Uusimmassa Venäjä-podin jaksossa suomenvenäläiset Mihail Ionin ja Anton Nikolenko perkaavat jo lähes vuoden kestäneen Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan vaiheita ja seurauksia.
Vuosi sitten helmikuussa venäläisarmeijassa vallitsi epätietoisuus tulevasta.
– Edes armeija ei ollut tietoinen, että he ovat vuorokauden kuluttua hyökkäämässä, Nikolenko jatkaa.
Vielä muutamaa päivää ennen sotaa Kreml vakuuttelikin tiedottajansa Dmitri Peskovin suulla, että hyökkäyshuoli on turhaa.
– Jos joku vielä vuonna 2022 uskoi Peskovin puheita, niin itseään saa syyttää, Ionin toteaa.
Vladimir Putinia ja Euroopan komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyenia esittävä teos helmikuussa saksalaisessa Rosenmontag-juhlassa.
Lännen vahva liittoutuminen Venäjää vastaan on ollut sille ulkopoliittinen katastrofi. Kremlissä laskettiin sen varaan, että sota on nopeasti ohi, eikä B-suunnitelman tekoon vaivauduttu. Moskovassa uskottiin, että asian annetaan olla, kuten Krimin valtauksen ja Georgian sodan kohdilla.
Venäjä on sotavuoden aikana menettänyt vaikutusvaltaansa alueella, jota se pitää etupiirinään. Entiset Neuvostoliiton maat ovat ottaneet yllättävän paljon etäisyyttä Kremliin, eikä Venäjällä ole mahdollisuutta reagoida kehitykseen.
Venäjän johtamissa järjestöissä, kuten Euraasian talousunionissa ja Kollektiivisessa turvallisuusjärjestössä, yhteistyö takkuaa. Armenian ja Tadzikistanin kaltaiset pienet maat käyttävät yhä enemmän kriittisiä puheenvuoroja entistä siirtomaaherraansa vastaan. Ne ovat huomanneet, ettei Venäjä ole enää se sotilaallinen ja taloudellinen mahti, joksi sitä luultiin.
Lue lisää: Pääkirjoitus: Vainoharhainen Vladimir Putin purki raivoaan – Venäjän hyökkäyssota jatkuu pitkään
Nikolenko ja Ionin uskovat, että Venäjän kassassa riittää sotavaroja vielä joksikin aikaa. Pakotteet ja öljyn tuontikielto kuitenkin purevat.
– Jos rahat hupenevat valtionbudjetista tätä menoa, niin kyllä ne loppuvat tänä vuonna, Ionin pohtii.
Toimet armeijan rahoittamiseksi voivat johtaa Kremlin kannalta vaarallisiin tilanteisiin. Maan johto tuskin on valmis luopumaan hyökkäyssodan rahoittamisesta, joten muusta jouduttanee tinkimään.
Kaikki riippuu siitä, miten paljon venäläisyhteiskunta on valmis joustamaan.
– Venäjällä on tapana, että kun leipäjonossa leipä on yhtenä aamuna on loppu, niin sitten syrjäytetään tsaari, Ionin muistuttaa.
Venäjällä valtiolla on tiukka kontrolli kansalaisyhteiskunnasta. Protestoija pidätetään liikekannallepanoa vastustavassa mielenosoituksessa syyskuussa 2022.
Hyökkäyssota näyttää vaikuttavan myös Venäjän rikoslukuihin. Vuoden 2022 ensimmäisen kymmenen kuukauden aikana ampuma-aseella tai räjähteillä tehtyjen rikosten määrä nousi Venäjällä 30 prosenttia. Moskovassa kasvua oli 200 prosenttia.
– Joillain alueella, kuten Kurskissa, määrä nousi 675 prosenttia, eli seitsenkertaiseksi, Nikolenko täsmentää.
Venäjä on myös rekrytoinut kymmeniätuhansia vankeja rintamalle. Maassa puhutaan jopa laista, jolla kiellettäisiin vangin menneisyydestä ikävästi puhuminen, jos hän on rintamalla ”korvannut verellään” aiemmat tekonsa.
Toisaalta liikekannallepano on aiheuttanut aivovuotoa Venäjältä. Esimerkiksi it-ammattilaiset muuttavat maasta innokkaasti pois.
Sota tulee joskus loppumaan, mutta vielä emme tiedä miten. Nikolenkon ja Ioninin mukaan sota on ollut nimenomaan Putinin projekti.
– Putin ei voi hävitä. Sodan loppuminen on suoraan yhteydessä siihen, onko Putin elossa, Ionin pohtii.
”Sodan loppuminen on suoraan yhteydessä siihen, onko Putin elossa.
Venäjä on ulkopoliittisessa paitsiossa, kun sota joskus päättyy. Yhteistyökumppaneita tulee olemaan vaikeaa löytää lännestä, mutta Kiina tai Intia saattavat olla valmiita kumppanuuteen. Venäjä on kuitenkin niin iso, että se ei pysty olemaan kokonaan eristyksissä.
– Sodan vaikutukset Venäjälle ovat niin valtavia, että puhutaan, selviääkö Venäjä valtiona, Ionin pohtii.
Venäjä-podi on kuunneltavissa Suplasta. Ilta-Sanomat ja Supla kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.