Kommentti: Saksan olisi jo korkea aika havahtua Euroopan uuteen todellisuuteen

Uudeksi puolustusministeriksi nousevan Boris Pistoriuksen kannanotot Venäjän hyökkäyssodasta lupaavat hyvää, arvioi erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Venäjän laukaisema ohjus tuhosi asuintalon Dniprossa 14. tammikuuta.

17.1. 18:15

Saksan kieltä vaalivan ja huoltavan Gfds-yhdistyksen valinta vuoden 2022 sanaksi oli Zeitenwende. Sen voi suomentaa vaikkapa käännekohdaksi tai aikakauden murrokseksi.

Liittokansleri Olaf Scholz käytti Zeitenwende-sanaa viisi kertaa puheessaan liittopäivillä 27. helmikuuta 2022. Venäjä oli juuri aloittanut oikeudettoman ja julman hyökkäyssodan Ukrainassa.

Valinta oli oikea. Zeitenwende-puhe oli väkevä ja se jäi historiaan.

”Ottaen huomioon käännekohdan, jota Putinin aggressio merkitsee, meidän lähtökohtamme on tämä: Kaikki mitä pitää tehdä Euroopan turvallisuuden eteen, tehdään. Saksa antaa siihen solidaarisen panoksensa. Ei kuitenkaan riitä, että toteaa tämän asian selkeästi tänään. Bundeswehr tarvitsee uusia vahvoja suorituskykyjä”, Scholz sanoi.

Scholz lupasi järjestää Saksan puolustuskyvyn kohentamista varten sadan miljardin euron erityisrahoituksen viidelle vuodelle ja nostaa puolustusmenojen osuuden kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2024 mennessä.

Lue lisää: Toisivatko Leopardit voiton sodassa? Ratkaisevat neuvottelut taistelu­panssari­vaunujen antamisesta Ukrainalle käydään ensi viikolla

Ylevästä puheesta huolimatta liittohallitus ei ole vieläkään oikein hoksannut Euroopan peruuttamatonta muutosta. Ainakaan käytännön tasolla.

On kiistämätöntä, että Saksa on antanut koko Eurooppaa puolustavalle Ukrainalle merkittävää sotilaallista ja humanitaarista apua. Listalla on kovaakin aseistusta: Gepard-ilmatorjuntapanssarivaunuja, Marder-rynnäkköpanssareita, panssarihaupitseja ja Iris-T-ilmatorjuntajärjestelmiä.

Järein ja sotilaallisesti tärkein solidaarisuuden osoitus puuttuu vielä: vientilupa Saksaan ja muihin Euroopan maihin varastoiduille Leopard-taistelupanssarivaunuille. Ukraina on toistuvasti pyytänyt länneltä moderneja taistelupanssareita. Tarve lasketaan useissa sadoissa.

Boris Pistoriusta kuvataan kunnianhimoiseksi ja teräväkieliseksi poliitikoksi. Kuvassa hän otti osaa Saksan osavaltioiden sisäministerikokoukseen kesäkuussa 2022.

Mediatietojen mukaan vientilupien myöntäminen olisi jo valmisteilla liittohallituksessa. Ehkäpä sen vie maaliin uusi puolustusministeri Boris Pistorius, joka ottaa tehtävän Christine Lambrechtin erottua maanantaina ikävissä tunnelmissa.

Vientiluvista neuvotellaan Ukrainaa tukevien maiden kokouksessa Ramsteinissa perjantaina. Pistorius on siellä odotettu vieras.

Ramsteiniin matkustaa myös Suomen vt. puolustusministeri Mikko Savola. Jos eurooppalaisista Leopard-vaunujen käyttäjistä syntyy samanmielisten maiden koalitio, Suomi saattaa lahjoittaa Ukrainalle pienen määrän ikääntyviä Leopard 2A4 -vaunuja ja varaosia. Jos vaunujen luovutuksen katsotaan heikentävän Suomen omaa puolustuskykyä, voi panos rajoittua ukrainalaisille vaunumiehistöille järjestettävään koulutukseen.

Näin Boris Pistorius on sanonut Ukrainan sodasta:

– Miehitettyjen alueiden takaisin valtaaminen on legitiimi ja täysin oikea toimi, ja meidän pitää sitä tukea. Ukrainan täytyy voittaa sota, kommentoi Pistorius televisiohaastattelussa viime vuoden toukokuussa uutislehti Der Spiegelin mukaan.

Ainakin tämä lausunto lupaa Leopardien toimituksille hyvää. Taistelupanssarivaunu on juuri se ase, jota Ukraina tarvitsee Venäjän heittämiseen ulos maasta.

Ratkaisevan sanan liittohallituksessa sanoo Scholz. Hänen olisi jo korkea aika toteuttaa Zeitenwende-puheensa henki ja kirjain.

Bundeswehrin Puma-rynnäkkövaunujen ongelmat paljastuivat joulukuussa. Harjoitukseen osallistuneista 18 vaunusta yksikään ei ollut toimintakunnossa, kun harjoitus päättyi.

Entä se Scholzin lupaama käännekohta Saksan puolustuksen kehittämisessä? Sitä saadaan vielä odottaa. Arvostelijoiden mukaan Bundeswehr on yhä heikossa jamassa.

”Saksa on menettänyt ratkaisevan vuoden Bundeswehrin modernisoinnissa”, kirjoittaa ulkopolitiikan tutkimuksen seuran DGAP:n ohjelmajohtaja Christian Mölling sanomalehti Frankfurter Allgemeine Zeitungissa.

”Aikaa on enää korkeintaan kaksi vuotta siihen, kunnes seuraava liittopäivävaalien kampanja saattaa romuttaa rohkeisiin askeliin tarvittavan päättäväisyyden parlamentissa.”

Lue lisää: Saksan varastoimien Leopard-vaunujen kunto surkea – taistelu­valmiita vasta vuoden kuluttua

Puolustuskyvyn rakentaminen vuosikymmenien ruususenunen jälkeen on hidasta, se tiedetään hyvin myös Ruotsissa.

Möllingin mukaan uuden puolustusministerin olisi saatava kaikki liittopäiväpuolueet vakuutettua siitä, että Bundeswehrin ja myös Saksan puolustusteollisuuden ylösajo vaatii pitkäjänteistä työtä ja rahoitusta. Scholzin lupaama ylimääräinen sadan miljardin euron lisärahoitus ei tähän savottaan riitä. Niin syvä ja peruuttamaton Euroopan turvallisuustilanteen muutos on.

Naton puolustusministerit kokoontuvat ensi kuussa Brysselissä. Arvatkaapa, mikä siellä nousee esille? Puolustusmäärärahojen nostaminen kaikissa jäsenmaissa. Tämä keskustelu koskee myös Suomea ja Ruotsia, tulevia jäsenmaita.

Valistuneiden arvioiden mukaan kaksi prosenttia bkt:stä puolustukseen on uudessa Euroopassa pelkkä lattia.

Kaksi prosenttia bkt:stä puolustusmenoihin on Naton tavoite, josta sovittiin Venäjän anastettua Krimin niemimaan Ukrainalta vuonna 2014.

Valistuneiden arvioiden mukaan kaksi prosenttia bkt:stä puolustukseen on uudessa Euroopassa pelkkä lattia. Nato saattaa nostaa tavoitteen 2,5 prosenttiin. Asiasta voitaisiin sitten sopia puolustusliiton seuraavassa huippukokouksessa ensi kesänä.

Suomi on jo reilun kahden prosentin vauhdissa. Puola tähtää kolmeen prosenttiin.

Missä on katto? Jos Venäjän hyökkäyssota eskaloituu ja laajenee vielä entisestään, katto nousee niin korkealle että hirvittää.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?