Venäläispappien ”luokka­retki” Norjaan sai pikaisen käänteen, kun poliisille paljastui yksityis­kohtia vieraiden mielihaluista

Barents Observer -lehti kertoo venäläisten ortodoksipappien erikoisesta vierailusta norjalaisessa ystävyys­kaupungissa.

Kirkkoniemi ja Severomorsk ovat olleet ystävyyskaupunkeja jo yli 30 vuoden ajan.

Venäjällä Kuolan niemimaalla sijaitseva Severomorsk ja Norjan puolella sijaitseva Kirkkoniemi (norjaksi Kirkenes) ovat olleet ystävyyskaupunkeja vuodesta 1988 lähtien, jolloin kaupungit allekirjoittivat ystävyyssopimuksen keskenään.

Kirkkoniemi on Etelä-Varangin kuntaan kuuluva keskustaajama. Severomorsk taas kuuluu Murmanskin alueeseen Kuolan niemimaalla Barentsinmeren välittömässä läheisyydessä.

Kaupunkien ystävyyssopimus uusittiin vuonna 2016 ja siihen lisättiin kohta yhteistyöstä ”kunnallisten teknisten palvelujen” osalta.

The Independent Barents Observer -verkkolehti kertoo vuonna 2019 tapahtuneesta erikoisesta tapahtumaketjusta.

Kuvankaunis Kirkkoniemi sijaitsee Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa noin kahdeksan kilomertin päässä Venäjän rajalta.

Severomorskista saapui tuolloin ortodoksipappien delegaatio Norjan itäisimpään kaupunkiin aikeinaan nähdä ja oppia norjalaisten juomaveden jakelujärjestelmästä.

Kirkonmiehiä kiinnosti lehden mukaan erityisesti kaupungin päävesijohto sekä satama-alueen pumppaamo.

Nyt kolme vuotta myöhemmin Barents Observerin haastattelema silloinen Etelä-Varangin pormestari Rune Rafaelsen muistelee, että pappien ”luokkaretki” Kirkkoniemeen sai tylyn lopun.

– Vierailulle satamassa sijaitsevalle vesilaitokselle laitettiin stoppi. Luulen, että siinä oli vuoropuhelua (puhelinsoitto) poliisin kanssa aiheen tiimoilta, pormestarina vuosina 2015–2021 toiminut Rafaelsen muistelee.

Myös poliisi vahvistaa asian Barents Observerille.

– Saimme tiedon tuolloin ja kysyin, että ”onko tämä nyt fiksu idea”, sanoo Finnmarkin läänin poliisipäällikkö Ellen Katrine Haetta.

Poliisin kanssa käydyn puhelun jälkeen Rafaelsen päätti, ettei ortodoksipappeja päästetä vesilaitokselle.

Haetta korostaa poliisin olevan aina kiinnostunut kriittisen infrastruktuurin, kuten tärkeimpien vesivarantojen, suojelemisesta.

Barents Observerin haastattelema Norjan puolustusalan tutkimuslaitoksen hybridioperaatioiden asiantuntija Geir Hågen Karlsen muistuttaa kriittisen infrastruktuurin olevan aina vaarassa.

Kirkkoniemen tapaukseen hän ei ota suoraan kantaa, mutta muistuttaa, että riskiarviot tulisi aina tarkistaa tuoreimman turvallisuustilanteen valossa.

Barents Observerin mukaan Kirkkoniemessä ei enää muisteta, kuka teki aikanaan aloitteen ystävyyskaupungista Severomorskin suhteen, ja miksi sitä pidettiin tuolloin hyvänä ideana.

Kirill on Moskovan ja koko Venäjän patriarkka eli Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja. Kirill ei ollut Kirkkoniemessä olevien ortodoksipappien joukossa, mutta on kirkollisessa hierarkiassa heidän johtajansa.

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen kunnanvaltuuston jäsen Brede Saether ehdotti toistuvasti, että Kirkkoniemi lopettaisi ystävyyssopimuksen Severomorskin kanssa. Valtuuston muut jäsenet kuitenkin hylkäsivät ehdotuksen.

Myös nykyinen pormestari Lena Norum Bergeng totesi sodan alussa, että kaupungilla ei ole aikomustakaan lopettaa ystävyyssopimusta.

– Severomorsk on ystävyyskaupunkimme ja teen kaikkeni jatkaakseni yhteistyötämme heidän kanssaan ja ylläpitääkseni ystävyyttämme, Bergeng lausui.

Suomessa useat kaupungit ovat katkaisseet suhteensa venäläisiin ystävyyskaupunkeihinsa. Tampere lopetti yhteistyön Nizhni Novgorodin kanssa maaliskuussa ja Turku keskeytti ystävyyskaupunkitoiminnan Pietarin kanssa vain alle viikko sodan syttymisestä. Sen sijaan Turku solmi elokuussa ystävyyskaupunki­sopimuksen Itä-Ukrainassa sijaitsevan Harkovan kanssa.

Severomorskissa sijaitsee Venäjän Pohjoisen laivaston tukikohta, josta on myös Ukrainan sodan aikana siirretty sotaväkeä etelään Venäjän federaation armeijan avuksi.

Lehti kertoo myös, että Severomorsk oli ensimmäinen kaupunki Moskovan ulkopuolella, jossa maan silloinen virkaa tekevä presidentti Vladimir Putin vieraili vuoden 2000 alussa.

Tuolloin pääministerinä toiminut Putin nousi virkaa tekeväksi presidentiksi sen jälkeen, kun Boris Jeltsin oli eronnut presidentin virasta edellisen vuosituhannen viimeisenä päivänä.

7. toukokuuta Putin valittiin virallisesti presidentiksi ja on ollut siitä lähtien maansa suvereeni johtaja lukuun ottamatta ajanjaksoa 2008–2012, jolloin hän vaihtoi tuoleja yhden kauden ajaksi Dmitri Medvedevin kanssa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?