaisten mahdollisuutta ronkkia putkistoista tietoa Putinin mahdollisista sairauksista.
Bunkkerin papan nykyisestä terveydentilasta ei ole olemassa luotettavia tietoja.
– Putin tuskin ainakaan nukkuu hyvin. Ainakin toivon sitä, Stefan Hedlund sanoo.
