Nyt puhuu Ukrainassa haavoittunut suomalais­mies – kesken taistelun näkö­kenttään ilmestyi pelottava näky

Kaksi suomalaista vierastaistelijaa ajautui tietämättään aivan lähimmäksi vihollisen etulinjaa syyskuun 27. päivä. Yhä haavoistaan toipuva suomalaismies kertoo, että hän haluaa vielä palata Ukrainaan taistelemaan.

25.1. 6:30

Sunnuntaina sosiaalisessa mediassa levinnyt taisteluvideo on ensimmäisiä tallenteita, joissa näkyy suomalaisten vierastaistelijoiden toimintaa eturintamassa Ukrainassa.

Puolen tunnin videolla nähdään esimerkiksi suomalaistaistelijan haavoittuvan ja se kuinka häntä lähdetään evakuoimaan suomalaisen taisteluparin avustamana etulinjasta. Tapahtumat sijoittuvat videon tekijän mukaan syyskuun 27. päivään ja tapahtumapaikkana on Petropavlivkan kylä Harkovassa.

Ilta-Sanomat tavoitti videolla haavoittuvan suomalaistaistelijan. Mies toipuu yhä jalkavammastaan eräässä eteläeurooppalaisessa kaupungissa ja toivoo palaavansa vielä Ukrainaan taistelemaan valtion vapauden puolesta.

Haastattelu käytiin maanantai-iltana videopuheluna Telegram-viestisovelluksessa. Puheluun vastaa hyväntuulinen, sanavalmis nuori mies. Etukäteen hän on kertonut, ettei haastattelun ajankohdalla ole väliä, kun elää ”toipilaana”.

– Olen ollut enemmän tai vähemmän opiaateissa haavoittumisesta asti, hän kertoo haastattelussa.

Ilta-Sanomat on nähnyt miehen väliaikaisen palveluskortin, jota hän on käyttänyt henkilöllisyystodistuksena Ukrainassa. Leimoista nähdään, että asiakirjan on myöntänyt Ukrainan puolustusministeriö.

Mies ei tahdo esiintyä julkisuudessa omalla nimellään tai kasvoillaan oman turvallisuutensa vuoksi.

Ukraina aloitti alkusyksystä 2022 vastahyökkäyksen, jonka aikana se onnistui etenemään merkittävästi ensin Hersonin ja sitten Harkovan suunnalla. IS:n haastatteleman suomalaistaistelijan mukaan useat suomalaiset olivat mukana vastahyökkäyksessä Harkovan suunnalla. Kuvassa Venäjän aiheuttamia tuhoja Harkovan kaupungista syyskuulta.

Ajoittain pätkivällä, hieman rakeisella videolla hän esittelee ampumahaavan, joka on perintöä videolla nähdystä välikohtauksesta Petropavlivkan asutuskeskittymässä. Hän repii nilkkatuen tarrakiinnitykset auki ja paljastaa siististi tikatut haavat. Ne sijaitsevat nilkassa ja jalkapohjan keskellä.

– Videolla näkyy vain puoli tuntia siitä päivästä, joka jatkui vielä muilla [osaston miehillä] seuraavankin päivän. Oltiin oltu mukana vastahyökkäyksessä ja reissua oli meillä takana jo useampi viikko siinä vaiheessa. Oli tiedossa, että sillä alueella oli vihollisia, mutta ei oltu vielä siinä vaiheessa niitä nähty, hän sanoo.

– Meitä oli kaksi osastoa, jotka vyöryivät talolta talolle niitä tyhjentäen. Edettiin katua pitkin molemmin puolin. Me [kaksi suomalaistaistelijaa] oltiin raskastulituki, jos muut olisivat joutuneet kosketukseen vihollisen kanssa. Niin oltiin käytännössä edetty koko päivä asemapaikasta toiseen samalla esikaupunkialueella.

Suomalaiset olivat asettuneet videolla näkyvässä tilanteessa kaksisuuntaisen risteyksen läheiseen pusikkoon, josta heillä oli näkymä aukealle ja läheiselle kylälle. Ylempi taho oli määrännyt heidän siihen. He olivat kuitenkin kaikkien yllätykseksi lähimpänä vihollista.

Tilannetta kuvannut suomalaistaistelija oli asettautunut taistelupariaan edemmäs tarkkuuskiväärin kanssa. IS:n haastattelema suomalaistaistelija oli sijoittuneena metrien päähän hänen taakseen ja operoi venäläisiltä aiemmin varastettua Kord-12.7-konekivääriä. Näiltä paikoilta näkösuojaa miehen mukaan antoi vain yksittäinen puu ja risukko.

Yllättäen suomalaisten näkökenttään ilmestyi venäläisten BMP-2-rynnäkköpanssarivaunu. Se oli noin 300 metrin päässä.

– Toinen ryhmä oli sillä hetkellä toisen talon takana ja toinen vielä kauempana. Me oltiin käytännössä siinä näkyvillä, eikä siinä ollut ketään, joka voisi RPG:llä [singolla] ampua vaunua. Käytännössä siinä tilanteessa tiesin, että mun pitää alkaa ampua sitä vaunua päin. Mietin, että kun ne keskittyy mun tuhoamiseen, niin toivottavasti joku juoksee sillä välin paikalle RPG:n kanssa ja tuhoaa sen.

– Kävin sen ajatusketjun nopeasti mielessä ja totesin, että voi paska, ei kai tässä muu auta. Laitoin ekan vyön siihen konekivääriin kiinni ja aloin ampumaan. Sain yhden tai kaksi luotia siitä ylös ja sitten konekivääri löi jumiin. Vihollinen alkoi ampua takaisin.

Sain yhden tai kaksi luotia siitä ylös ja sitten konekivääri löi jumiin.

Suomalaismies alkoi makuuasennosta repiä asepesästä luotia, joka oli jäänyt siihen poikittain jumiin. Hän irrotti patruunavyöstä toisen luodin ja alkoi hakata jumiutunutta luotia sillä. Pian se irtosi.

– Sitten se olikin mekaanista suorittamista. Kun sain aseen käyttövalmiiksi, hain vaunun tähtäimeen ja aloin ampua. Painoin liipaisinta aina niin nopeasti kuin mahdollista ja kun savu hälveni, ammuin uudestaan. Sarjojen välillä kulunut aika tuntui pitkältä, mutta ei se videolta näytä sitä olleen.

Patruunavöiden vaihtamisen välillä hän muistaa kuulleensa luotien kovaäänistä napsumista ympärillään.

– Tuntui, että yritin siinä vaihdon yhteydessä tehdä sellaisia Matrix-väistöliikkeitä. Tokan vyön kun sain kiinni, vaunua ei enää näkynyt. Mutta talon takana näkyi jonkin verran venäläistä jalkaväkeä. Tyhjensin toisen vyön sinne. En tiedä osuinko, mutta ei niitä ainakaan enää näkynyt.

Vaunu palasi näkökenttään pian tämän jälkeen.

– Laskettelin vyön sitä kohti. Jossain kohtaa siinä tuntui, kuinka jalka alkoi huutaa. Se oli kuin sellainen kova lyönti jalkaan ja alkoi vaan polttaa. En muista, sattuiko se. Kun ei ollut enää mitään, mitä ampua, aloin huutamaan kuin kana.

Videolla kuuluukin, kuinka mies huutaa lääkintämiestä pitkän hetken, ennen kuin toinen suomalainen vierastaistelija kömpii risukon läpi auttamaan. Mies sanoo useamman kerran suomeksi, että jalka on täysin ”paskana”.

Suomalaismiehet vetäytyvät videolla ukrainalaisten kotien sisäpihoille. Evakuointi ei onnistunut tilannetta kuvanneen suomalaismiehen Nissan-autolla, joka palaa videolla ilmiliekeissä – miesten omaisuus sen sisällä. Videolla nähdään, kuinka suomalaistaistelijat selvittävät tiensä sisäpihojen ja jaloissa viilettävien kanojen läpi evakuointiautolle. Tilannetta kuvaava suomalaismies jää etulinjaan samalla, kun taistelutoverin hakenut evakuointiauto ajaa nopeasti pois paikalta.

– Mut vietiin läheiseen Kupianskiin kenttäsairaalaan, joka oli hyökkäyksen takia pystytetty. Siellä sain kipulääkkeet ja itseni kasaan lääkärin toimesta. Sit mut vietiin vielä sotilassairaalaan Harkovassa.

Miehen mukaan jopa puolet oman osaston sotilaista haavoittui videon tapahtumista seuraavan päivän aikana, 28. syyskuuta. Hän kertoo, että lisäksi useampi kuoli.

– Ensimmäisenä päivänä vihollinen ajettiin alueelta pois. Jouduimme uudestaan kosketuksiin samassa risteyskohdassa seuraavana päivänä ja meidän osasto painoi sen sitten loppuun: tappoi kaikki loput.

Miehen tietojen mukaan kyse oli venäläisestä erikoisjoukosta, jonka tehtävä oli viivyttää Ukrainan joukkojen etenemistä samalla, kun muut venäläiset vetäytyvät alueelta.

Kuva otettu 9. syyskuuta Harkovasta. Presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi valtion armeijan vallanneen takaisin 30 asutuskeskusta Harkovan alueelta.

Suomalaismiehen jalan lävisti venäläisen konekiväärin 7,62-millinen luoti. Se ammuttiin mahdollisesti venäläisen jalkaväen tähystyspaikalta pusikosta.

Ei ole vielä tiedossa, kauanko suomalaismiehen omassa kuntoutumisessa menee. Toistaiseksi 200:aa metriä pidemmät kävelymatkat ovat tuskaisia.

Toivuttuaan hän tahtoo palata Ukrainaan. Miehen mukaan muut ratkaisut eivät olisi hyväksi hänen mielenterveydelleen.

– Nyt jos kääntäisi tälle kaikelle selän ja menis Suomeen, en tiedä olisiko se mielenterveydelle suotavaa.

”Kavereita kuolee ja haavoittuu, ja tietyllä tavalla et voi välttää siitä”

Mies kertoo lähteneensä ensimmäisen kerran vierastaistelijaksi Ukrainaan maaliskuussa. Tuolloin Ukrainan armeijan toiminta tuntui niin epäjärjestäytyneeltä, että teko alkoi tuntui itsemurhatehtävältä.

Hän koki nopeasti ensimmäisen Venäjän ohjusiskun ollessaan Javorivin sotilastukikohdassa. Venäjä iski 13. maaliskuuta Lvivin lähellä sijaitsevaan sotilastukikohtaan 30 ohjuksella. Esimerkiksi Ukrainassa taistellut Ralf Siren on sanonut, että tapahtuma karisti paikalla olleista vierastaistelijoista liki kolmanneksen palaamaan kotiin.

– Rehellisyyden nimissä on sanottava, että itsekin lähdin silloin. Silti se ei tuntunut karsivan tarpeeksi porukkaa, kun vain ilman sotilastaustaa olevat ihmiset tuntuivat jäävän, mies sanoo.

– Se oli rankka yöherätys, eikä siihen voinut paikan päällä oikein suhtautua mitenkään. Siellä me juostiin metsässä ja naurettiin vastaantulijoiden kanssa, että onpahan paikallinen aamupala.

Mies kertoo, että palattuaan Ukrainaan kesäkuun tienoilla, hän vietti osastonsa kanssa lähes kaiken ajan etulinjassa Koillis-Ukrainassa. Hän kertoo, että etulinjassa oleminen on suurilta osin toiminnan odottelua.

– Kesällä se oli aikamoista läpsyttelyä ja paljon odottelua. Ollaan niin sanotusti tähystyspaikoissa sen varalta, että venäläiset hyökkää ja pysytään toimintakunnossa.

– Kaiken keskellä kavereita kuolee ja haavoittuu, ja tietyllä tavalla et voi välttää sitä. Ne asiat pitää haudata rauhan aikaan. Nyt ei ole ollut sellaista normaalia käsittelyä vaan on pitänyt padota se.

– Tuossa videolla nähty ryhmänjohtaja kuoli seuraavana päivänä. Hän oli ensimmäinen sellainen aidosti läheinen tyyppi, joka multa kuoli. Hän oli ryhmänjohtaja koko Harkovan vastahyökkäyksen ajan, ja oltiin se koko aika kahdestaan. Me etsittiin esimerkiksi saunapaikkoja ja energiajuomia mönkijällä kesken vastahyökkäyksen. En vieläkään ole täysin sitä käsitellyt.

Tuossa videolla nähty ryhmänjohtaja kuoli seuraavana päivänä. Hän oli ensimmäinen sellainen aidosti läheinen tyyppi, joka multa kuoli.

Tarkkaa suomalaisten vierastaistelijoiden määrää mies ei tahto tarkentaa, jotta tieto ei kantautuisi Venäjän tiedusteluun. Hänen mukaansa kaikkiaan suomalaisia vierastaistelijoita on Ukrainassa ollut useita kymmeniä.

Suomalaiset ovat pitäneet ja pitävät edelleen tiiviisti yhteyttä keskenään, mies kertoo. Moni on palannut kotimaahan jäädäkseen, ja toisaalta uusia suomalaisia on saapunut sodan edetessä Ukrainaan.

Suomalaismies ei usko, että Venäjällä on tarvittavia taitoja tai kalustoa saavuttaa ”mitään merkittävää” Ukrainassa.

Sen takia sairasvuoteelta sotaa seuratessa häntä on ärsyttänyt erityisesti Saksan hidastelu aseavun myöntämisen suhteen. Saksan liittokansleri Olaf Scholz ei ole vieläkään julkisesti kertonut, hyväksyykö Saksa Leopard-taistelupanssarivaunujen antamista Ukrainalle.

Tiistai-iltana Spiegel-lehti kuitenkin uutisoi, että Saksan hallitus on hyväksynyt, että Ukrainaan toimitetaan ainakin komppanian verran Leopard 2A6 -panssareita. Ukraina on toistuvasti pyytänyt länneltä moderneja taistelupanssareita. Tarve lasketaan useissa sadoissa. Asevientiin tarvitaan aseen valmistajamaa Saksan jälleenvientilupa.

Suomalaismies näkee, että erityisesti Saksan tulisi suurista varastoistaan ja rauhallisen maantieteellisen sijaintinsakin takia luovuttaa taistelupanssarivaunujaan Ukrainaan.

– Scholz voisi kasvattaa pallit. Venäjällä ei ole operatiivista kykyä laajentaa sotaa. Niitä Leopardeja olisi hyvä saada, niin ei tarvitse Kordeilla ampua vihollista siviiliautoilla liikkuessa.

Mies näkee, että Venäjällä on kuitenkin jonkinlainen etulyöntiasema, kun se ei välitä omien sotilaidensa ihmishengistä.

– Niillä on toki paljon lihaa laittaa myllyyn. Harvalla valtiolla on samanlaista mentaliteettia.

– Ukrainalaiset ovat välillä liiankin rohkeita, eivätkä välitä esimerkiksi ilmavaarasta kuten droneista. Jos näkyy drone, se vain heti ammutaan. Ukrainan puolustusmentaliteetti on sama: ammutaan jokainen venäläinen joka tulee vastaan. Päättävässä asemassa olevat upseerit kyllä kuitenkin tietävät, mihin Venäjä pystyy.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?