Näin Putinin tavoitteet ovat muuttuneet – sota­tieteilijä: Kremlin tuore lausunto voi olla nyökkäys Zelenskyille

"Venäjän poliittiset tavoitteet eivät ole realistisesti käyttöön otettavia.”

23.11. 10:43

Kremlin ja presidentti Vladimir Putinin puheet Venäjän tavoitteista Ukrainassa ovat muuttuneet alati konfliktin edetessä ja erityisesti viime kuukausina huonon sotamenestyksen takia. Venäjä on yhdeksän kuukautta kestäneen invaasioyrityksensä aikana menettänyt jo yli puolet hyökkäyksen alkuvaiheessa valloittamastaan alueesta – eikä sotamenestyksen kääntymisestä ole merkkiäkään.

Muuttuneista tavoitteista saatiin jälleen tiistaina vahvistus, kun Kremlin tiedottajalta Dmitri Peskovilta tivattiin lehdistötilaisuudessa, onko Venäjän ”erikoisoperaation” tavoitteena yhä vallanvaihto Ukrainassa.

– Ei. Presidentti on jo puhunut tästä, Peskov summasi.

Ukrainan täysimittaisen sodan alkumetreillä Venäjä nimesi ”erityisoperaationsa” tavoitteiksi naapurimaansa ”demilitarisoinnin ja denatsifikoinnin” sekä toisaalta sen puolueettomuuden varmistamisen. Julkilausutut tavoitteet osoittivat, että maksimitavoitteena oli Ukrainan vaaleilla valitun presidentin Volodymyr Zelenskyin hallituksen kaataminen.

Putin on sittemmin vähentänyt dramaattisesti kunnianhimoisia tavoitteitaan ja julistanut tavoitteekseen Ukrainassa ”Donbasin vapauttamisen”.

Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö näkee, että Kremlin puheet kielivät yksiselitteisen huonosta sotamenestyksestä. Viime viikkoina Kreml on toistuvasti sanonut, että sen tavoitteet Ukrainassa voitaisiin saavuttaa myös neuvottelemalla.

Artikkelin yläosassa olevalla videolla Käihkön Putin-analyysi ISTV:n studiossa 15.11.

Venäjän vetäytymistä Hersonin kaupungista on arvioitu yhdeksi sen suurimmista nöyryytyksistä hyökkäyssodassaan, sitten Kiovan valtaamisen epäonnistumisen. Hersonin kaupungista vetäytymisen on kerrottu johtuneen esimerkiksi huonoista huoltolinjoista ja kehnosta johtamisesta.

– Venäjä on heinäkuun jälkeen pakittanut ensin Harkovasta ja nyt Hersonin länsipuolelta. Venäjä ottaa nyt irti sen, mitä se ikinä pystyy saamaan. Näin ei olisi, jos sota olisi mennyt sen kannalta paremmin.

Käihkö arvioi, että Venäjä tahtoo pelata aikaa neuvotteluilla, ja ehkäpä jopa tulitauolla, jotta se voisi parantaa edellytyksiään jatkaa sotatoimia Ukrainassa. Peskovin tiistainen vastaus voi olla Käihkön mukaan myös nyökkäys Zelenskyin suuntaan. Zelenskyin on toivottu yhdysvaltalaismedian mukaan pakittavan puheissaan, joiden mukaan neuvottelut Putinin kanssa eivät tule kysymykseen.

Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.

Ukraina on aiemmin viestinyt, että Venäjän kanssa ei neuvotella ennen vallan vaihtoa. Lokakuussa Zelenskyi allekirjoitti määräyksen, joka kieltäisi Ukrainaa käymästä virallisia neuvotteluja Putinin kanssa. Linjaus annettiin sen jälkeen, kun Venäjä julisti liittävänsä Ukrainan alueita osaksi Venäjää.

Esimerkiksi Washington Postin ja CNN:n haastattelemien lähteiden mukaan Yhdysvallat oli yksityisesti taivutellut Ukrainaa ylläpitämään keskusteluväylää Venäjän nykyhallinnon suuntaan. Vaikka Yhdysvaltain viranomaiset ovat Ukrainan kanssa samaa mieltä siitä, että Putin ei toistaiseksi ole tosissaan valmis neuvottelemaan, heidän mukaansa Zelenskyin täystyrmäys on huolestuttanut osissa Eurooppaa, Afrikkaa ja Latinalaista Amerikkaa, joissa sota on vaikuttanut ruuan tai polttoaineen saatavuuteen.

Venäjä on viime kuusta lähtien painottanut strategiassaan ohjusiskuja, joita kohdistetaan varta vasten Ukrainan energiatuotantoon.

– Peskov on aiemmin sanonut, että infrastruktuuriin kohdistetut ohjusiskut ovat vastaus sille, ettei Venäjän kanssa suostuttu neuvottelemaan. Venäjä haluaa neuvottelupöytään ja odottaa myönnytyksiä Ukrainassa, Käihkö arvioi.

Tällä hetkellä Venäjän sotatappiot, heikko joukkojen varustelu ja paikoittain hyvinkin alhainen taistelutahto pakottaa Putinin pelaamaan aikaa, Käihkö arvioi.

– Venäjä on pakittamassa. Toiveissa on, että saadaan lähiaikoina merkittävästi lisää uusia sotilaita, ja se valmistautuu puolustusasemiin.

Venäjän tavoitteiden muuttuminen ja niiden suuri lukumäärä helpottaa sitä, että venäläisille voidaan kehystää armeijan saavuttaneen edes joitain voittoja Ukrainassa.

– Kun tavoitteita on monta, on helpompi valikoida, mitä niistä on saavutettu. Itsevaltiaana voi myydä kansalle voittona mitä tahansa. Ukrainalle tilanne on vaikeampi, Käihkö sanoo.

Käihkön mukaan on vaikea arvioida Venäjän julkilausumien valossa sen tämän hetkisiä minimitavoitteita sodassa. Näitä voisivat olla Ukrainan ”neutraali poliittinen asema”, Krimin tunnustaminen Venäjälle ja sieltä säilyvä maasilta itään Venäjälle. Venäjä toivonee lisäksi, että se saisi pidettyä hallussaan Donbasin aluetta.

– Venäjän poliittiset tavoitteet eivät ole realistisesti käyttöön otettavia. Sodan edetessä poliittisia tavoitteita on vähennetty. Toisaalta osa niistä on hyvin epämääräisiä. Mitä ”denatsfikaatio” tarkoittaa, ellei Venäjän mielestä Ukrainan hallinnon vaihtamista?

Ukrainan tavoitteet ovat yksiselitteisemmät: se tahtoo palauttaa Ukrainan rajat vuoden 1991 tunnustetuille rajoille.

– Ukrainan ei tässä vaiheessa kannata kompromisseja tehdä, kun se katsoo olevansa voitolla. Venäjä ei ole tarjonnut mitään Ukrainalle tai ole valmis siirtämään rintamalinjojaan, Käihkö sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?