Mika Aaltolalta kylmäävä arvio: Venäjä saattaa iskeä siviileihin uudella julmalla tavalla

Mika Aaltolan mukaan Ukrainan kriisin kärjistyminen idän ja lännen välillä on edelleen mahdollista.

18.10.2022 7:00

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mielestä Ukrainan kriisissä on edelleen vaarana sodan eskaloituminen Venäjän ja lännen väliseksi.

Aaltolan mukaan Venäjä voi esimerkiksi iskeä Puolan rajalle liittolaisvaltio Valko-Venäjää maasiltana käyttäen.

– Sodan eskalaatioita ei voi ohittaa mahdollisuutena.

Aaltolan arvion mukaan todennäköisempi skenaario on kuitenkin se, että Venäjä ajautuu yhä ahtaammalle, koska sen sotilaalliset keinot ovat käyneet vähiin.

– Venäjä on ampunut jo ison osan ohjuksistaan eikä maan sotateollisuus ole kykenevä tuottamaan uusia. Tehtaat eivät toimi, sillä sieltä on otettu miehiä rintamalle ja komponentteja puuttuu. Venäjän ahdinko on syvä.

Jo nyt sota on joka tapauksessa temmannut mukaansa yhä useampia valtioita.

– Suuressa sodassa harvan maan on vaikea jäädä neutraaliksi, Aaltola toteaa.

Venäjä pyrkii nyt kasvattamaan sotaa saamalla liittolaisia tuekseen. Viikko sitten Valko-Venäjä ilmoitti perustavansa yhteiset alueelliset joukot Venäjän kanssa.

Lisäksi Iran on viime aikoina aseistanut Venäjää muun muassa niin sanotuilla ”itsemurhalennokeilla”, joilla Venäjä on iskenyt eri puolille Ukrainaa, kuten pääkaupunkiin Kiovaan.

Lue lisää: Onko tässä Ukrainan uusi uhka? Tällainen on iranilainen ”mopedi-lennokki”, jota on vaikea pysäyttää

– Venäjä pyrkii saamaan muita mukaan ahdinkoonsa, mikä saa taas aikaan sen, että esimerkiksi Israel on nyt päättänyt tukea Ukrainaa. Sota imee nyt tiiviimmin mukaan maita niin lännessä kuin idässä, Aaltola sanoo.

Aaltola muistuttaa kuitenkin, että harvat Venäjää tukevat maat ovat niin kutsuttuja ”hylkiövaltioita”. Samaan aikaan kansainvälisessä yhteisössä Venäjän vastainen rintama on käynyt entistä leveämmäksi.

– Ei tämä Venäjän ongelmia ratkaise, mutta kuuluu sodan luonteeseen, Aaltola summaa.

Venäjälle Ukrainan sodassa on ennen kaikkea kyse kunniasta.

Näin Mika Aaltola summaa helmikuussa alkanutta hyökkäyssotaa maanantaina julkaistussa kirjassaan Mihin menet Suomi? – Pelon aika Euroopassa.

Presidentti Vladimir Putinille Ukrainan valtaaminen on rakennettu yhden ja saman pyrkimyksen ympärille: palauttaa Venäjä neuvostoaikaiseen suurvalta-asemaansa.

Kun sodan todellisuus on osoittanut Venäjän olevan puheitaan heikompi sotilaallinen mahti, on Putin joutunut Aaltolan mukaan turvautumaan yhä epätoivoisimpiin temppuihin kunnian menettämisen peittelemiseksi.

Kirjassaan Aaltola myös toteaa, että länsimaiden, Suomi mukaan lukien, on varauduttava tulevaisuudessa häväistyyn Venäjään ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan.

Kunniansa menettänyt, häpeän ryvettämä ja sotilaallisesti monin tavoin lyöty Venäjä on edelleen vaarallinen myös Ukrainan rintamilla, Aaltola painottaa.

– Jos Venäjä haluaa näyttää mahtiaan ukrainalaisia tappamalla, on sillä edelleen varastossaan muun muassa kemiallisia aseita, joita se käytti esimerkiksi Syyriassa. Venäjä on saanut myös Iranilta uutta aseistusta.

Mika Aaltola puhui maanantaina uuden kirjansa julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Reilu viikko sitten tapahtuneen Krimin sillan räjähdyksen jälkeen Venäjä on kiihdyttänyt iskujaan siviilejä kohtaan. Aaltolan mukaan sama kierre on vaarana käydä yhä synkemmäksi.

– Summittainen tappaminen Ukrainassa voi vielä kiihtyä, mikä taas kuvaa Venäjän epätoivoa. Iskuista puuttuu tolkku. Ei ukrainalaisten taistelutahtoa lannisteta heitä tappamalla, sillä vaan lisätään sitä.

Jos Venäjä siirtyy Ukrainassa kemialliseen sodankäyntiin, kysyy se Aaltolan mielestä länneltä entistä vahvempaa aseellista tukea, kuten lisää pitkän kantaman ohjuksia ja sekä ilmatorjunta-aseita.

Aaltola pitää kuitenkin käsittämättömänä sitä, miten länsi on kiihdyttänyt ilmatorjunta-aseiden toimituksia aina silloin, kun Venäjä on iskenyt ukrainalaisiin kaupunkeihin.

– Pitäisi olla askel edellä Venäjän mahdollisissa eskalaatioissa. Toivottavasti kemiallisten aseiden käyttöön onkin varauduttu toimittamalla Ukrainalle esimerkiksi siihen sopivaa suojavarustusta.

Kaikkien muiden aseellisten keinojen käydessä vähiin syöksykierteessä oleva Venäjä on tarrautunut yhä tiukemmin kiinni ydinaseilla uhkailuun.

Uhkailussa ei itsessään ole mitään uutta, onhan Venäjä jo sodan alkuvaiheesta asti uhannut vastaavansa ydinasein, jos länsi päättää puuttua sotilaallisesti maan hyökkäykseen Ukrainassa.

Venäjän sotaoperaation käytyä yhä tukalammaksi ydinuhka on saanut uuden käänteen, kun Venäjän äärimilitaristiset voimahahmot ovat vaatineet taktisten ydinaseilla iskemistä Ukrainaan.

Länsitiedustelun mukaan Venäjältä ei ole tullut selviä signaaleja ydinaseiden valmistelusta. Etenkin Yhdysvallat on varoittanut seurausten olevan vakavia, jos Venäjä päättää käyttää ydinaseita.

Lukuisat asiantuntijat ovat korostaneet, että atomiaseiden käyttö olisi hyvin tuhoisaa myös jo valmiiksi pahoin rampautetulle Venäjälle.

Aaltola ei usko Venäjän kaivavan ydinkärkiä käyttöön, vaikka jännite niiden ympärillä onkin kiristynyt entistään.

– Kaikki asiat eivät vaan toimi tietyssä tilanteessa, enkä usko ydinaseiden muodostavan Venäjälle tapaa ratkaista tätä sotaa. Venäjällä ei yksinkertaisesti ole välineitä, jotka toimisivat tappiotilanteeseen Ukrainassa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?