Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan yllätti sunnuntai-iltana kertomalla Turkin tv:ssä, että Turkki on mahdollisesti valmis ratifioimaan Suomen Nato-jäsenyyden.
– Voimme mahdollisesti antaa erilaisen viestin Suomesta, jos se on tarpeen. Ruotsi järkyttyy, kun annamme erilaisen viestin. Mutta Suomen ei tulisi tehdä samaa virhettä, Erdogan sanoi.
Lue lisää: Turkin Erdogan voisi olla valmis hyväksymään Suomen Natoon
Aaltola pitää Erdoganin sanoja enemmän eräänlaisena koepallona.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi, että Erdoganin ilmoituksen voi lukea joko ehdottomana kantana tai yhtenä siirtona strategisessa pelissä.
– Siitä ei oikein saanut selvää kuvaa, oliko se strateginen päätös vai taktinen veto.
Aaltola pitää Erdoganin sanoja enemmän eräänlaisena koepallona. Nyt Turkki odottaa, miten muut reagoivat.
– Luulen, että se oli enemmän koepallo kuin viimeinen kanta. Heitetään pallo ilmaan ja katsotaan, miten esimerkiksi hävittäjähankinnat etenevät Yhdysvaltojen kanssa, Aaltola sanoo.
Aaltola arvioi, että Erdoganin sanat eivät olleet tarkoitetut pelkästään Suomelle ja Ruotsille vaan enemmän muille Nato-maille, erityisesti Yhdysvalloille.
Mika Aaltola arvioi, että Erdoganin ilmoituksen voi lukea joko ehdottomana kantana tai yhtenä siirtona strategisessa pelissä.
– Turkki on odottanut itselleen hyvitystä. Se on kuitenkin ollut edesauttamassa viljanvientisopimusta Ukrainasta ja sulkenut Bosporinsalmen venäläisiltä aluksilta. Nyt se pystyy osoittamaan Nato-asian halkaisemisella olevansa valmis tekemään puoliksi hyvän työn, Aaltola kuvaa.
Entä jos Turkin kanta pitää? Onko silloin mahdollista, että Suomen ja Ruotsin Nato-tiet erkanevat?
– Turkki voi hyvin tehdä niin, että se ratifioi Suomen jäsenyyden ja jättää Ruotsin vahvistamatta, Aaltola sanoo.
Silloin Suomi joutuu Aaltolan mukaan tiukkaan mietintään: mitkä silloin ovat kahden vaihtoehdon erot sekä geopoliittisesti että strategisesti?
– Puhutaanko silloin korkeintaan muutaman kuukauden väliajasta vai pidemmästä ajasta? Kuukausi pari ei merkitse mitään, mutta kannattaako Suomen viivästyttää omaa Nato-jäsenyyttään pitkiä aikoja Ruotsin vaikean Turkki-suhteen takia? Hakemukset tehtiin kuitenkin itsenäisinä, vaikka ne yhtä aikaa jätettiinkin, Aaltola sanoo.
Aaltola korostaa, että Venäjä ajattelee Suomea enemmän omaan etupiiriinsä kuuluvana kuin Pohjanlahden takana olevaa Ruotsia.
– Nato-jäsenyys on Suomelle paljon tärkeämpi juuri tuon Venäjän etupiiriajattelun takia, Aaltola korostaa.
– Paljon puhutaan velvollisuudentunnosta Ruotsia kohtaan, että sen takia olisi tärkeä liittyä yhdessä. Pitää kuitenkin pohtia, mitkä yksin tai yhdessä liittymisen todelliset erot ovat, kun ajatellaan geopoliittisesti, Aaltola päättää.
