Tutkijalta kova johto­päätös, jos Turkki jumittaa Ruotsin Nato-jäsenyyden: ”Eduskunta lyö nuijan pöytään”

Tutkija Henri Vanhasen mukaan olisi suorastaan vastuutonta, jos Suomen valtionjohto ei olisi pohtinut eri skenaarioita Nato-hakemukseen liittyen – myös eri aikaan Ruotsin kanssa liittymistä.

25.1. 8:06

Jos tämä tilanne menisi lopulta niin, että Turkki ilmoittaa, että Ruotsin tie päättyy tähän, silloin väistämättä suomalaisten siihen tosiasiaan on sopeuduttava, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen sanoi ISTV:n studiohaastattelussa tiistaina.

– Perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan yksinkertainen enemmistö riittää määrittämään Suomen kannan. Se ratkeaa sillä, että eduskunta lyö nuijan pöytään ja toteaa sen olevan näin.

Jos Turkki ja Unkari ratifioivat Suomen Nato-jäsenyyden, mutta Ruotsi jää rannalle, Suomen on ennemmin tai myöhemmin tehtävä poliittinen päätös liittymisestä.

– Meillä on hyvin vahva poliittinen ja demokraattinen mandaatti viedä tämä asia maaliin. Pitäisin hyvin erikoisena sitä, jos eduskuntaan ei tuotaisi tätä esitystä, Vanhanen sanoi.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhasen erikoisalueita ovat Suomen ulkopolitiikka, Pohjois-Euroopan turvallisuus ja Nato.

Onko Vilnassa heinäkuussa järjestettävä Naton huippukokous takaraja voimakkaalle ajatustyölle ilman Ruotsia liittymisestä, jos Turkki pitää kiinni uhkauksestaan olla ratifioimatta Ruotsin jäsenyyttä?

– Kyllä se jossain määrin on. Siellä varmasti tullaan käsittelemään Suomen ja Ruotsin tilannetta, jos se ei siihen mennessä ole selvä. Se nousee kokouksen isoksi varjoksi, Vanhanen arvioi.

– Jos tilanne on vielä paikoillaan, on luonnollista kysyä, mistä se jumi johtuu. Jos jumi on sellainen, että se pakottaa meidät menemään eri teitä, silloin joudutaan asialle jotain tekemään.

– Mutta se on sen ajan murhe. Tässä tilanteessa on syytä katsoa rauhassa mihin päästään ja pyrkiä palamaan pöytien ääreen. Kyllä tässä ehtii paljon tehdä puolessa vuodessa.

Recep Tayyip Erdoğan pelaa kovaa peliä ennen toukokuun puolivälin parlamenttivaaleja.

Henri Vanhasen mukaan tärkeintä on saada Suomen, Ruotsin ja Turkin keskustelut taas käyntiin. Hän viittaa Turkin perumaan parlamenttien puhemiesten vierailuun ja maiden välisten kolmikantaneuvotteluihin jäädyttämiseen.

Turkin ja Ruotsin suhteet ylikuumenivat viime viikolla Ruotsissa nähdyistä presidentti Recep Tayyip Erdoğanin henkilöön sekä koraaniin kohdistuneista mielenilmauksista.

Erdoğan julisti maanantaina, että Ruotsin on turha odottaa Turkilta tukea Nato-jäsenyydelleen.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kommentoi ensin Ylen aamussa ja loivensi lausuntoaan aamupäivällä tiedotustilaisuudessaan Eduskunnassa.

Erdoğanin jyrkän lausunnon jälkeen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) arvioi tiistaina Ylen aamussa Suomen joutuvan ehkä harkitsemaan sitä, että Nato-hakemus etenisi ilman Ruotsia.

Haaviston kommentointi nosti pienoisen myrskyn Itämeren rantamilla.

Ruotsissa pelästyttiin Suomen ulkoministerin pohdintaa, ja kohu oli pitkään länsinaapurin median pääuutisaihe.

Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström kertoi haluavansa selvittää, mitä Suomi nyt ajattelee Nato-hakemuksensa tilasta.

Tutkija Vanhanen toivoisi Suomen päässä malttia kommentointiin ”varsinkin julkisuudessa päättäjien osalta”.

– Ei ole hyvä, jos Suomen kanta on epäselvä

– Nyt tammikuussa ei ehkä ole syytä lähteä hämmentämään tätä pakkaa sen enempää.

Haavisto keskusteli aamupäivällä myös Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa. Vanhasen mukaan voidaan arvuutella, oliko se seurausta Haaviston pohdinnasta.

– Se viesti, mikä tuli Natosta voimakkaasti, oli että mennään nyt yhdessä kuitenkin.

Miten arvelet Ukrainaan matkustaneen presidentti Niinistön ottaneen vastaan uutisen ulkoministeri Haaviston kommentista?

– Jos pitää veikata, ei välttämättä niin positiivisesti.

Haavisto kutsui koolle jo tiistaina aamupäivällä tiedotustilaisuuden. Saiko hän paikattua aamuista lausuntoaan?

– Voi olla, että muutaman puhelun joutuu vielä käymään.

– Mutta en usko, että tässä mistään suuresta vahingosta on kysymys. Ehkä se osoittaa sen, että tämä ”yhdessä vai erikseen” -tematiikka on herkkä aihe sekä meillä että Ruotsissa.

– Mutta nyt ei ole mitään syytä heittää Ruotsia bussin alle, vaan nyt on käytettävä kaikki mahdollisuudet edistää tätä asiaa yhdessä, Vanhanen uskoi.

Yllä olevalla videolla tutkija Henri Vanhasen studiohaastattelu kokonaisuudessaan.

Lue lisää: Tutkija kommentoi Niinistön Ukrainan-vierailua: ”Ehkä tällainen kokemus auttaa ymmärtämään Suomen avun arvon”

Lue lisää: Tutkijoilla ja poliitikoilla on Suomelle nyt yksi Natoa koskeva toive – Mika Aaltola varoittaa ”ääri­tapahtumien” leviämisestä

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?