Venäjän eliittiprikaatin kerrotaan joutuneen suoranaiseen lihamyllyyn Venäjän armeijan hyökätessä kohden Vuhledarin hiilikaivoskaupunkia Donetskin alueella Ukrainassa.
Ukrainan asevoimien edustaja Oleksii Dmytrashkivskyi kertoi sunnuntaina Politico-lehdelle, että ukrainalaisjoukot ovat tuhonneet Vuhledarin taisteluissa Venäjän merijalkaväen 155. prikaatin "lähes kokonaan". Prikaatia on tituleerattu länsimediassa yhdeksi Venäjän tehokkaimmista joukoista.
Eliittijoukkoihin luettavan prikaatin vahvuus oli 5 000 sotilasta. Armeijan edustajan mukaan venäläiset olisivat menettäneet taisteluissa 150–300 merijalkaväen sotilasta päivittäin. Lukuihin lasketaan kuolleet, haavoittuneet ja vangitut.
Lisäksi Dmytrashkivskyi väittää, että 155. prikaati on jouduttu sodan aikana kokoamaan uusiksi jo kolme kertaa.
– Lisäksi kuluneen viikon aikana vihollinen menetti noin 130 yksikköä kalustoa, kuten 36 panssarivaunua, hän sanoi.
Ukrainalaisjoukot ampuivat etulinjassa Vuhledarin alueella 7. helmikuuta.
Ukrainan sodan karttapalvelua ylläpitävä Eerik Matero ei usko, että Ukrainan ilmoittamat päiväkohtaiset tappioluvut pitävät täysin paikkansa tai että prikaati olisi tuhottu nyt viimeistä miestä myöten.
Varmaa kuitenkin on, että merijalkaväen 155. prikaati on kärsinyt raskaita tappioita. Materon mukaan on mahdollista, että se on nyt vedetty Vuhledarin hyökkäysoperaatiosta pois.
– Se on joutunut kovan lekan alle. Tässä [Ukrainan lausunnossa] näytetään viittaavan siihen, että tämän sotilasyksikön kyky toimia prikaatitason elementtinä on nyt tuhottu.
Vuhledarista viime aikoina vuotanut videomateriaali on ollut rajua katsottavaa. Venäläiset panssarivaunut näyttävät eräällä videolla ajavan toistuvasti miinoihin ja toisessa panssarivaunujen telaketjujen alle jää kaatuneiden sotilaiden ruumiita. Kuvissa näkyy useita tuhoutuneita panssarivaunuja pienen matkan päässä toisistaan.
– Varsinkin Vuhdelarin alueella 155. prikaatin hyökkäykset ovat olleet brutaalin näköisiä – eivätkä niin ammattimaisia kuin pitäisi olla. Siinä hyökkäävät osastot toistavat samoja virheitä kuin mitä on aiemminkin sodassa nähty, Matero arvioi rintaman videomateriaalia.
Merijalkaväen 155. prikaatin raportoidaan osallistuneen lähes vuosi sitten heti sodan alussa Kiovan valtausyritykseen. Prikaatin kerrotaan kärsineen kovia tappioita Irpinissä ja Butshassa, mutta myös edenneen esikaupunkialueilla merkittävästi. Hyökkäys lamaantui lopulta huoltoyhteyksien puutteeseen.
Epäonnistuneen invaasioyrityksen jälkeen merijalkaväen 155. prikaatin sotilaat vetäytyivät Valko-Venäjälle huhtikuussa. Jäljellä olevat pataljoonat heitettiin myöhemmin Yehorivkan ja Pavlivkan kylille Donetskin alueella, kertoo esimerkiksi Forbes-lehti.
Myös siellä ne ovat kärsineet suuria tappioita viime vuoden aikana. Prikaatin taisteluvoima näyttää nyt himmenneen.
– Pavlivkassa tämä osasto sai osittain kylän haltuun, mutta sen hinta oli kohtuuton. Epäilen, että nyt 155. prikaati on vedetty pois ja uusi laitettu tilalle. On vaikea tunnistaa, missä kohtaa tämä on tapahtunut.
Matero uskoo, että 155. prikaatia on täydennetty sodan aikana useasti. Enää tällä ”sillisalaatilla” taistelu ei näytä kannattavalta.
– Ennen sotaa merijalkaväkeä ja esimerkiksi Venäjän laskuvarjojoukkoja on pidetty armeijan pätevimpinä joukkoina. Sen takia näitä on heitetty vaikeisiin paikkoihin, jossa odotetaan laadukasta suoriutumista. Ehkä heiltä odotetaan liikaakin. Esimerkiksi maahanlaskujoukot puolustivat onnistuneesti Hersonia ennen kuin Himars-raketinheittimet tekivät tehtävänsä, Matero kertoo.
– Nyt [merijalkaväen 155. prikaati] on suoraan sanoen ottanut niin monesti turpaan ja sotilasaines vaihtunut niin usein, ettei suorituksen laatu enää parane.
Viimeksi merijalkaväen 155. prikaatista uutisoitiin näyttävästi, kun Telegram-viestintäkanavalla julkaistiin sen nimissä kirjoitettu viesti. Siinä Venäjän sotajohtoa syytettiin prikaatin kohtaamista murskaavista tappioista Pavlivkan kylän seudulla. Viestin mukaan 300 sotilasta oli kuollut, haavoittunut tai kadonnut neljän päivän aikana, kun joukot pakotettiin etenemään ukrainalaisia kuhiseville alueille.
Venäläiset sotakirjeenvaihtajat ja -bloggaajat jakoivat viestiä niin tiuhaan, että maan puolustusministeriö kiisti julkisesti prikaatin nimissä esitetyt väitteet ja sanoi, että Ukrainan joukot kärsivät 7–9 kertaa suuremmista tappioista.
Venäläinen Novaja gazeta -lehti kuvailee Merijalkaväen 155. prikaatia yhdeksi Venäjän parhaista sotilasyksiköistä. Se toimii Venäjän Tyynenmeren laivaston alla. Sen kotisatama sijaitsee Vladivostokissa Venäjän kaukoidässä Tyynenmeren äärellä.
Siellä sijaitseva merivoimien sotilaille omistettu hautausmaa on myllätty sodan aikana uuteen uskoon. Novaja Gazeta kertoi marraskuussa, että hautausmaalle olisi kaivettu tuoreita hautoja.
Britannian puolustusministeriö arvioi sunnuntaina tilannekatsauksessaan, että Venäjä on viimeisen kahden viikon aikana kärsinyt suurimmista tappioistaan sitten sodan ensimmäisen viikon.
Brittien tiedustelutietojen mukaan tappioita selittävät muun muassa pula koulutetusta henkilöstöstä, koordinoinnista ja resursseista eturintamalla. Tämä korostuu sen mukaan erityisesti Vuhledarissa ja Bahmutissa.
Myös The Moscow Times arvioi, että varsinkin Vuhledarin kaupungin lähellä käydyt taistelut ovat johtaneet venäläisjoukkojen merkittäviin sotilastappioihin. Lehti kertoo venäläisen oppositiomedia Mediazonan tietokantaan pohjaten, että kuolleista venäläissotilaista on raportoitu viimeisen 2–3 viikon aikana kasvavissa määrin.
Mediazonan viimeisimmässä, tammikuun 27. päivä julkaistussa raportissa sanotaan, että edeltävien 10 päivän aikana vahvistettiin 876 venäläissotilaan kuolema.
Matero korostaa, että sodassa hyökkäävän osapuolen tappiot ovat luonnostaan puolustavaa suurempia. Hyökkääjä altistuu tulelle, kun se liikkuu esiin suoja-asemistaan.
– Venäjällä on nyt käynnissä pitkästä aikaa aktiivinen hyökkäysoperaatio. Suuret tappioluvut ovat odotettavissa, hän sanoo.
– On hyvä muistaa, että sodassa lukuja ilmoitetaan siten, että ne palvelevat kunkin armeijan imagoa. Todellisten tappioiden varmentaminen on käytännössä mahdotonta, kun tilanne on päällä.
Lähteenä: Novaja Gazeta, BBC, The Moscow Times, Politico