Kiina toimittaa Venäjälle yhä sen armeijan kaipaamaa teknologiaa, jonka avulla se voi jatkaa sotatoimiaan Ukrainassa. Asiasta uutisoi yhdysvaltalainen The Wall Street Journal.
WSJ:n perkaamien Venäjän tullin rekisteritietojen mukaan Kiinan valtionyhtiöt ovat toimittaneet Venäjälle esimerkiksi navigointilaitteita, hävittäjien osia ja elektroniseen häirintään tarkoitettua teknologiaa. Tuotteita on WSJ:n mukaan luovutettu Venäjän valtion omistamille puolustusteollisuuden yrityksille.
Lisäksi rekistereistä näkyy viitteitä Venäjän joukkojen Ukrainassa käyttämien aseiden osien viennistä.
Lehden mukaan valtaosa Venäjälle tuoduista kaksikäyttötuotteista tulee Kiinasta. Lähetettyjen tuotteiden katsotaan siis soveltuvan siviilikäytön lisäksi sotilaallisen toimintakyvyn parantamiseen. Analyysiin sisältyy jopa 84 000 lähetystä.
Lehden haltuun saamat tullitiedot ovat peräisin yhdysvaltalaiselta C4ADS-tutkimusorganisaatiolta, joka on erikoistunut datapohjaisiin analyyseihin maailmanlaajuisista konflikteista. Tullirekisteristä selvisivät tiedot jokaisesta maahan saapuvasta lähetyksestä, sen sisältämät päivämäärät, lähettäjä, vastaanottaja, ostaja ja tuotekuvaukset.
Venäjän ulko-, puolustus tai talousministerit eivät vastaneen WSJ:n kommenttipyyntöön asiasta. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov on puolestaan kommentoi, että "Venäjällä on riittävästi teknologisia edellytyksiä sotilaallisen erikoisoperaation toteuttamiseen".
Kiinan Washington-lähetystön tiedottaja Liu Pengyu puolestaan sanoi, että väitteillä ei ole faktapohjaa, vaan syytökset ovat ”täysin spekulatiivisia ja tietoisesti ylimalkaisia”.
Vastaanottajissa ja lähettäjissä oli tusina sellaisia kiinalaisia tai venäläisiä yrityksiä, joille Yhdysvallat on asettanut pakotteita.
WSJ:n mukaan Venäjän oma asetuotanto pystyy täyttämään sen perustarpeet, mutta se on vahvasti riippuvainen kaksikäyttöteknologian kuten puolijohteiden tuonnista.
Länsimaiden liittolaisten on ollut tarkoitus lamauttaa Venäjän sotakoneistoa asettamillaan pakotteilla. Myös EU on asettanut Venäjälle useita tuonti- ja vientirajoituksia osana talouspakotteita.
WSJ:n tietojen valossa näyttäisi siltä, että Venäjä pystyy yhä saamaan haltuunsa myös sen armeijan kipeästi kaipaamia lämpökameroita, tutkalaitteita ja tietokonesiruja niistä maista, jotka eivät ole sitoutuneet eristämään Venäjää globaaleilta markkinoilta. Kiinan lisäksi se voisi saada kaipaamaansa teknologiaa esimerkiksi Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ja Turkin kautta.
Turkki on aiemmin väittänyt pakotteiden olevan tehottomia ja se on korostanut olevansa tärkeä roolissa, kun Venäjän kanssa pyritään keskustelemaan. Yhdysvaltojen painostuksesta Turkki on kuitenkin katkaissut Venäjän kanssa tiettyjä liikesuhteita kuten lentoliikenteen amerikkalaisvalmisteisilla lentokoneilla.
Yhdysvaltojen viranomaiset ovat kertoneet tutkivansa kiellettyjen tuotteiden vientiä ja yrittävänsä diplomatian keinoin vaikuttamaan siihen, että pakotteita noudatetaan maailmanlaajuisesti.
Viimeksi keskiviikkona Yhdysvaltain valtiovarainministeriö lisäsi pakotelistalleen useita yksityishenkilöä ja yhtiöitä, joiden uskotaan välittävän aseita ja muita tuotteita Venäjän puolustusteollisuudelle.
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinkenin oli määrä puhua Kiinan tuesta Venäjälle vierailulla Pekingiin tänä viikonloppuna. Matkaa lykättiin perjantaina sen jälkeen, kun Pentagon ilmoitti, että kiinalainen vakoiluilmapallo näytti tarkkailleen Yhdysvaltain ydinaselaitoksia.
Lue lisää: Kiinalta selitys Yhdysvaltojen ilmatilassa havaitulle vakoiluilmapallolle
Matkaa on lykätty toistaiseksi. Havaittu tiedusteluilmapallo oli ollut Yhdysvaltain ilmatilassa tavallista pidempään. Yhdysvallat päätyi ampumaan ilmapallon alas lauantaina.
Yhdysvaltain ja Kiinan välit ovat muutoinkin viime aikoina kiristyneet esimerkiksi Taiwaninsalmen jännitteiden takia.
Joulukuun 30. päivä Kiinaa johtava Xi Jinping oli kertonut Venäjän presidentti Vladimir Putinille, että Kiina on valmis ”syventämään poliittista yhteistyötä” Venäjän kanssa. Aiemmin joulukuussa maiden laivasto osallistuivat yhteisharjoitukseen Itä-Kiinan merellä.
