Sodan suosio romahti Venäjällä – ”Putin tulkitsee, ettei ole mitään ongelmaa tai hätää”

Taustalla arvioidaan olevan Venäjän toistuvat tappiot rintamalla ja osittainen liikekannallepano.

2.12.2022 6:30

Venäläisten kannatus Ukrainan sotaan on romahtanut lyhyessä ajassa. Yleinen mielipide on entistä vankemmin siihen suuntaan, että Ukrainan kanssa pitäisi aloittaa rauhanneuvottelut.

Tämä käy ilmi oppositiomedia Meduzan haltuunsa saamasta kyselytutkimuksesta. Alun perin kyselyn oli tilannut Kreml, ja se oli tarkoitettu ainoastaan Kremlin sisäiseen käyttöön.

Lue lisää: Venäläisten asenteissa merkittävä muutos – oppositio­media sai käsiinsä Kremlin salaisen sota­kyselyn

Meduzan mukaan vielä heinäkuussa sotimisen jatkamista Ukrainassa kannatti 57 prosenttia vastaajista, marraskuussa enää 25 prosenttia.

Vastaavasti sodan lopettamiseen tähtääviä rauhanneuvotteluja Ukrainan kanssa kannattavien määrä on samassa ajassa noussut 32 prosentista 55 prosenttiin.

Lue lisää: Britannia: Venäjällä pula ohjuksista – iskujen teho heikentynyt

– Tämä on syvenevä ongelma Kremlille. Rintamalla on tullut jatkuvasti negatiivisia tapahtumia toinen toisensa perään, ja sodan kannatus on laskemaan päin, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila kuvaa.

Meduzan haltuunsa saamat tutkimustulokset ovat suurilta osin yhdenmukaisia Levada-keskuksen lokakuussa toteuttaman kyselyn tulosten kanssa. Levada raportoi 57 prosentin vastaajista kannattavan rauhanneuvotteluita ja 27 prosentin tukevan sotatoimien jatkamista.

Levada on ainoa iso riippumaton tutkimuskeskus Venäjällä.

Rauhan kannattajien määrä on lähes tuplaantunut viimeksi kuluneen neljän kuukauden aikana. Kremlin heinäkuussa tilaaman kyselyn tulokset paljastivat, että vain 32 prosenttia venäläisistä kannatti tuolloin rauhan solmimista Ukrainan kanssa.

Sodan kannattajien määrän romahtamisen taustalla arvellaan olevan Venäjän toistuvat tappiot sotatantereella ja osittainen liikekannallepano.

Lassilan mukaan ensimmäinen notkahdus sodan suosioon tuli huhtikuussa, kun Venäjän joukot luopuivat pyrkimyksestään vallata pääkaupunki Kiova.

Toinen selvä notkahdus tuli syyskuussa, kun Venäjä menetti Ukrainan joukoille Harkovan alueen ja kun Venäjällä aloitettiin liikekannallepano.

Näinä päivinä odotellaan Levadan tutkimustuloksia marraskuulta. Siinä lienee mukana jo Hersonin menetyksen vaikutus.

Liikekannallepano on tullut vahvasti tavallisten venäläisten arkeen, kun sadattuhannet isät, puolisot ja pojat on määrätty Ukrainaan taistelemaan.

Levada-keskuksen johtaja Denis Volkov kertoi Meduzalle, että rauhan kannattajien määrä alkoi kasvaa merkittävästi sen jälkeen, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti osittaisen liikekannallepanon alkaneeksi 21. syyskuuta.

– Kyse on kansalaisten haluttomuudesta osallistua henkilökohtaisesti raakuuksiin. Heidän tukensa sotatoimille on edelleen korkea, mutta halu osallistua sotaan henkilökohtaisesti on kansalaisten keskuudessa melko pieni, Volkov kertoi.

–Sen lisäksi kansan tuki on alusta asti perustunut siihen, että ihmiset ovat kokeneet sodan sellaiseksi, joka ei koske heitä itseään. Nyt riskit ovat kasvaneet, ja ihmiset haluavat rauhanneuvottelujen alkavan, Volkov lisäsi.

Lassila näkee tilanteen samoin. Tavallinen venäläinen ei voi suhtautua sotaan enää kovin välinpitämättömästi.

Sota näkyy tavallisen venäläisen arjessa myös kiristyneenä taloustilanteena, sanoo vanhempi tutkija Jussi Lassila.

– Liikekannallepano ja taloustilanne ovat tuoneet sodan tavallisen venäläisen iholle. Tavalliseen arkeen sodalla on ollut hiljalleen lisääntyvä vaikutus. Ei ole välttämättä suoraa tavarapulaa, mutta hinnat ovat nousseet. Sama ruokakori maksaa nyt enemmän, Lassila kuvaa.

Sodan aiheuttama peukaloruuvi vain jatkaa hivuttaista kiristymistään.

– Venäjän täytyy budjetissaan panostaa paljon sotaan ja myös sisäisen turvallisuuden vaatimiin menoihin, ja se syventää tilannetta entisestään. Miten hallinto hoitaa jatkuvan tilanteen heikkenemisen ja kansalaisten syvenevän näköalattomuuden? Lassila kysyy.

Lassila lisää, että kaikenlaiset hähmäiset ilmoitukset liikekannallepanon lopettamisesta ja Putinin tapaaminen ”sotilaiden äitien” kanssa – jotka todellisuudessa paljastuivat Putinille uskollisiksi byrokraateiksi – todennäköisesti syventävät vastustusta ja kritiikkiä entisestään.

Venäjän täytyy budjetissaan panostaa paljon sotaan ja myös sisäisen turvallisuuden vaatimiin menoihin, ja se syventää tilannetta entisestään. Miten hallinto hoitaa jatkuvan tilanteen heikkenemisen ja kansalaisten syvenevän näköalattomuuden?

– Putin tulkitsee silti tilannetta yhä niin, ettei ole mitään ongelmaa tai hätää eikä olla siinä tilanteessa, että toden teolla alettaisiin harkita operaation lopettamista, Lassila miettii.

Sosiologi Grigori Judin totesi Meduzalle, että venäläisten halu rauhaan on kasvanut senkin takia, että ”venäläiset ovat menettäneet uskonsa voittoon jatkuvien tappioiden takia, ja puuttuu myös vakuuttava teoria siitä, miten Venäjä voisi voittaa sodan”.

Jatkuvat uutiset ja uutiskuvat venäläisten tappioista ovat syöneet myös kotirintaman uskoa voittoon ja lisänneet rauhanneuvottelujen kannatusta. Tämä tankki tuli tiensä päähän Tshornobaivkassa Hersonin kaupungin laitamilla.

Voisivatko sodan kannatusluvut kääntyä taas nousuun, jos Venäjä saavuttaisi sotarintamalla menestystä?

– Hyvin mahdollista. Venäläisten inhorealistinen asennoituminen on vahva: yhteys menestykseen on suora ilman ideologisia vivahteita. Jos kävisi niin, että Venäjä saisi voittoja sodassa, se voisi ainakin pysäyttää sodan vastustamisen kasvun.

– Kannatuspiikki jäisi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Jos tilanne venäläisten arkielämässä ei kohene, käyrä kääntyisi todennäköisesti uudelleen laskuun hyvin nopeasti, Lassila arvioi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?