Kiinan hallitus pyrkii liittämään Taiwanin itseensä ”paljon nopeammalla aikataululla”, Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoi ja varoitti häiriöistä globaaliin talouteen, jos näin käy, The Guardian kertoo.
Kiinan presidentti Xi Jingping piti sunnuntaina kommunistisen puolueen puoluekokouksessa avauspuheen, jossa sanoi Kiinan taistelevan Taiwanin separatismia vastaan ja olevan päättäväinen ja kykeneväinen vastustamaan Taiwanin alueellista itsenäisyyttä.
Blinken sanoi maanantaina keskustellessaan Yhdysvaltojen entisen ulkoministerin Condoleeza Ricen kanssa Stanfordin yliopistossa, että rauha ja vakaus Kiinan ja Taiwanin välillä kesti vuosikymmeniä, mutta nyt Kiina oli muuttanut suhtautumistaan.
– Sen sijaan, että se pitäisi yllä vallitsevaa tilannetta, joka luotiin positiivisella tavalla, (Kiina on tehnyt) perustavanlaatuisen päätöksen, ettei vallitseva tilanne ole enää hyväksyttävä, ja Peking on päättänyt pyrkiä jälleenyhdistymiseen paljon nopeammalla aikataululla, Blinken sanoi.
– Jos rauhanomaiset keinot eivät toimi, se ottaisi käyttöön painostavat toimet ja mahdollisesti, jos ne eivät toimisi, ehkä voimakeinot saavuttaakseen tavoitteensa. Tämä häiritsee perusteellisesti vallitsevaa tilannetta ja luo valtavia jännitteitä.
Kiina-asiantuntija Bill Bishop ihmetteli Twitterissä, oliko Yhdysvalloilla mahdollisesti tiedustelutietoa, joka viittaisi nopeampaan aikatauluun. Bishopin mukaan julkisuuteen ei ole tuotu mitään, mikä viittaisi siihen, että Kiina olisi muuttanut suunnitelmiaan.
Kiina-tutkija, Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin sanoi aiemmin IS:lle, että Xin puheen retoriikka oli vanhaa ja tuttua.
– Yleisvaikutelmani oli, että puheessa kuultiin varsin vähän mitään uutta. Puhe oli monessa mielessä melko lailla maltillinen, Mattlin arvioi.
Mattlinin mukaan uutta ei ole se, että Xi vihjaili Taiwanin yhdistämisestä Kiinaan tarvittaessa jopa voimakeinoin.
– Tämä kaikki on kuultu puheissa monta kertaa aikaisemmin. Kiina on sanonut, että Taiwan tullaan yhdistämään tavalla tai toisella, Mattlin kertoo.
– Voimankäytöstä ei luovuta, mutta sen sanotaan olevan viime käden optio.
Lue lisää: Tutkija: Presidentti Xi Jinpingin puhe ”tyypillistä jargonia”
Taiwan muodostui, kun Kiinan tasavallan hallinto pakeni kommunistien noustua valtaan vuonna 1949 Taiwanin saarelle. Kiinan kansantasavalta on toteuttanut yhden Kiinan politiikkaa, minkä takia harvalla maalla on diplomaattisuhteita Taiwaniin. Vaikka virallisia diplomaattisuhteita ei olisi, Kiinan yhdentymishalut Taiwanin kanssa, etenkään voimakeinoja käyttäen, eivät ole saaneet tukea.
Jännitteet kasvoivat elokuussa, kun Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi vieraili saarella. Vastalauseena Kiina järjesti laajat sotaharjoitukset.
Aiemmin syksyllä Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sanoi maansa joukkojen puolustavan Taiwania, jos Kiina hyökkäisi saarelle.
Kiina kritisoi myös Yhdysvaltoja sen jälkeen, kun Blinken sanoi kiinalaiselle kollegalleen, että rauhan ja vapauden ylläpitäminen Taiwanissa on elintärkeää.
Kiinan ulkoministeriö sanoi, että Yhdysvallat lähettää ”erittäin vääriä, vaarallisia signaaleja” Taiwanista – ja mitä enemmän Taiwanissa herää itsenäistymishaluja, sitä epätodennäköisempää rauhanomaisen ratkaisun löytäminen on.
– Meidän osaltamme ulkoministeri teki kristallinkirkkaaksi, että pitkäaikaisen yhden Kiinan politiikkamme mukaisesti, joka ei ole siis muuttunut, rauhan ja vakauden ylläpitäminen on ehdottoman elintärkeää, Yhdysvaltojen hallinnon edustaja sanoi.