”Suomi osallistui natsi-Saksan kanssa Leningradin kansanmurhaan toisessa maailmansodassa. Suomalaiskoneet pudottivat räjähteillä täytettyjä leluja venäläislapsille. Karjalankannaksella lepää sankarihaudoissa suomalaisia natseja.”
Venäjän mediassa on viime aikoina julkaistu edellä mainittuja valheellisia ja mielikuvituksellisia ”uutisia” totena. Venäjä-tutkija Hanna Smithin mukaan tämä olikin odotettavissa Suomen Nato-jäsenyyttä edeltävänä ”harmaana aikana”.
– Venäjän puolelta on lähdetty tieten tahtoen murentamaan sitä hyvää suhdetta, mikä on kuitenkin ollut kansalaisten välillä, turvallisuuspoliittinen asiantuntija Smith sanoo ISTV:n Ukraina-studiossa. Näet klipin studiosta tämän artikkelin yläpuolelta.
Smithin mukaan Venäjän retoriikan trendi ei ole uusi, mutta se on saanut vähän uusia kierroksia.
Karjalankannaksella sijaitsevan Koiviston sankarihautausmaan hautakivistä poistettiin ensin nimilaatat. Nyt koko muistomerkki on purettu.
– Kyllä se nyt siitä kertoo, että jotain siellä yritetään järjestelmällisemmin rakentaa, että saataisiin Suomi-kuvaa heikennettyä.
– On hyvä muistaa, että tällaisia samanlaisia tarinoita käytetään muuallakin. Sitä saa arvuutella, kuka nämä kaikki on keksinyt ja miksi niitä käytetään.
– Mistä pitää huolestua hiukan enemmän, on että tällaista tarinaa syötettiin Ukrainastakin jo useampia vuosia. Eli lähdettiin tekemään määrätynlaista viholliskuvaa.
”Mistä pitää huolestua hiukan enemmän, on että tällaista tarinaa syötettiin Ukrainastakin jo useampia vuosia.
Tuoreemmasta informaatiovaikuttamisesta saatiin esimerkki viime viikolta, kun Venäjän media väärensi tietoja Suomen kaupan alan lakosta.
Joidenkin sivustojen mukaan suomalaiset joukkohamstrasivat leipää paniikinomaisesti, koska ”Suomi varautuu suureen nälänhätään”.
Perjantaina 10. helmikuuta kaupan jugurttihyllyillä oli jo tyhjiä kohtia kaupan alan lakon takia.
Smith arveli kaupan alan lakon panneen aivot raksuttamaan jossakin Venäjän propagandakoneiston alaosastossa.
– Sitten sitä ruvettiin rummuttamaan. Ihmiset ihmettelevät, eivätkä Venäjällä kaikki välttämättä usko.
– Mutta se jättää pienen olon siitä, että eivät Suomessakaan asiat niin hyvin ole. Silloin unohtaa sen oman arjen onnettomuuden.
Kun lännen talouspakotteet heikentävät venäläisten elämänlaatua, on propagandan pysyttävä ajan tasalla.
– Tämä täytyy ymmärtää kulttuurista lähtökohdasta. Perusperiaate on kuvata heikkoa länttä, jolla on vaikeuksia.
”Perusperiaate on kuvata heikkoa länttä, jolla on vaikeuksia.
– Se on se perusviesti, jota halutaan venäläisille viestittää. Juuri sitä, että ei muuallakaan niin kauhean hyvin asiat ole.
– Venäläisessä mentaliteetissa kaikki ammutaan ihan tappiin ja yli, ja sitten se lähtee mielikuvituksella vielä johonkin ulkoavaruuteen, Hanna Smith maalailee.
Venäjä-tutkija Hanna Smith.
Suomi ei ole kuitenkaan joutunut kokemaan tehokkaampia hybriditoimia Venäjän taholta.
Koska suuria rysäyksiä ei ole nähty, tuudittaudutaanko siihen, että ei sieltä ole mitään tulossakaan?
– Sitähän on alettu jo sanoa. Ja silloin unohdetaan tämän hybridiuhkatoiminnan perusperiaate, Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtajana vuosia toiminut Smith toteaa.
– Se ei ole se, että rysäytetään kertaheitolla. Ajatuksena on se, että kykyä rakennetaan pikkuhiljaa.
Smith mainitsee käytönestohyökkäykset, erilaiset tarinat informaatiokentässä, omaisuuden (esimerkiksi kiinteistöt) hankkimiset sekä ihmisten, ryhmien, puolueiden virkamiesten omalle puolelle rekrytoiminen.
– Pienellä liekillä ruvetaan tulehduttamaan suomalaista yhteiskuntaa. Jos mietitään tulehdusta, niin siihen ei kiinnitetä huomiota kunnes se leimahtaa isoksi. Sitten todetaan, että tilanne on paha.
– Tässä kohdassa täytyy olla todella tarkkana.
Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen ja Venäjän viimeaikainen negatiivinen informaatiovaikuttamisen yhteys lienee selviö.
Smith korostaa Venäjän yllättyneen pahanpäiväisesti Suomen kyvystä muuttua kansallisten intressien edessä Nato-myönteiseksi todella lyhyessä ajassa.
– Venäjän poliittinen johto ei tule ihan hevillä unohtamaan sitä, että näin Suomi nyt teki.
Toukokuussa 2022 Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg (kesk.) vastaanotti Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen. Vasemmalla Suomen Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen.
Smithin mukaan Venäjällä kesti jonkin aikaa reagoida asiaan, mutta ulkoministeri Sergei Lavrov kommentoi yllätyksestä toivuttuaan, ettei sitä Venäjällä osannut kukaan nähdä.
– Lavrov kysyi, ovatko suomalaiset aina vedättäneet venäläisiä, kun noin nopeasti tulikin tämä Venäjä-vastaisuus, Smith muistaa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on ollut poikkeuksellisen vaitonainen Suomen ja Ruotsin Nato-toiveista.
Ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova sentään manasi Suomelle ja Ruotsille vakavaa vastausta Moskovalta. Apulaistiedottaja Aleksei Zaitsev pani paremmaksi ja uhosi Venäjän aikovan ”väistämättä kostaa” Natoon pyrkivälle Pohjolan kaksikolle.
Yllä olevalla videolla Hanna Smithin studiohaastattelu (15.2.2023) kokonaisuudessaan.
Juttua korjattu 17.2.2023 kello 19.37. Korjattu kuvatekstiä Koiviston hautausmaasta. Koko muistomerkki on nyt purettu. Aiemmin jutussa luki, että muistomerkistä olisi poistettu vain nimilaatat.
