Turkkia ja Pohjois-Syyriaa kohtasi maanantaina aamuyöllä luonnontuho, joka on surmannut jo yli 22 000 ihmistä.
Entä jos maanjäristys saa Recep Tayyip Erdoganin peruuttamaan tai siirtämään toukokuun puolivälissä pidettävät parlamentti- ja presidentinvaalit?
Mennään vielä pitemmälle. Voisiko olla mahdollista, että maanjäristys tietää Turkkia hallitsevan AK-puolueen vaalitappiota ja itsevaltaisen Erdoganin poliittisen uran loppua?
Molemmilla skenaarioilla olisi toteutuessaan järisyttäviä poliittisia seurauksia. Vaikutukset ulottuisivat varmasti myös Pohjolaan. Harmaa sumu Suomen ja Ruotsin Nato-tien yllä tihenisi. Miten kävisi maiden Nato-jäsenyysasiakirjojen ratifioinnille Turkin parlamentissa? Sitä ei osaa kukaan sanoa.
Juuri nyt tällainen spekulointi on tietenkin turhaa ja toissijaista. Tärkeintä on kiinnittää huomio tuhon kohdanneiden ihmisten hätään.
Katastrofin uhrien kohtalo on kova. Hatayssa näytti perjantaina tältä.
Erdogan matkusti katastrofialueelle keskiviikkona. Hän muun muassa rukoili järistyksen uhrien kanssa ja lupasi valtiolta apua raunioituneiden alueiden jälleenrakentamisessa. Hän jopa myönsi virheitä katastrofin jälkihoidossa.
Samalla presidentti näytti herkkänahkaisuutensa. Hän ilmaisi selvästi, ettei hän siedä hallituksen toimien arvostelemista katastrofin hoidosta. Hän pitää arvostelijoita sabotööreinä, jotka yrittävät kääriä poliittista hyötyä tästä suuresta murhenäytelmästä.
BBC:n haastattelema al-Monitor lehden toimittaja ja entinen The Economistin Turkin-kirjeenvaihtaja Amberin Zaman kuvaili Erdoganin käytöstä tuhoalueilla näin:
– Hänen vierailunsa ei sujunut oikein hyvin, sillä hän esiintyy jatkuvasti erittäin hyökkäävästi ja uhmakkaasti. Hänen suhtautumisensa ihmisiin ei vaikuttanut kovin sympaattiselta, Zaman kertoi BBC:n Newshour-ohjelmassa.
– Hän näytti vihaiselta ja varoitti levittämästä hallitusta arvostelevaa disinformaatiota. Hän sanoi, että siihen syyllistyneitä vastaan ryhdytään vielä toimiin.
Zamanin mukaan Erdoganin esiintyminen jätti hyvin kitkerän jälkimaun monen turkkilaisen mieleen.
Pelastustyöntekijät auttoivat 16-vuotiasta tyttöä Hatayssa 9. helmikuuta.
Vaikka Erdogan ei sitä siedä, arvostelu häntä kohtaan on kovaa. Rakennuskanta on osoittautunut hauraaksi ja haavoittuvaksi. Avun tulo on monille alueille ollut tuskallisen hidasta.
”Kuinka monta etsintä- ja pelastustyöntekijää on Pazarcikissa? 70. Kuinka monta henkivartijaa suojeli Erdogania Pazarcikissa? 700”, twiittasi eräskin Erdoganin vastustaja.
Twiitissä esitettyjä lukuja on mahdotonta todentaa riippumattomista lähteistä. Mutta viesti tuli selväksi.
Kaikki tämä saa itsevaltiaan näyttämään heikolta ja huonolta johtajalta.
Valtion – ja hallitsijan – ensimmäinen velvollisuus on taata kansalaisten turvallisuus. Välinpitämätön tai typerä johtaja saa osakseen vihaa, vastustusta ja halveksuntaa.
Molemmista on esimerkkejä lähihistoriassa.
Muistissa on vielä, kuinka Yhdysvaltain presidentti George W. Bush pysytteli päiväkausia poissa hurrikaani Katrinan tuhoalueilta vuonna 2005. Ensivisiittinsä New Orleansiin hän teki katselemalla katastrofia korkealta ilmasta, Air Force Onen ikkunasta.
Se oli ällistyttävän huonoa johtajuutta suurvallan päämieheltä.
Entä sitten Italian pääministeri Silvio Berlusconi? Hän vieraili maanjäristyksen tuhoamassa l’Aquilan kaupungissa keväällä 2009. Pääministeri kehotti kotinsa menettäneitä, telttakylään muuttavia ihmisiä suhtautumaan tilanteeseen ”kuin viikonloppuretkeen leirintäalueelle”.
Typerryttävän typerä lausunto luonnontuhon lyömille kansalaisille.
Erdoganin kyynisyys ja myötätunnon puute tekee kuitenkin vielä pahemman vaikutelman kuin Bushin ja Berlusconin käytös.
Erdogan pyrkii toki lieventämään huonoa vaikutelmaa. Anadolu-uutistoimisto levitti perjantaina kuvia, jotka kertoivat 16:n maanjäristysalueelta pelastetun pikkuvauvan lennätyksestä Kahramanmarasista Ankaraan presidentin liikesuihkukoneella.
Meneillään on kova julkisuustaistelu turkkilaisten sieluista.
Kohtuuden nimissä on pakko sanoa, että Turkin ja Syyrian maanjäristyksen kaltainen katastrofi lyö minkä tahansa valtion polvilleen. Tällaisessa tilanteessa ei yksikään hallitus pysty järjestämään nopeaa apua kaikille sitä tarvitseville.
Erdogan on kuitenkin luonut itsestään kuvan vahvan valtion vahvana johtajana. Epäonnistuminen katastrofin hoidossa rikkoo tämän mielikuvan.
Jos kansalaiset kokevat, ettei hallitus ole yrittänyt parastaan, saavat poliittiset johtajat normaaleissa demokratioissa maineeseensa pysyvän tahran.
Turkki ei ole toimiva demokratia. Se on entistä autoritaarisemmin hallittu valtio, jossa valta on keskittynyt oikeuslaitosta ja mediaa omiin tarkoituksiinsa käyttävälle presidentille.
Lue lisää: Erdogan vieraili maanjäristysalueella jakamassa haleja – myönsi virheet
”Maanjäristyksen vaikutusalueella asuu runsaat 13 miljoonaa ihmistä, joiden elämä meni hetkessä sekaisin.
Erdogan julisti Turkkiin kolme kuukautta kestävän poikkeustilan. Vaalien järjestäminen toukokuun puolivälissä on vielä iso kysymysmerkki.
Maanjäristyksen vaikutusalueella asuu runsaat 13 miljoonaa ihmistä, joiden elämä meni hetkessä sekaisin. Voisivatko sadat tuhannet tai miljoonat ihmiset äänestää telttaleireissä ja väliaikaismajoituksissa? Kuinka paljon kannatusta Erdogan ja hallituspuolue menettäisivät näiden äänestäjien parissa?
Kaikki tämä on vasta spekulaatiota.
Vielä suurempaa spekulaatiota on se, että Erdogan voisi hävitä vaalit ja väistyä vallasta. Kyllä opposition kannatus toki saattaa lisääntyä, mutta riittääkö se kaksi vuosikymmentä hallinneen johtajan kaatamiseen? Onko Turkki jo astunut kynnyksen yli ja saanut elinikäisen johtajan?
Klassinen toteamus: nähtäväksi jää.
Tutkijan sanoin:
– Minun käsitykseni mukaan Erdogan tulee tekemään kaiken laillisen ja todennäköisesti jotakin laitontakin pysyäkseen vallassa, sanoi Toni Alaranta Yle Radio 1:n Ykkösaamussa perjantaina.
