Venäjän yksi varjelluimmista salaisuuksista ovat sen hallussa olevat ydinaseet. Presidentti Vladimir Putin on vihjaillut Venäjän olevan valmis turvautumaan ydinaseisiin. Kysymyksiä on kuitenkin herättänyt se, mikä Venäjällä olevien ydinaseiden kunto on.
Esimerkiksi saksalaislehti Bild siteerasi etusivun artikkelissaan Yhdysvaltoihin 1990-luvun alussa muuttanutta entistä KGB-agenttia Juri Shvetsiä, joka ukrainalaismedian haastattelussa epäili, ettei Venäjällä olisi lainkaan toimintakelpoisia ydinaseita. Shvetz väitti, että ydinaseita ei olisi huollettu vaaditulla tavalla säännöllisesti.
Sotatieteiden dosentti ja Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö suhtautuu Shvetsin väitteisiin kriittisesti.
– Kyllähän Venäjällä on suuri arsenaali ydinaseita ja se, että mikään ei toimisi, olisi kyllä aika yllättävää, Käihkö sanoo.
– Ydinasepelote on Venäjälle tärkeä ja varmasti he ovat resursseja tähän pistäneet. Toisaalta kyllä sitä luultiin, että he olivat laittaneet resursseja tavallisen armeijan ylläpitoon ja nyt on nähty, ettei näin ole tapahtunut. Ei se tietysti mahdotonta ole, että ydinaseita olisi laiminlyöty. Mutta se, ettei heillä olisi yhtään toimivia ydinaseita, se kuulostaa hyvin radikaalilta ehdotukselta.
”Ei se tietysti mahdotonta ole, että ydinaseita olisi laiminlyöty.
Yhdysvaltalainen Federation of American Scientists -tutkijayhteisö arvioi puolestaan viime syksynä, että Venäjän arsenaalissa olisi peräti 5 977 ydinkärkeä. Luku sisältää noin 1 500 ydinkärkeä, jotka ovat vanhentuneet ja siirtyneet purettaviksi.
Raportissa arvioidaan, että reilu 1 500 strategista ydinkärkeä olisi käyttövalmiina, kun taas arviolta 977 strategista ydinkärkeä ja 1 912 ei-strategista ydinkärkeä olisi reservissä.
Erityisesti Ukrainan sotaan liittyen on puhuttu taktisista ydinaseista, joiden vaikutusalue ja tuhovoima voivat olla pienempiä kuin strategisissa ydinaseissa.
Taktisia ydinaseita Venäjä – tai mikään muu maa – ei ole koskaan käyttänyt.
– Ongelma on se, että näitä ei ole koskaan tositoimissa käytetty. Suuri epävarmuus liittyy siihen, että toimisivatko ne sitten, jos niitä käytettäisiin, Käihkö sanoo.
– Taktisen ydinaseen käytöstä Ukrainassa on puhuttu, että sitä voi hillitä se, että ydinaseita ei ole käytetty tositoimissa ja jos yritys epäonnistuisi, se olisi aikamoinen arvovaltatappio. Se käytännössä kyseenalaistaisi Venäjän ydinasepelotetta.
”Ongelma on se, että näitä ei ole koskaan tositoimissa käytetty. Suuri epävarmuus liittyy siihen, että toimisivatko ne sitten, jos niitä käytettäisiin.
Taktisenkin ydinaseen käyttöön liittyy myös sen käyttäjän kannalta useita riskejä. Jos kantolaitteeseen tulisi häiriö, ydinase voisi räjähtää omalla maaperällä. Lisäksi ydinaseen käytön seuraukset olisivat todennäköisesti merkittävät.
– Pitää vielä ottaa huomioon muiden maiden reaktiot: Kiina on sanonut, että ydinaseita ei käytetä ja Yhdysvallat on uhannut vastatoimilla, jos Venäjä käyttää ydinasetta. Kukaan ei halua, että rikotaan ydinaseiden käyttökieltoa.
RS-24 Yars -ohjusta esiteltiin viime vuoden toukokuussa Moskovassa. Ohjus on suunniteltu kuljettamaan neljä ydinkärkeä.
Ydinasepelote on toistaiseksi ollut riittävä eikä ydinaseita ole käytetty konflikteissa sitten toisen maailmansodan.
– Pelote perustuu siihen, että on usko, että toisella on halua ja kykyä käyttää sellaista, Käihkö toteaa.
Hänen mukaansa lähtökohtana tulisi olla se, että Venäjällä on toimivia ydinaseita, kunnes toisin todistetaan.
– Ydinaseista ei ole hyötyä, jos ne eivät toimi eli kyllä niitä kannattaa ylläpitää.
