Lauantaina enää 13 päivää – ja sitten Venäjän aloittamaa sotaa on käyty Ukrainassa vuosi.
Ulkoministeri Sergei Lavrov kuulutti jo hyvissä ajoin tulevista ”suurista toimenpiteistä”, jotka jättäisivät Venäjän vastustajien tapahtumat varjoonsa helmikuun 24. päivänä.
Maan sotavoimien kykyä järjestää sellaisia on kuitenkin epäilty. Britannian sotilastiedustelun näkemys oli alkuviikosta se, ettei Putinin armeijalta enää löytyisi vääntöä suurhyökkäykseen.
Venäjän joukkoja Luhanskin alueella tammikuussa 2023.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sen sijaan on jo pitkään sanonut olevansa varma, että Venäjä hyökkää pian valtavalla voimalla.
Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi keskustelleensa aiheesta Zelenskyin kanssa aiemmin Kiovassa. Asia tuli esille, kun Niinistö ja Kanadan kenraalikuvernööri Mary Simon vastasivat median kysymyksiin tiistaina.
Amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) arvioi keskiviikkona tilanneraportissaan, että jonkinasteinen suurhyökkäys on jo käynnissä Luhanskissa Itä-Ukrainassa.
Mitä siis vielä tapahtuu, kun laskuri on tikittänyt 13:sta nollaan?
Turvallisuusasioiden professori, George C. Marshall European Center for Security Studies -keskuksen dekaani Andrew A. Michta ja Venäjään erikoistunut professori Alexander J. Motyl arvioivat IS:lle mitä vuosipäivä saattaa tuoda tullessaan.
Ukrainan sodan karttapalvelun ylläpitäjät Eerik Matero ja John Helin havainnollistivat Venäjän sotavoimien tuoreita liikkeitä.
Andrew A. Michta
-- Venäjän maavoimat ovat kärsineet pahasti, joten nyt on todennäköisesti edessä heidän pääasiallinen yrityksensä niillä joukoilla, jotka Putin on mobilisoinut, Andrew A. Michta näkee.
Kremlistä määrättiin osittainen liikekannallepano syys-lokakuussa 2022, ja puolustusministeri Sergei Shoigu kertoi Venäjän mobilisoineen tuolloin noin 300 000 miestä.
Eri arvioiden mukaan heistä noin 100 000 ei ole vielä joutunut rintamalle.
– Uskon, että venäläiset yrittävät tehdä siirtonsa pian, mieluiten ennen kuin lännen taistelupanssareita alkaa saapua suurissa määrin.
Presidentti Vladimir Putin veti natsikortin esiin puhuessaan panssarivaunuista Stalingradin taistelun 80-vuotispäivän muistotapahtumassa Volgogradissa toissa viikolla.
– Uskomatonta mutta totta: He uhkaavat meitä jälleen saksalaisilla Leopard-tankeilla, joiden panssareihin on maalattu ristejä, Putin sanoi.
Vladimir Putin vierailulla Volgogradissa.
Alkuviikosta Saksan liittohallitus antoi vientiluvan 178:lle Leopard 1A5 -vaunulle.
– Mikäli venäläiset nyt epäonnistuvat, heidän on mahdollisesti käynnistettävä uusi liikekannallepano, Michta sanoo.
– Minun näkemykseni mukaan venäläiset valmistautuvat hyökkäykseen. Voisi väittää, että nykyisten brutaalien taistelujen tarkoituksena on sitoa Ukrainan joukot ennen päähyökkäystä.
Pietarissa vietettiin tammikuussa Leningradin piirityksen murtamisen 80-vuotisjuhlapäivää.
Venäjän kiihtyvistä sotatoimista on uutisoitu pitkin viikkoa.
– Venäläiset ovat aloittaneet hyökkäykset jälleen Luhanskin alueella, Ukrainan sodan karttapalvelun ylläpitäjä Eerik Matero sanoo.
– Kupjanskin ja Zherebretz-joen alueella hyökkäysten luonne vaikuttaa olevan enemmän tunnusteleva sekä sitova, Luhanskin alueella venäläisen päähyökkäyksen suunta vaikuttaakin olevan Kreminnasta länteen kohti Lymanin kaupunkia.
Matero uskoo, että Putinin armeija pyrkii jatkamaan tällä tiellä ja hyödyntämään Ukrainan puolustukseen mahdollisesti avautuvia aukkoja Luhanskin ja Donetskin alueella.
– Ottakseen nämä kaksi oblastia haltuunsa. Tällä tavalla voitaisiin näyttää venäläisille jokin selkeä voitto sekä poliittinen tavoite jo vuoden jatkuneessa sodassa.
Professori Alexander J. Motyl lukee Putinin armeijan taistelukyvylle madonluvut.
– Se on taantunut vakavasti.
Motylin mukaan venäläisten tappiot ovat Ukrainan arvioiden mukaan noin 132 000 sotilasta. He ovat menettäneet myös 3 245 tankkia ja lähes 300 lentokonetta.
Varmistettua tietoa kaatuneiden tai haavoittuneiden venäläisten tai ukrainalaisten määrästä on vaikea saada.
Professori Alexander J. Motyl
Motyl pitää merkittävänä myös venäläisten huoltolinjojen tuhoutumista Ukrainan pommitusten seurauksena.
– Siinä on mennyt ampumatarvikkeita, varastoja ja rautatieyhteyksiä. Nämä kaikki asiat huomioiden heidän kykynsä käydä hyökkäyssotaa koko rintamalla vaikuttaisi vähentyneen huomattavasti.
Se ei silti pelasta Ukrainan siviiliväestöä kärsimykseltä.
– Heillä riittää sotilaita ja ohjuksia. Todennäköisesti niitä sataa ukrainalaisten siviilien niskaan ja maan infrastruktuuriin helmikuun 24. päivän tietämillä, Motyl sanoo.
Venäjän hyökkäyksessä tuhoutunut yliopiston rakennus Harkovassa.
Andrew Michta pitää tilannetta joka tapauksessa tukalana Ukrainan kannalta. Venäjän miesylivoima ei tule katoamaan minnekään.
– On syytä muistaa, että Ukraina ei voi jatkaa taistelua, joka on pohjimmiltaan kulutussotaa, sillä pelkät Venäjän väestöresurssit ovat noin neljä kertaa Ukrainan väkiluku, varsinkin kun otetaan huomioon valtava pakolaisvirta Ukrainasta.
– Mielestäni Ukrainan armeija voi kukistaa Venäjän joukot Ukrainassa, mutta sen on otettava ohjat omiin käsiinsä: sen on taisteltava omilla ehdoillaan nykyisen kulutussodan sijasta, jota Venäjä näyttää haluavan käydä.
Ukrainalaisjoukot tulittivat venäläisten asemiin Bahmutissa tammikuussa.
Mikäli Putinin maajoukot olisivatkin helisemässä, arsenaalia riittää merellä ja ilmassa.
– Kuten sanoin, maavoimat ovat kärsineet pahasti, mutta samaa ei voi sanoa Venäjän taktisista ja strategisista ilmavoimista eikä laivastosta, jotka ovat suurilta osin vahingoittumattomia.
Michta muistuttaa, että Ukrainan tarpeet eivät pääty taistelupanssarivaunuihin.
– Lisäksi Ukraina tarvitsee kipeästi pitkän kantaman täsmätulivoimaa ja lentokoneita.
Eerik Matero toteaa Kremlin liikekannallepanon näkyvän jo rintamalla.
– Sen tulokset ovat alkaneet talven aikana näkymään Ukrainan rintaman jämähtämisenä, ja viimeisen kuukauden aikana ovat Venäjän joukot alkaneet jälleen edetä itäisessä Ukrainassa pitkään jatkuneen tauon jälkeen.
– Uskonkin että tämä sota tulee jatkumaan vielä pitkään tämän vuoden puolelle.
Britannian puolustusministeriön tiistaina julkaisemassa tiedusteluraportissa arvioidaan, että Venäjä on valmistellut uutta hyökkäystä todennäköisesti jo tammikuusta lähtien, mutta ei välttämättä saa koottua niin paljon uusia joukkoja, että sillä olisi vaikutusta sodan lopputulokseen.
– Tapa jolla venäläiset taistelevat, ei vaadi järin paljon koulutusta, joten Putin voi syöttää alokkaita taisteluun melko nopeasti, Andrew Michta näkee.
Bahmutissa on käyty rajuja taisteluja jo pitkään.
– En myöskään usko, että Venäjän armeija on täysin uuvuksissa, kuten brittien arvio esittää. Mutta he ovat kärsineet vakavia iskuja – ei tarvitse kuin katsoa tappioita ja menetettyjen tankkien ja panssariajoneuvojen määrää.
– Voivatko he aloittaa uuden hyökkäyksen? Uskoisin, että niin he ovat vakaasti päättäneet tehdä. Sen menestys on sitten toinen kysymys.
Venäjä on menettänyt sodassa paljon tankkeja ja panssariajoneuvoja.
Puhuessaan viikko sitten torstaina kotimaansa Rossija 1 -televisiokanavalle ja RIA Novosti -tietotoimistolle, Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vakuutti, että mahdolliset Venäjän vastaiset ”sapatit” helmikuun lopulla eivät jää ainoiksi tapahtumiksi, jotka saavat ”maailman huomion”.
Verhottu uhkaus sodan vuosipäivän tietämille ei hämmästytä professori Alexander Motylia.
– Koska Lavrov tyypillisesti sortuu tällaiseen sapelinkalisteluun, olen taipuvainen ajattelemaan, että kyse on tyhjästä puheesta, jolla vain halutaan pelotella meitä ja tehdä vaikutus venäläisiin.
”Koska Lavrov tyypillisesti sortuu tällaiseen sapelinkalisteluun, olen taipuvainen ajattelemaan, että kyse on tyhjästä puheesta.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov.
Perjantaina Ukrainan asevoimien komentaja Valeri Zaluzhnyi ilmoitti Venäjän tulittaneen kaksi Kalibr-luokan ohjusta Moldovan ja Romanian ilmatilojen läpi Ukrainan alueelle. Asiasta uutisoi Reuters, joka ei heti saanut tiedolle vahvistusta eikä myöskään kommenttia Moskovasta. Myöhemmin perjantaina Moldova vahvisti ilmatilaloukkauksen ja kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun. Romania sen sijaan kiisti, että ohjus olisi käynyt maan ilmatilassa.
Romania on Nato-maa, Moldova puolestaan niin ikään Lavrovin verbaalisella tulilinjalla. Ulkoministeri sanoi samassa haastattelussa, että Moldova voisi ”seurata Ukrainan polkua” muuttumalla ”Venäjän vastaiseksi”.
– Otan Venäjän uhkaukset vakavasti, mutta ne täytyy asettaa asiayhteyteen, Andrew Michta toteaa.
– Venäjä voi kyllä laajentaa konfliktia Moldovaan, mutta sillä olisi heille vakavat seuraukset, koska uskoisin sen vahvistavan lännessä heitä, jotka näkevät Venäjän pyrkivän imperialistiseen valloitussotaan ja sen laajentamiseen.
– Lavrov tunnetaan pahamaineisena uhkailijana, joten mitään uutta tämä ei nähdäkseni ole.