Uskomaton uutis­päivä: Tämä sinun pitää tietää Niinistön vierailusta, Nato-solmusta ja Leopardeista

Kokosimme tapahtumarikkaan tiistain oleellisimmat käänteet tähän artikkeliin.

24.1. 21:49

Tiistain aikana ilmoille on räjähtänyt useita suuria uutisia kansainvälisen ja Suomen turvallisuuspolitiikan kentältä.

Kokosimme tähän artikkeliin ne tärkeimmät asiat, mitä nyt tulisi tietää Suomen ja Ruotsin Nato-solmusta, presidentti Sauli Niinistön vierailusta Ukrainaan ja Ukrainan kipeästi tarvitsemista Leopard 2 - taistelupanssarivaunuista.

Suomen ja Ruotsin Nato-solmu kiristyi – Turkki perui maiden kolmenväliset neuvottelut

Suomen ja Ruotsin koukeroiseksi käyneelle Nato-tielle ilmaantui tiistaina uusia kiemuroita, kun ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) kommenteista nousi kohu. Haaviston tulkittiin Ylen haastattelussa raottaneen ovea ajatukselle, että Suomi voisi edetä jäsenyyteen myös ilman Ruotsia.

Ulkoministeri Pekka Haaviston kommenteista nousi kohu.

Yle oli kysynyt Haavistolta, onko Suomen järkevää edelleen edetä Nato-prosessissa samaa tahtia Ruotsin kanssa.

– Varmasti molempien maiden turvallisuutta ajatellen se on ehdottomasti ykkösvaihtoehto, mutta täytyy tietysti arvioida tilannetta. Onko tapahtunut jotain sellaista, joka pidemmällä aikavälillä estäisi Ruotsin hankkeen etenemistä. Nyt on vielä liian aikaista siihen ottaa kantaa, Haavisto sanoi kohua aiheuttaneessa kommentissaan.

Haavisto täsmensi myöhemmin lausuntojaan ja vakuutti, että Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen Nato-jäsenyys on edelleen tärkeä prioriteetti. Illansuussa Turkki ilmoitti, että sen kolmenväliset neuvottelut Suomen ja Ruotsin kanssa on peruttu toistaiseksi. Neuvottelujen piti jatkua helmikuussa.

Kommentti aiheutti Ruotissa hämmennystä esimerkiksi ulkoministeri Tobias Billströmissä, joka sanoi olevansa yhteydessä Suomeen selvittääkseen, mitä Haavisto tarkoitti. Haavisto sanoi tiistaina, että hän ja Billström ovat yhtä mieltä siitä, että Nato-prosessiin on nyt tullut vähintäänkin muutamien viikkojen lykkäys.

Ukrainassa vieraillut presidentti Sauli Niinistö rauhoitteli kohua todeten, että ratkaisu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnista Turkissa on edelleen maan presidentti Recep Tayyip Erdoganin käsissä. Presidentin mukaan Turkin ratifiointia voidaan odottaa jossain vaiheessa Turkin vaalien jälkeen.

–  Näitä kolmikantaneuvotteluja on käyty hyvin tiiviisti. Niissä ei ole sinänsä saavutettu kovin paljon, mutta niissä on tehty selväksi, mikä tilanne esimerkiksi Suomessa on. Täytyy nähdä myös niin, että niissä sitä ratkaisua ei olisi kyllä syntynytkään, Niinistö pohdiskeli.

Niinistön arvion mukaan enemmän merkitystä on Turkin vaaleilla, joita Erdogan päätti äskettäin aikaistaa toukokuulle. Ratifiointi on Niinistön mukaan odotettavissa aikaisintaan niiden jälkeen.

Haavisto kertoi tiistaina keskustelleensa asiasta Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa.

– Hän edelleen vahvisti sen, että Naton ehdoton oma prioriteetti on se, että Suomi ja Ruotsi pääsisivät yhtä aikaa Naton jäseniksi, Haavisto sanoi ja kertoi tämän johtuvan muun muassa Pohjoismaiden puolustussuunnittelusta.

Turkki on ollut viime aikoina suuttunut viikonloppuna Tukholmassa pidetystä mielenosoituksesta, jossa äärioikeistolainen poliitikko poltti Koraanin lähellä Turkin suurlähetystöä. Turkkia ärsytti myös Tukholmassa aiemmin järjestetty mielenosoitus, jossa roikotettiin Erdogania esittävää nukkea. Erdogan sanoi maanantaina, että Ruotsin ei pidä odottaa Turkilta tukea Nato-jäsenyydelleen.

Äärioikeistolainen poliitikko Rasmus Paludan poltti koraanin lähellä Turkin suurlähetystöä lauantaina.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogania esittävä nukke.

Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin mukaan kansallisen turvallisuuden kannalta mikään ei ole niin tärkeää kuin se, että Ruotsista ja Suomesta tulee nopeasti sotilasliitto Naton jäseniä.

Hänen mukaansa Suomi on kuitenkin tehnyt selväksi, että Suomen Nato-jäsenyyttä ei voi estää, jos Ruotsi suljetaan pysyvästi Naton ulkopuolelle. Kristerssonin mukaan on ymmärrettävää, että myös Suomessa monet ovat turhautuneita vallitsevaan tilanteeseen.

Presidentti Niinistö vieraili ensi kertaa Ukrainassa suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen

Presidentti Sauli Niinistö ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasivat tiistaina Kiovassa ensi kertaa Venäjän viime vuoden helmikuun suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen.

Zelenskyi kiitti Suomea ja suomalaisia tuesta Ukrainan taistelulle sekä ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamisesta Suomeen.

Keskusteluissa nousivat myös esiin paljon puhutut Leopard-taistelupanssarivaunut, joita Suomella on. Niinistön mukaan tulevassa avussa on kyse muustakin kuin pelkistä tankeista ja Suomen tarkka rooli yhteistyön rakentamisessa Leopardien ympärille on vielä auki.

Niinistö tutustui aamupäivällä sodan tuhoihin lähellä Kiovaa Borodjankassa ja Butshassa. Hän totesi myöhemmin nähneensä todisteita "hyökkääjän julmuudesta".

Presidentti ja häntä opastaneet ukrainalaiset löysivät yhteisen sävelen Niinistön kotipaikkakunnan kautta. Borodjankan vakavamielisen vierailun keskellä äidyttiin myös humoristisemmalle linjalle.

Ukrainalaiset olivat nimittäin kiinnittäneet huomiota Niinistön kotipaikkaan Saloon.

– Tiesittekö, että ukrainalainen perinneruoka on nimeltään salo, sotilaat kysyivät Niinistöltä naureskellen.

Presidentti sanoi lukeneensa asiasta junassa matkalla Kiovaan. Kyseessä on käytännössä sianihrasta tehty varsin tuhti ukrainalainen ruokalaji.

– Lausutaanko se ”Salo”? Niinistö kysyi ääntäen suomeksi.

– Emme lausu sitä, vaan syömme sitä, yksi sotilaista vitsaili.

– Tiedän, mutta se pitää lausua, jotta sen saa, Niinistö vastasi naureskellen.

Sotilaat suosittelivat Niinistöä maistamaan herkkua, mutta Niinistö oli jo yhden askeleen edellä.

– Päätin jo, että pitää maistaa sitä, kun luin siitä, Niinistö totesi.

Presidentti Sauli Niinistö vieraili Ukrainassa.

Niinistö tapasi lisäksi Kiovan lähialueen taisteluihin osallistuneita Ukrainan aluepuolustusjoukkojen sotilaita. He lahjoittivat Suomen presidentille venäläisen ammuslaatikon puisesta kannesta tehdyn ikonin, joka symboloi sodan sijaan "rauhaa, rakkautta ja Jumalaa".

Niinistö sai myös kiinnittää suojaliiviinsä joukko-osaston tunnuksen eli Kiovan suojelupyhimyksen arkkienkeli Mikaelin kuvan.

Illalla Niinistö tapasi Kiovassa Taras Shevtshenkon yliopistolla auditorion täydeltä opiskelijoita, joista silmiinpistävän moni oli asepuvussa. Yksi opiskelijoista antoi kysymyksiin vastanneelle presidentille muistoksi yliopiston alueelle tuhoisin seurauksin osuneen venäläisohjuksen sirpaleen.

Useasti aiemmin Ukrainassa käynyt Niinistö myönsi vierailun olleen nyt poikkeuksellinen.

–  En minä sodassa olevassa maassa ole ennen käynytkään.

Saksa lähettää Ukrainaan Leopard-taistelupanssarivaunuja, väittää saksalaislehti

Saksa on päättänyt toimittaa Ukrainaan Leopard-taistelupanssarivaunuja, kertoi saksalainen Spiegel-lehti tiistai-iltana. Sen mukaan Saksan hallitus on hyväksynyt, että Ukrainaan toimitetaan ainakin komppanian verran Leopard 2A6 -panssareita.

Lisäksi hallitus on päättänyt hyväksyä myös Saksan liittolaisilleen myymien Leopardien toimittamisen Ukrainalle. Puola on jo pyytänyt tähän lupaa.

Spiegel kertoi Saksan hallituksen neuvotelleen asiasta liittolaistensa kanssa tiiviisti usean päivän ajan ennen kuin teki päätöksensä. Liittokansleri Olaf Scholzille oli lehden mukaan tärkeää, että Saksa toimittaisi Ukrainaan taistelupanssarivaunuja vain osana suurempaa liittoumaa.

Saksan Ukrainaan toimittamat Leopardit on tarkoitus ottaa Saksan armeijan omista varastoista. Myöhemmin on mahdollista, että panssareita toimitettaisiin Ukrainaan suoraan tehtaalta.

Päähallituspuolue SPD:n hallituskumppanit vihreät ja liberaalit ovat painostaneet Scholzia panssaritoimituksissa. Saksa taipui vasta hiljattain toimittamaan Ukrainaan kevyempiä Marder-vaunuja.

Luvan myöntäminen oli odotettua, sillä Saksan puolustusministeri Boris Pistorius sanoi jo aiemmin tiistaina, että muut liittolaismaat voivat jo kartoittaa omaa Leopard-tilannettaan ja alkaa harjoittaa ukrainalaisjoukkoja niiden käytössä.

Monet Euroopan maat ovat olleet halukkaita lähettämään Leopard-vaunujaan Ukrainaan. Saksa voisi ainakin periaatteessa estää muita maita toimittamasta saksalaisvalmisteisia vaunuja Ukrainaan.

Mediatietojen mukaan myös USA olisi taipumassa lähettämään Ukrainaan omia taistelupanssareitaan. Tiistaina muun muassa Wall Street Journal -lehti kertoi, että myös Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto olisi taipumassa Abrams M1 -taistelupanssarivaunujen lähettämiseen Ukrainaan. Lehden mukaan Yhdysvallat olisi ilmoittamassa asiasta vielä tällä viikolla ja tankkeja lähetettäisiin merkittävä määrä.

Valkoinen talo kieltäytyi kommentoimasta lehden tietoja.

WSJ:n mukaan Abramsien lähettäminen on osa laajempaa pakettia, josta Yhdysvallat on sopinut Saksan kanssa. Yhdysvallat ja Saksa olivat vääntäneet taistelupanssarivaunujen toimittamisesta Ukrainalle jo yli viikon ajan.

Yhdysvaltojen sotilasviranomaiset ovat vastustaneet Abramsien antamista Ukrainalle, koska niiden käyttö vaatii paljon harjoittelua ja logistista tukea. Saksalaiset eivät puolestaan ole suostuneet toimittamaan Ukrainalle omia Leopardejaan ilman, että myös Yhdysvallat antaa Ukrainalle taistelupanssarivaunujaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?