Pystyisikö Ukraina hyökkäämään Krimille? Neljän tähden amerikkalais­kenraali kertoi, miten operaatio tehdään

Presidentti Volodymyr Zelenskyin tavoitteena on saada kaikki miehitetyt alueet takaisin – vahvasti linnoitettu ja venäläistetty Krimin niemimaa mukaan lukien.

Krimin asukkaista valtaosa puhuu äidinkielenään venäjää. Kuvassa ortodoksikirkon pappi siunasi asevoimiin mobilisoituja sotilaita Sevastopolissa viime syyskuun lopussa.

3.2. 6:30

Venäjä anasti Krimin niemimaan Ukrainalta taitavassa aseellisessa kaappauksessa kevättalvella 2014. Laittoman ”kansanäänestyksen” jälkeen presidentti Vladimir Putin liitti niemimaan Venäjän federaatioon. Sen jälkeen Venäjä ryhtyi sodan osapuoleksi Itä-Ukrainassa ja tunnusti Donetskin ja Luhanskin separatistiset ”kansantasavallat”.

Presidentti Volodymyr Zelenskyin tavoitteena on ajaa Venäjän miehitysjoukot pois kaikista osista Ukrainaa.

– Krimiltä tämä alkoi, ja Krimille tämä myös päättyy, Zelenskyi on sanonut.

Venäjä on varustanut Krimiä vahvasti vuoden 2014 jälkeen. Kuvassa Venäjän ilmavoimien Suhoi-kalustoa Belbekin lentotukikohdassa vuonna 2019.

Sotilaallinen operaatio Krimin valtaamiseksi olisi länsimaisten asiantuntijoiden mukaan vaikea ja riskialtis. Lisäksi valtaosa Krimin väestöstä on venäläistä, ja alueelle on asutettu Venäjältä muuttaneita. Ukrainalaiset sotilaat saisivat Krimillä vastaansa pääosin vihamielisen siviiliväestön.

Venäjän Mustanmeren-laivasto hallitsee merialueita niemimaan ympärillä. Lisäksi Venäjä on varustanut Krimin tehokkain S-400- ilmapuolustusjärjestelmin ja Bastion-merimaaliohjuksin. Merivoimien alusten ja Bastion-järjestelmien avulla Venäjä voi torjua yritykset nousta maihin Krimin rannikolle.

Lisäksi niemimaalle johtaa vain kaksi maantieyhteyttä. Läntiselle reitille Venäjä on jo kuukausia rakentanut linnoitteita ja estelinjoja. Kapeaa itäistä reittiä ympäröi laaja ja hankalasti ylitettävä kosteikkoalue.

Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon arvioi tuoreessa raportissa kongressille, ettei Ukraina pysty vapauttamaan Krimiä lähitulevaisuudessa. Asiasta kertoo Politico. Lehden mukaan arvio on omiaan suututtamaan Ukrainan hallinnon, jonka keskeinen tavoite Krim on.

Pentagon asettuu arviossaan on samoille linjoille kuin kenraali Mark Milley, joka sanoi Ukrainan tukikokouksessa Ramsteinissa 20. tammikuuta näin:

– Pysyn kannassani, jonka mukaan Venäjän joukkoja on hyvin, hyvin vaikeaa karkottaa tänä vuonna kaikilta... jokaiselta tuumalta Venäjän miehittämää Ukrainaa.

Kartta kuvaa Ukrainan mahdollista hyökkäystä eteläisellä rintamalla ja maayhteyden katkaisemista Krimille. Alempaan karttaan on merkitty venäläisten ilma- ja meritorjuntajärjestelmien teoreettiset kantomatkat.

Yhdysvaltain maavoimien jo reserviin siirtyneen neljän tähden kenraalin David Petraeusin mukaan Krim pitäisi eristää ennen mahdollista hyökkäystä. Petraeus tuli tunnetuksi Yhdysvaltain Irakin-joukkojen komentajana.

Eristäminen merkitsisi Asovanmeren pohjoispuolella Krimille vievän maakäytävän katkaisemista hyökkäyksellä, joka suuntautuisi Zaporizzjan alueelta kohti etelää. Samalla Ukrainan pitäisi katkaista vuonna 2018 valmistunut Kertshinsalmen silta. Nämä sotatoimet estäisivät Venäjän huoltokuljetukset Krimille.

– Jos silta voidaan tuhota uudelleen, niin kuin se osittain tehtiin aiemmin, Venäjä joutuisi turvautumaan lauttayhteyksiin. Niitä pitäisi pystyä sitten katkaisemaan... Nämä ovat hyvin, hyvin vaativia sotatoimia ja operaatioita, Petraeus sanoi Washington Postin haastattelussa.

Samalla Ukrainan pitäisi pystyä tulittamaan myös Venäjän sotilastukikohtia Krimillä. Näihin iskuihin tarvittaisiin pitkän kantaman asejärjestelmiä, joita länsi ei ole vielä luovuttanut Ukrainalle. Himars-raketinheittimiin tähän mennessä toimitetut ammukset kantavat noin 80 kilometrin päähän.

– Mahdollisuuksia on kaksi, joista tunnetuin on maavoimien taktinen ohjusjärjestelmä (Atacms), kantamaltaan noin 300 kilometriä. Sitten on välimuoto, jota kutsutaan nimellä Small Diameter Bomb (suom. kapean läpimitan pommi), Petraeus kertoi.

– Ne voidaan sovittaa laukaistavaksi Himars-heittimin, ja niitä on saatavissa suuria määriä. Hinnaltaan ne ovat suhteellisen halpoja.

Boeing ja Saab ovat sovittaneet SDB-liitopommin raketinheittimestä laukaistavaksi täsmäaseeksi. Järjestelmää kutsutaan nimellä GLSDB.

Maasta laukaistavan GLSDB-järjestelmän ytimessä on Himarsin ampumaan tykistörakettiin sovitettava liitopommi, jonka kantama on 150 kilometriä. Pommia kuvaillaan erittäin tarkaksi.

– Jos siis Krim voitaisiin eristää täysin, voitaisiin ryhtyä ampumaan täsmäasein Mustanmeren laivaston päämajaa, lentotukikohtia, satamia ja muita kohteita. Ei ole mahdotonta, että eristäminen onnistuu. Silloin voitaisiin jossakin vaiheessa hyökätä maateitse tai päästä asiassa jonkinlaisiin myönnytyksiin.

Ilman Krimiä kaikki romahtaa kasaan.

Petraeusin mukaan Krimin takaisinvaltaus voisi olla osa sodan loppuratkaisua – joko sotilaallista tai poliittista. Kaikki riippuu kuitenkin siitä, kuinka paljon taistelukelpoisia joukkoja sodan osapuolet pystyvät muodostamaan mahdollista loppunäytöstä varten.

– Viime vuonna ukrainalaiset onnistuivat tässä paljon paremmin kuin venäläiset. Saa nähdä, kuinka käy tänä vuonna.

Voimakas pommi katkaisi osan Kertshinsalmen sillasta lokakuussa 2022.

Lue lisää: Sofi Oksanen kolumni: Miksi Krimillä on väliä

Venäjälle ja erityisesti presidentti Putinille Krim on iso arvovaltakysymys. Krimin valtaus ja alueen venäläistäminen on ollut Kremlille prioriteettihanke, johon keskushallitus on uhrannut runsaasti voimavaroja. Krimin menettäminen olisi valtava tappio, joka voisi merkitä jopa Putinin hallinnon loppua.

Siksi Ukrainan hyökkäystä Krimille pidetään mahdollisena punaisena linjana, jonka ylittäminen voi jopa ajaa Kremlin joukkotuhoaseiden käyttöön.

Yhdysvallat puolestaan on jo vuodesta 2014 saakka ilmaissut johdonmukaisesti, että Krim on edelleen osa Ukrainaa. Presidentti Joe Bidenin hallinnon kerrotaan jo pikku hiljaa olevan valmis antamaan Ukrainalle välineitä Krimille hyökkäämiseen.

The New York Timesin mukaan Washingtonissa nähdään, että iskeminen Krimille, eteläisen rintamalinjan taakse, vahingoittaisi vakavasti Venäjän kykyä käydä sotaa.

– Ilman Krimiä kaikki romahtaa kasaan, sanoi entinen Barack Obaman hallinnon virkailija Evelyn Farkas lehdelle.

Entinen Yhdysvaltain Euroopan-joukkojen komentaja, kenraali Ben Hodges toppuuttelee New York Timesille pelkoja siitä, että Venäjä turvautuisi ”taktisiin” ydinaseisiin Krimin vuoksi.

– Tuntuu yhä enemmän siltä, että (Yhdysvaltain) hallinto on ymmärtänyt Venäjän eskalaation uhan olevan jotakin aivan muuta, kuin mitä aiemmin ajateltiin, Hodges sanoi.

Lue lisää: Asiantuntija listaa viisi syytä, miksi Krimin niemi­maasta voi tulla sodan kannalta kriittinen – käykö Venäjän ja Putinin pelko toteen?

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?