Unicefin Syyrian maatoimiston viestintäjohtaja Eva Hinds on työskennellyt Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa reilun vuoden. Kaupungista on satoja kilometrejä Syyrian ja Turkin rajalle, mutta maanantaiaamuyön maanjäristyksen jälkijäristys tuntui silti Damaskoksessa asti.
Hindsin mukaan heti yöllä tiedettiin, että seuraavat päivät ja viikot kuluvat maanjäristyksen välittömien tuhojen hoitamiseen.
Maanjäristys aiheutti pahoja tuhoja esimerkiksi Aleppossa ja rannikolla Latakian alueella. Loukkaantuneiden ja kuolleiden joukossa on tuhansia lapsia. Sen sijaan tarkkoja lukuja maanjäristyksen takia kodittomiksi jääneistä on Hindsin mukaan tällä hetkellä mahdoton saada.
Esimerkiksi Suomen World Visionin tiedotteen mukaan Syyriassa on kuitenkin tällä hetkellä satoja tuhansia lapsia taivasalla tai heitteillä kotinsa ulkopuolella.
Ihmiset joutuivat lähtemään kotoaan keskellä yötä ja tällä hetkellä suuri joukko ihmisiä on hätämajoituksessa kouluissa, väliaikaisesti pystytetyissä telttaleireissä tai jopa autoissa.
Monet lapset ovat joutuneet eroon vanhemmistaan ja perheistään. Hinds kertoo Unicefin etsivän lasten vanhempia yhdessä muiden järjestöjen kanssa.
– Meillä on kumppanijärjestöjä, jotka tuntevat alueet ja esimerkiksi Aleppon. Se on hyvin tarkkaa työtä, jossa käydään läpi, mitä lapsesta ja aikuisista tiedetään ja mitä henkilötietoja on saatavilla.
Syyrian taloudellinen tilanne on todella vaikea, palkat ovat pieniä ja esimerkiksi polttoaineesta on huutava pula. Maa kärsii myös jatkuvista sähkökatkoksista. Ihmisiä pahoin tuhoutuneessa Jandarisin kaupungissa järistysten jälkeen.
Avustusjärjestöjen mukaan monet lapset Syyriassa ovat jo valmiiksi traumatisoituneita sodan jäljiltä. Maanjäristys on lisännyt pelkoa ja stressiä, ja siksi avustustyöhön kuuluu myös keskusteluapu. Lasta pelastettiin tuhoutuneesta rakennuksesta Jandarisissa.
World Visionin mukaan Luoteis-Syyriassa terveysasemat olivat jo ennen järistystä huonosti varusteltuja. Nyt monet niistä ovat tuhoutuneet. Tuhoutuneita rakennuksia Jandarisin kaupungissa 7. helmikuuta.
Hindsin mukaan tärkein tehtävä tällä hetkellä on varmistaa puhtaan veden saatavuus ja sanitaatio, maassa alkoi syksyllä koleraepidemia, joka jatkuu edelleen. Järistys tuhosi vesijohtoverkostoa ja vettä tuodaan nyt hätämajoituksiin rekoilla.
Jo ennen maanjäristystä Syyriassa humanitaarista apua tarvitsi Unicefin arvion mukaan 15,3 miljoonaa ihmistä, joista seitsemän miljoonaa on lapsia.
– Se on ennätyskorkea luku, Hinds sanoo.
Auttamista vaikeuttaa infrastruktuurin tuhoutuminen, esimerkiksi monet teistä ovat katkenneet. Syyriassa on talvi ja lämpötila laskee etenkin öisin pakkasen puolelle. Kodittomat lapset ovat alttiita paleltumiselle.
– Ulkona on kylmä, sataa ja pohjoisessa on lunta tällä hetkellä. Se vaikeuttaa tekemistä paikan päällä.
The Guardianin mukaan auttamista vaikeuttaa myös se, että maanjäristys aiheutti paljon tuhoja Syyrian hallitusta vastustavien kapinallisten hallussa olevilla alueilla. Syyrian hallitus on suhtautunut nihkeästi avun päästämistä kapinallisalueelle ja on vaikeuttanut sitä esimerkiksi kontrolloimalla rajan ylitystä.
Erityisesti puhtaan veden jakelu on yksi akuuteimmista tehtävistä, sillä ilman sitä kolera pääsee leviämään hallitsemattomasti.
