Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ennakko-odotuksiin nähden ollut katastrofaalinen epäonnistuminen. Ukraina piti vallata päivissä, mutta nyt Venäjä on jumiutunut totaaliseen, tuhoisaan sotaan, joka syö miehiä, rahaa ja mainetta.
Miten tämä on näkynyt Vladimir Putinissa kymmenen viime kuukauden aikana?
Hänen julkisessa käytöksessään ei juuri mitenkään, vastaavat IS:n haastattelemat Venäjä-asiantuntijat.
Putinista kuoriutui sodan myötä esiin julma, aggressiivinen johtaja, ja hän on jatkanut itsepintaisesti samalla linjalla.
Vladimir Putinin käytöksessä ei ole havaittu epävarmuutta sodan aikana tappioista huolimatta. Putin on esiintynyt korostetun itsevarmana ja aggressiivisena.
Sen sijaan Putinin kansainvälisessä asemassa nähty muutos on jotain, mitä ei olisi voitu kuvitellakaan vielä vuosi sitten.
Putin on vetäytynyt yhä enemmän kuoreensa ja peruu julkisia esiintymisiään välttääkseen virheitä.
Tällainen oli Vladimir Putinin vuosi 2022.
Aggressiivisuus vain korostunut
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila näkee Putinin käytöksessä tapahtuneen muutoksen ajoittuvan jo kesään 2021, jolloin tämä hylkäsi sovittelevamman linjan Ukrainaa ja länttä kohtaan.
– Silloin tapahtui selkeä muutos aggressiiviseen suuntaan. Putin ei enää nähnyt vaihtoehtoa täysimittaiselle hyökkäykselle. Hän oli jo korona-aikana eristäytynyt ja oli hyväksynyt ajatuksen riskinotosta, Lassila uskoo.
Kaikki huipentui kymmenen kuukautta sitten alkaneeseen hyökkäykseen, joka paljasti Putinin todelliset kasvot maailmalle.
Siitä lähtien Putin on Lassilan mukaan pyrkinyt toimimaan ja esiintymään äärimmäisen itsevarmasti.
– Ukrainan katastrofin vuoksi meille on syntynyt ajatus, että Putin olisi tullut haavoittuvammaksi, mutta oikeasti meillä ei ole sellaista tietoa, Lassila sanoo.
Vaikuttaa siltä, että Putin lyö vain lisää löylyä.
– Sodan myötä Putinin puheet ovat muuttuneet erityisen aggressiivisiksi, ja on nähty purkauksia, joissa on ollut jopa fasistisia sävyjä, Lassila sanoo.
Putinin ensimmäinen julkinen esiintyminen sodan alkamisen jälkeen oli stadionpuhe Moskovassa maaliskuussa.
Venäjän informaatiovaikuttamista tutkinut Tampereen yliopiston tutkijatohtori Pekka Kallioniemi tulkitsee myös, että Putinissa on tapahtunut hienoinen muutos aggressiivisempaan suuntaan.
Kallioniemen mukaan Putin laittaa lehdistöedustajansa Dmitri Peskovin tai ulkoministeri Sergei Lavrovin asialle, jos haluaa välittää pehmeämpää viestiä.
– Itse hän ei ole retoriikkaansa muuttanut sodan aikana muuten kuin hieman hyökkäävämmäksi, erityisesti länsimaita kohtaan. Uhkauksia lännelle on tullut paljon, Kallioniemi sanoo.
Turhautumisen merkit
New York Times julkaisi ennen joulua laajan selvityksen Venäjän epäonnistumisista Ukrainassa. Lehden kahden lähteen mukaan Putin olisi jo viime maaliskuussa myöntänyt Kremlissä vierailleelle Israelin silloiselle pääministerille Naftali Bennettille, että ukrainalaisten kova vastus oli odottamatonta.
– Tästä tulee paljon vaikeampaa kuin ajattelimme, Putinin väitetään sanoneen.
Mikäli lausunto pitää paikkansa, kyseessä olisi harvinainen tiedonmuru Putinin todellisista ajatuksista heti sodan alettua. Putinin tiedetään yleensä uskoutuvan vain kaikkein lähimmilleen, kuten puolustusministeri Sergei Shoigulle.
– Meillä on syytä olettaa, että Putin on äärimmäisen turhautunut sotamenestykseen, mutta varmasti emme voi tietää, Lassila sanoo.
Hänen mukaansa joitain signaaleja voi nähdä Putinin julkisissa lausunnoissa.
– Voiton päivän puheessaan viime toukokuussa hän totesi, että hyökkäys oli ainoa oikea päätös. Koska sitä piti erikseen korostaa, voidaan tulkita että oliko sittenkään, Lassila pohtii.
Toinen Putinin lausunto siitä, että Ukrainan täytyy hyväksyä menettäneensä Venäjän valtaamat alueet, kertoo Lassilan mukaan myös jotain.
– Putin on ärsyyntynyt Ukrainan periksiantamattomuudesta ja siitä, ettei operaatiolla mene hyvin.
– Hän on todennäköisesti myös nyt paremmin perillä sotatilanteesta, ja siitä ettei mene hyvin.
Samaan aikaan Putin vaikuttaa Lassilan mukaan yhä vakaasti uskovan voittoon.
Putinin näyttävimpiin esiintymisiin sodan aikana kuuluu Ukrainan alueiden laittomien liitosten jälkeinen juhla Moskovassa.
Hajurako Putiniin
Todellisuus on lyönyt vasten Putinin kasvoja tänä vuonna erityisesti kansainvälisillä areenoilla, jopa ennen niin tuttujen ja turvallisten keskellä.
Putin oli aiemmin tunnettu siitä, että hän odotutti itseään virallisiin tapaamisiin. Kesällä hän itse joutui nöyryytyksen kohteeksi, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan laittoikin Putinin odottamaan itseään kättelylavalla Teheranissa.
Syyskuussa sama toistui Shanghain yhteistyöryhmän kokouksessa Samarkandissa, nyt odotuttajana oli Kirgisian presidentti Sadyr Japarov.
– Aiemmin ei olisi voitu kuvitellakaan että Kirgisian presidentti antaisi Putinin odottaa itseään. Jopa ne, jotka ovat aiemmin kunnioittaneet Putinia, vaikuttavat ajattelevan, ettei hän olekaan enää niin kykenevä ja vahva johtaja, analysoi Venäjä-asiantuntija Hanna Smith.
Lue lisää: Armenian pääministeriltä paljonpuhuva ele Putinin rinnalla – asiantuntija: ystävät käymässä vähiin
Smith muistuttaa, että monille autoritaarisille johtajille on ollut omassa maassaan sisäpoliittisesti tärkeää esiintyä Putinin kanssa. Nyt jotkut vaikuttavat jopa karttelevan Putinia, etteivät leimautuisi.
Marraskuussa Venäjän johtaman kollektiivisen turvallisuusjärjestön CSTO:n kokouksessa johtajien ryhmäkuvassa Putiniin jätettiin jopa silmiinpistävä hajurako.
– Siihen millaisena Putin nähdään on tullut iso muutos, Smith luonnehtii.
Hän muistuttaa, että myös Kiina ja Intia ovat olleet pidättyvämpiä Venäjän suhteen.
Putin teki päätöksen, että ei lähde G20-maiden kokoukseen Balille marraskuussa, vaikka Smithin mukaan olisi voinut kuvitella, että se olisi ollut hyvä tilaisuus hänelle esiintymiseen korkean profiilin tilaisuudessa.
– Myös Venäjän puolella tiedostetaan, että Putinin markkina-arvo julkisuudessa on laskenut.
Ei ole enää sanottavaa
Hanna Smithin mukaan Venäjällä on tapahtunut sodan aikana suuri sisäinen muutos, kun kontrollia on kiristetty koko ajan, ja kansalle korostetaan, että länsi on osapuoli sodassa.
Putin on perunut tärkeitä julkisia esiintymisiään, joissa hän on aiemmin altistanut itseään rohkeallekin kritiikille.
Näihin kuuluvat loppuvuoden perinteinen lehdistötilaisuus sekä viime kesäkuussa peruttu Putinin suora linja, jossa hän on vastannut kansalaisten kysymyksiin.
– Se kertoo siitä, ettei pystytä enää täysin kontrolloimaan sisäpoliittista tilannetta. Putinin täytyy varoa, ettei tule sanottua jotain mitä ei pitäisi, jotain joka laukaisisi kansassa jonkin vastareaktion, Smith pohtii.
Myös Putinin perinteinen osallistuminen uudenvuoden jääkiekko-otteluun peruttiin ilman selityksiä. Putin kaarteli viimeksi jäällä vuosi sitten Pietarissa.
Virallisten esiintymisten peruuntuminen on tulkittu myös osoitukseksi siitä, että Putinilla ei ole tällä hetkellä syytä tulla kansan tai toimittajien ulottuville edes epämuodollisemmissa yhteyksissä.
Putin antaa kyllä julkilausumia tiuhaan, mutta se tapahtuu vain tarkkaan harkituissa yhteyksissä, kuten Kremlissä joulukuun alkupuolella juhlatunnelmissa.
Asiantuntijoiden mukaan Putinilla ei ole sanottavanaan mitään, mikä edistäisi hänen julkisuuskuvaansa, ja vanhankin imagon ylläpitämisessä on haasteita.
– Putin on henkilö, joka on esillä silloin, kun menee hyvin, kiteyttää Pekka Kallioniemi.
– Koska Venäjä on joutunut vetäytymään Hersonissa eikä ole saanut voittoa Bahmutissa, Putinilla ei ole syytä esiintyä.
Putin on jatkanut korona-aikana tavaksi tulleita etäkokouksia. Joulukuun puolivälissä Kreml julkaisi kuvan Putinista datshallaan neuvottelemassa maan turvallisuusneuvoston kanssa.
Tarvitaan todennäköisesti jokin voittoisa sotatoimi, että Putin tekisi paluun.
– Hän ei tällä hetkellä varmasti myöskään halua, että häntä yhdistetään meneillään oleviin siviilikohteiden pommittamisiin, Kallioniemi pohtii.
Joistakin Putinin julkisista esiintymisistä on ryhdytty arvuuttelemaan, onko 70-vuotiaalla presidentillä terveysongelmia.
– Kun Venäjä pystyy kontrolloimaan Putinin esiintymisiä, hän on elinvoimainen. Mutta muissa esiintymisissä on tapahtunut muutos, joista näitä analyyseja on tehty, Kallioniemi sanoo.
Hän on havainnut, että vanhoja propagandakuvia esimerkiksi paidattomasta Putinista on jälleen nostettu esiin Venäjän sosiaalisessa mediassa. Nämä voivat olla vastaus terveysepäilyihin.
– Halutaan katkoa huhuilta siipiä, Kallioniemi toteaa.