Venäjän uhka pohjoisilla alueilla pysyy – näin Pohjolan Nato-maat vastaavat siihen

Kuolan niemimaa ydinaseineen on Venäjälle elintärkeä tukikohta-alue riippumatta siitä, kuka pitää valtaa Kremlissä.

Venäjän sotalaivat purjehtivat harjoituksiin Barentsinmerelle tammikuussa 2022. Laivasto-osastossa olivat mukana muun muassa ohjusristeilijä Marsalkka Ustinov ja fregatti Amiraali Kasatonov.

21.10. 6:35

Seitsemän kahdeksasta arktisen alueen valtiosta on Natossa, kun Suomi ja Ruotsi pääsevät liittokunnan täysjäseniksi. Nämä maat ovat Yhdysvallat, Kanada, Islanti, Tanska, Norja, Ruotsi ja Suomi. Kahdeksas arktinen maa on Venäjä.

Arktisten Nato-maiden selkein turvallisuusuhka on Venäjä, mutta myös Kiina osoittaa jatkuvasti lisääntyvää kiinnostusta pohjoisiin alueisiin.

Naton mukaan Venäjä on viime vuosina avannut jopa useita satoja vanhoja Neuvostoliiton aikaisia tukikohtia, varuskuntia ja satamia pohjoisilla alueilla, muun muassa Novaja Zemljan ja Frans Josefin maan saarilla. Venäjä käyttää Arktista myös asejärjestelmien koealueena.

Maailman suurin ydinasekeskittymä länsimaiden ulkopuolella sijaitsee Kuolan niemimaalla, lähellä Norjan rajaa.

Lue lisää: Venäjällä iso joukkojensiirto Suomen lähellä – Pekka Toveri kertoo syyn

Juuri nyt Venäjä näyttää heikolta, sillä se on siirtänyt runsaasti sotilaallista voimaa pohjoisesta Ukrainan hyökkäyssotaan. Pohjoinen laivasto ja Kuolan niemimaa pysyvät silti Venäjälle elintärkeinä – riippumatta siitä, hallitseeko maata Vladimir Putin vai joku muu.

– Maailman suurin ydinasekeskittymä länsimaiden ulkopuolella sijaitsee Kuolan niemimaalla, lähellä Norjan rajaa, sanoi Norjan puolustusministeriön valtiosihteeri Bent-Joacim Bentzen tiistaina pidetyssä Norjan ulkopoliittisen instituutin verkkoseminaarissa.

– Nämä strategiset suorituskyvyt pysyvät tärkeinä Venäjälle varsinkin tilanteessa, jossa tavanomaisten joukkojen tappiot Ukrainassa yhä kasvavat.

Karttakuvassa näkyvät muun muassa Venäjän sukellusvenetukikohdat Vidjajevossa ja Gadzhijevossa, Pohjoisen laivaston esikunta Severomorskissa sekä uudet sotilastukikohdat Rogatshevossa ja Nagurskajassa. Arktisen alueen komentokeskus sijaitsee Arkangelissa.

Valtiosihteeri Bentzen näkee, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon yhdistää Itämeren ja arktisen alueen puolustusta toisiinsa. Parhaillaan Pohjois-Euroopan puolustussuunnitelmia tekevä Nato katsoo Itämerta ja Arktista yhtenä kokonaisuutena.

Norja tehostaa Bentzenin mukaan omaa kansallista puolustuskykyään ja parantaa tilannekuvaansa pohjoisessa mutta korostaa samalla liittolaisten merkitystä. Sotilaallinen toiminta yhdessä Ruotsin ja Suomen kanssa tuo lisää uskottavuutta Venäjän uhkaa vastaan rakennetulle pidäkkeelle.

– Toiminnan koordinointi on tärkeää halutun pidäkevaikutuksen aikaansaamiseksi ja tahattoman eskalaation välttämiseksi, Bentzen sanoi.

Yhteistoimintaa on harjoiteltu jo Suomen ja Ruotsin Nato-kumppanuuden aikana esimerkiksi Norjassa pidetyissä suurissa Trident Juncture- ja Cold Response -harjoituksissa. Harjoittelu tehostuu entisestään Suomen ja Ruotsin täysjäsenyyden aikana.

Norjan ilmavoimien F-35A kävi tunnistamassa venäläisen Berijev A-50 -tutkavalvontakoneen Finnmarkin rannikon edustalla viime tammikuussa.

Lue lisää: Nato tuo jättimäiset B-52:t jälleen Euroopan taivaalle – pommitus­koneilla voi olla merkittävä rooli Pohjolan puolustuksessa

IS:n haastattelema brysseliläisen European Policy Center -tutkimuslaitoksen turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut analyytikko Mihai Sebastian Chihaia on samaa mieltä kuin Bentzen. Natoon liittyvät Suomi ja Ruotsi tukevat hänen mukaansa rauhaa ja vakautta Itämerellä.

– Mutta ne tuovat liittokuntaan yhtenäisyyttä myös arktisella alueella. Kilpailu arktisista alueista kiristyy, ja mukana on useita toimijoita: Venäjän lisäksi myös Kiina. Suomi ja Ruotsi tiivistävät liittokunnan rivejä pohjoisessa, Chihaia sanoi IS:lle viime viikolla Brysselissä.

Analyytikko Mihai Sebastian Chihaia pitää Pohjolan Nato-maiden ilmavoimia merkittävänä pidäkkeenä Venäjälle.

Chihaia korostaa erityisesti Pohjolan Nato-maiden ilmavoimien merkitystä. Suomen ja Ruotsin liittymisen jälkeen molempien maiden hävittäjät toimivat saumattomasti liittokunnan integroidussa ilmavalvonta- ja puolustusjärjestelmässä. Yhteisoperaatioiden merkitys korostuu.

– Kun Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, liittokunnalla on pohjoisessa huomattavat ilmavoimat. Suomi ottaa tilaamansa F-35-koneet käyttöön lähivuosina, Ruotsilla on omat Saab Gripen -hävittäjänsä ja Norjalla ja Tanskalla F-35:t. Näiden maiden ilmavoimien yhteistoiminta luo turvallisuutta ja nostaa Venäjälle pidäkkeen, Chihaia sanoi.

Yhteensä Suomella, Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on yli 200 modernia monitoimihävittäjää. Vuosikymmenen lopussa suurin osa niistä on uusinta sukupolvea edustavia Lockheed Martin F-35 -koneita.

Pohjoismaiden ilmavoimat

1. Suomella on tällä hetkellä 62 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää. Vuosikymmenen lopussa päälentokalustona on F-35A, joita Suomi hankki 64 kappaletta.

2. Ruotsin ilmavoimilla on noin 95 JAS Gripen C/D -hävittäjää. Suunnitelmien mukaan Saab toimittaa ilmavoimille 60 uutta Gripen E -konetta ja modernisoi 60 nykyisin käytössä olevaa konetta E-evoluutioon.

3. Tanska ja Norja ovat hankkineet F-35-koneita, jotka korvaavat maiden ikääntyvät F-16-hävittäjät. Toimitukset ovat jo alkaneet. Tanska saa 27 uutta F-35-konetta vuoteen 2027 mennessä, Norja 52 konetta vuoteen 2025 mennessä.

Venäjän ohjussukellusvene K-51 Verhoturje kuvattuna Gadzhijevon satamassa vuonna 2013.

Norjan ulkopoliittisen instituutin seminaarissa esiintynyt Rand Europe -ajatushautomon brittiläinen tutkija Ruth Harris kertoi, että Britannian asevoimat on tehostamassa toimintakykyään pohjoisilla alueilla. Britannia voi tarvittaessa tulla nopeasti Pohjoismaiden puolustuksen avuksi JEF-yhteistyön kautta. JEF (engl. Joint Expeditionary Force) on Britannian johtama kymmenen maan puolustushanke, johon Suomi ja Ruotsi liittyivät vuonna 2017.

– JEF suuntaa katseensa kohti pohjoista. Koulutus talvioloissa on palannut takaisin Britannian asevoimiin. Saavutamme tässä muiden JEF-maiden tasoa, Harris sanoi.

JEF-maita ovat Britannian lisäksi Hollanti, Islanti, Viro, Latvia, Liettua, Norja, Tanska, Ruotsi ja Suomi. Ne voivat yhdessä muodostaa nopean toiminnan joukon, jonka liikkeellelähtö ei vaadi Naton kankeaa, konsensusta vaativaa päätöksentekoa.

Koulutus talvioloissa on palannut takaisin Britannian asevoimiin.

Helsingissä viime elokuussa vieraillut maihinnousutukialus USS Kearsarge näytti, että Yhdysvallat pystyy tuomaan nopeasti sotilaallista voimaa Itämerelle.

Euroopan puolustuksen lukko on Yhdysvallat, joka valmistautuu suursodan uhatessa tuomaan Pohjois-Atlantin merireittejä pitkin Eurooppaan suuret määrät joukkoja ja materiaalia. Venäjän strategisena tavoitteena on katkaista tämä Natolle keskeinen huoltoreitti.

Presidentti Joe Bidenin hallinto julkaisi 7. lokakuuta uuden arktisen strategian ja 12. lokakuuta kansallisen turvallisuuden strategian.

Naton keskeisenä haasteena pidetään sitä, kykeneekö Yhdysvallat kantamaan taakkaa Euroopan puolustuksesta, jos Kiina aiheuttaa sille ongelmia indopasifisella alueella ja jos maan sisäpolitiikka takkuaa samaan aikaan. Dartmouthin globaalin turvallisuuden instituutin dekaani William Wohlforth löysi Norjan ulkopoliittisen instituutin seminaarissa vastauksen tähän arvoitukseen. Se on luettavissa uudesta kansallisen turvallisuuden strategiapaperista.

– Tavallaan tämä dokumentti kertoo, että kyllä, me pystymme kaikkeen tähän, Wohlforth sanoi.

– Tärkeimpänä vastauksena ovat liittolaiset. Kun lukee tuon dokumentin, huomaa sen keskittyvän hyvin voimakkaasti Yhdysvaltain monien liittolaisten ja kumppanien merkitykseen eri puolilla maailmaa. Niiden katsotaan olevan se salainen resepti ja voiman moninkertaistaja, joka tekee kaiken mahdolliseksi Kiinan haastamalle ja yhä pienemmän osuuden maailman bkt:stä tuottavalle Yhdysvalloille.

Liittolaisuudessa ja yhteistyössä on siis voimaa.

Venäjällä ei montaa kumppania ole. Eikä yhtäkään läheistä liittolaista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?