Koronavirustartuntojen määrä on lähtenyt Kiinassa räjähdysmäiseen kasvuun sen jälkeen, kun maa luopui äkillisesti niin sanotusta nollapolitiikasta joulukuun alkupuolella. Sitä ennen viranomaiset turvautuivat lähes kolmen vuoden ajan tiukkoihin rajoituksiin, sulkutoimiin sekä pakkotestauksiin.
Vaikka tiedot hautaustoimistojen ja krematorioiden ruuhkautumisesta paineen alla ovat Reutersin mukaan levinneet laajalle, eivät Kiinan viralliset koronakuolemaluvut ole kasvaneet samassa mitassa.
Nollapolitiikasta luopumisen jälkeen viranomaiset ovat raportoineet vain seitsemästä uudesta koronakuolemasta. Kokonaismäärä on tällä hetkellä vain 5 241, joka on äärimmäisen alhainen verrattuna myös moniin huomattavasti vähäväkisempiin maihin.
Taustalla on koronakuolemien määritelmä, jota Kiinan uutisoitiin aiemmin tällä viikolla muuttaneen aiempaa kapeammaksi. Kiinan johtava lääketieteen asiantuntija, Pekingin yliopistollisen sairaalan tartuntatautien osaston johtaja Wang Guiqiang kertoi tiistaina Reutersin mukaan, että tätä nykyä koronakuolemiksi tilastoidaan Kiinassa vain ne tapaukset, joissa kuolinsyyksi on määritelty koronatartunnan jälkeen saatu keuhkokuume tai hengitysvajaus.
Muualle elimistöön sijoittuvat komplikaatiot kuten virustartunnan pahentamat perussairaudet eivät enää kuolemaan johtaessaan täytä koronakuoleman määritelmää.
Koronavirustautia sairastava mies sai ensiapua Chengdussa sijaitsevassa sairaalassa keskiviikkona.
Wangin mukaan kriteerejä muutettiin, koska viruksen omikronmuunnos ei aiheuta yhtä todennäköisesti hengenvaarallisia oireita kuin aiemmat variantit. Hän kuitenkin sanoi, että kiinalaissairaaloita vaaditaan edelleen puntaroimaan jokainen tapaus sen suhteen, oliko koronaviruksen aiheuttama sairaus kuoleman perimmäinen syy.
Ulkomaisten tartuntatautien asiantuntijoiden mukaan Kiinan uusi koronakuolemien määritelmä sulkee pois useita muita mahdollisesti kuolemaan johtavia koronakomplikaatioita kuten veritulpat, sydänkohtaukset sekä munuaisten vajaatoiminnan. He arvioivat myös, että todellisten kuolinlukujen aliarviointi vaikeuttaa kansalaisten valistamista sen suhteen, kuinka he voivat suojata itseään.
Jotkut näistä nyt poissuljettavista komplikaatioista saattavat nostaa kotona tapahtuvien kuolemien mahdollisuutta erityisesti silloin, jos ihmiset eivät ymmärrä hakea hoitoa oireiluunsa.
– Uusi määritelmä ei selkeästi ota huomioon kaikkia koronavirustaudin aiheuttamia kuolemia. Kun sanotaan, että aiotaan jättää huomiotta kaikki muu kehossa tapahtuva, siinä ei ole järkeä. Se on myös tieteellisesti epätarkkaa, sanoi Reutersille Yhdysvaltain tartuntatautilääkärien yhdistyksen IDSA:n tiedottaja Aaron Glatt.
Laskutavan muutos on herättänyt huolta siitä, että Kiinan hallitus pyrkii peittelemään seurauksia, joihin nollapolitiikan äkillinen lopettaminen on johtanut.
Hongkongin polyteknisessä yliopistossa aiemmin työskennellyt yhteiskuntatieteilijä Chung Kim-wah kertoi Guardianille, että Kiinan kommunistinen puolue on usein muokannut konseptejaan ja määritelmiään oikeuttaakseen politiikkaansa ja sen muutoksia.
– He eivät voi antaa vaikutelmaa siitä, että paljon ihmisiä kuolee, koska se nähtäisiin hallituksen politiikkaansa tekemän muutoksen seurauksena, Chung sanoi lehdelle.
Kiinaa on koronapandemian aikaan syytetty säännöllisesti aiemminkin tartuntojen ja kuolemien määrän vähättelystä poliittisista syistä.
Terveydenhuollon työntekijä otti kansalaiselta vastaan koronavirusnäytteen Shanghaissa 8. joulukuuta. Kiina oli edellisenä päivänä ilmoittanut koronatoimien löysäämisestä.
Kiinalaisen Foshanin yliopiston tutkijan Chen Jimingin mukaan viralliset kuolintilastot eivät heijastelisi todellista tilannetta siinäkään tapauksessa, että koronakuolemien määritelmää ei olisi muutettu.
– Raportoidut tartuntatapaukset ja kuolemat ovat vain pieni osuus todellisista lukemista, hän sanoi.
Center for Global Development -ajatushautomon tutkija Victoria Fan puolestaan sanoi, että epäluottamus Kiinan virallisia tilastoja kohtaan aiheuttaa paniikkia kansalaisten keskuudessa. Hänen mukaansa hallituksen kannalta läpinäkyvyys olisi parasta, koska panikointi johtuu ennen kaikkea tiedon puutteesta.
Kiina ilmoitti luopuvansa nollapolitiikastaan sen jälkeen, kun maassa oli nähty koronarajoitusten vastaisia mielenosoituksia. Paikoin ne ehtivät laajeta jo yleisiksi demokratiaprotesteiksi, joissa vaadittiin lisää poliittisia vapauksia sekä jopa presidentti Xi Jinpingin eroa.
