Kolme asiantuntijaa arvioi, mihin Ukrainan sota päättyy

Voiko Ukraina voittaa sodan? Millaiseen rauhaan sota voisi päättyä? Kolme asiantuntijaa arvioi Ilta-Sanomille, miten runsaat seitsemän kuukautta sitten roihahtanut sota voisi päättyä.

Ukrainan sota roihahti 24. helmikuuta 2022, kun Venäjä iski useisiin kohteisiin Ukrainassa. Sodan päättymisestä ei näy merkkejä.

9.10.2022 8:30

Sota on ajautunut tilanteeseen, jossa Ukraina valtaa takaisin menettämiään alueita ja Venäjä yrittää vastata liikekannallepanolla ja julistamalla alueita omikseen. Samalla puheet kovenevat, kun Venäjä uhkailee ydinaseella.

Ukraina vannoo jatkavansa sotaa. Tulevaisuudesta voi sanoa varmuudella ainoastaan sen, että verenvuodatus jatkuu.

Vladimir Gelman, Martti J. Kari ja Mikaeli Langinvainio.

IS kysyi kolmelta asiantuntijalta näkemystä, mihin tämä kaikki voi päättyä. Vastaajina ovat Venäjän politiikan professori Vladimir Gelman Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista, työelämäprofessori, eversti evp Martti J. Kari Jyväskylän yliopistosta ja riskienhallinnan asiantuntija Mikaeli Langinvainio.

1. Kuinka kauan sota voi kestää?

Gelman: Niin kauan kuin Vladimir Putin hallitsee Venäjää.

Langinvainio: Riippuu siitä, miten Putin pysyy vallassa.

Valtioiden välisillä sodilla, joihin liittyy aluevaltauksia, on taipumus kestää pitkään. Voi mennä vuosikausia tai jopa kymmenen vuotta, jos asetelmat jäätyvät sodan intensiivivaiheen jälkeen. Mutta se voi loppua kuukaudessakin, jos Putinin hallintoa aletaan kaataa sisältä päin samaa tahtia kuin rintama luhistuu.

Putin piti 30. syyskuuta Kremlissä puheen, jossa hän julisti neljä ukrainalaisaluetta liitetyksi Venäjään ja vihjaili ydinaseen käytöllä.

Lue lisää: Halla-ahon mukaan sodalla on vain yksi loppu­tulema – nostaa esiin vision Putinin valtakauden päättymisestä

Kari: Uskon, että Ukrainan joukot pystyvät puhdistamaan Dnepr-joen Hersonin puoleisen rannan loka–marraskuun aikana. On mahdollista, että Ukraina pääsee jopa joesta yli. Harkovan suunnassa Ukraina etenee Donetskin ja Luhanskin mielikuvitustasavaltojen rajoille, jolloin vauhti hidastuu, koska myös Ukrainan joukot kuluvat.

Presidentti Zelenskyi kuvattuna syyskuun lopussa.

Jos pitää paikkansa kuten [Volodymyr] Zelenskyi sanoo, että Ukraina ei lähde neuvottelemaan rauhasta ennen kuin miehittäjä on ajettu Ukrainan alueelta, ja Ukrainalla on yhä operatiivinen aloite, niin se tarkoittaa että sota jatkuu ainakin ensi kesään asti.

En usko, että Ukraina enää suostuu konfliktin jäätymiseen, eli rintamien vakiintumiseen, vaan se jatkaa sotaa Venäjän poistumiseen asti.

2. Voiko Venäjä voittaa?

Gelman: Riippuu mikä ymmärretään voitoksi. Jos voitto tarkoittaa Ukrainan nykyhallinnon kaatumista ja Moskova-mielisen hallinnon pystytystä Kiovaan, se ei ole mahdollista Venäjälle. Jos voitto tarkoittaa maksimaalista tuhoa Ukrainan ihmisille, infrastruktuurille ja kaupungeille, silloin se on kiinni Venäjän sotilaallisesta suorituskyvystä, jota emme täysin vielä tiedä.

Kari: Venäjä voi voittaa siinä tilanteessa, että länsi lopettaa tukemisen ja Ukrainan voima loppuu ja Venäjä saa jostain lisää voimaa.

Donetskin ”kansantasavallan” joukkojen sotilaat piirittivät Mariupolia viime keväänä, kun sota vielä sujui Venäjältä.

Esimerkiksi Valko-Venäjän liittyminen sotaan 130 000 sotilaansa ja reservinsä voimalla voisi ratkaista sodan, kun se voisi katkoa huoltolinjoja ja asekuljetuksia Ukrainassa. Todennäköisesti Putin yrittää saada [Aljaksandr] Lukashenkoa mukaan, ja tämä puolestaan pohtii lähteäkö viimeiseen uhkapeliin.

Mutta teoriassa siis Venäjä voi voittaa.

Langinvainio: Venäjä ei oikein voi voittaa missään skenaariossa.

Vaikka se valtaisi koko Ukrainan, se ei pysty hallitsemaan alueita, koska sota jatkuisi kapinaliikkeinä. Myös nämä nyt anastetut alueet ovat niin isoja, että niidenkin hallussa pitäminen sotilaallisella voimalla on ylivoimainen tehtävä.

Lue lisää: Mika Aaltola: Venäjän kujan­juoksussa yhtymä­kohta vuoteen 1989 – ”Kummittelee varmasti Putinin mielessä”

3. Voiko Ukraina voittaa?

Gelman: Se on mahdollista, jos Yhdysvallat ja Nato lisäävät tukeaan Ukrainalle. Ukraina on edistynyt viime kuukausina ja mielestäni, vaikka en olekaan sotilasasiantuntija, se toimii paljon ammattimaisemmin kuin sodan alussa. Oletan, että Ukraina kykenee palauttamaan alueet Hersonissa ja Donbasissa hallintaansa jollain aikavälillä.

Jos voitto tarkoittaa, että myös Krim pitää vallata takaisin, kuten Ukrainan johto on ilmoittanut, silloin tilanne on paljon ongelmallisempi. On vaikea ennustaa, voisiko Ukraina tulkita sodan voitetuksi ilman Krimiä. Tämä voi vielä muuttua, sillä emme tiedä, millaiseksi tilanne taistelukentällä muotoutuu Venäjän liikekannallepanon jälkeen.

Yksi miehistä näytti voiton merkkiä, kun Bahmutia puolustavat ukrainalaissotilaat kulkivat kaupungin kadulla 1. lokakuuta.

Kari: Kyllä voi. Zelenskyin esikunta on voinut laatia jonkinlaisen minimitavoitteen, jota ei kerrota julkisuuteen vaan puhutaan vain että koko Ukraina puhdistetaan aggressoreista. Kun Ukraina saavuttaa jonkin minimitavoitteensa, he suostuvat rauhaan ja ovat silloin voittaneet tämän sodan.

Langinvainio: Ukrainan voitto on mahdollinen. Joukon taistelutahtoon vaikuttavat monet tekijät ja Venäjän rintama voi luhistua joko pakokauhun kautta tai komentoketjun katkeamisena, eli että ei enää suostuta taistelemaan.

Ukrainan paras mahdollisuus on Putinin hallinnon jakautuminen leireihin ja jonkinlainen vallankaappaus. Voidaan nähdä vielä massaprotesteja, jos sodan hinta alkaa nousta liian korkeaksi.

4. Ratkaisisiko ydinase sodan?

Gelman: Kaikki riippuu siitä, miten ydinasetta käytettäisiin. Venäjä pystyisi jopa tuhoamaan Ukrainan kaupunkeja, mutta johtaisiko se lopulta Venäjän voittoon? Minun täytyy sanoa, että en tiedä. En pysty arvioimaan tätä kysymystä, koska en ole sotilasasiantuntija.

Kari: Yhdysvallat on ilmoittanut Venäjälle, että se rankaisee tavanomaisilla aseilla armottomasti, jos Venäjä käyttää ydinasetta sodassa. Jos ei Putin niin ainakin sotilasjohto ymmärtää, mitä tämä oikeasti tarkoittaa, joten en usko, että Venäjä käyttää ydinasetta.

Venäjän pommitukset kylvivät tuhoa Zaporizzjassa 6. lokakuuta.

Venäjä voi tehdä ydinkokeen tai ampua jonkin ohjuksen ilman ydinkärkeä ikään kuin osoittaakseen että heillä on kyky ja tahto käyttää ydinasetta. Mutta ei Venäjänkään johto voi olla niin tyhmä, että se kuvittelisi pystyvänsä pelottelemaan länttä. Se kuka ensin pelottelee tai käyttää ydinasetta on melkein hävinnyt tämän pelin. Kiina kääntää lopullisesti Venäjälle selkänsä. Venäjästä tulee aivan hylkiö.

Tunnen ukrainalaisia, eivätkä he luovuta. Heillä on nyt päällä Talvisota Plus -henki. He ovat voittoisia ja heillä on operatiivinen aloite. He eivät tule luovuttamaan.

Langinvainio: Ei pidetä todennäköisenä, että ydinasetta käytettäisiin. Mutta ei se mahdotonta ole. Kun on kyse satojentuhansien ihmisten hengistä ja ihmiskunnan tulevaisuudesta, niin vaikka se olisi kuinka epätodennäköistä, siihen mahdollisuuteen pitää kuitenkin varautua.

Lue lisää: Nämä ovat 4 ehtoa, joilla Venäjä voisi käyttää ydin­asetta – nyt mikään ei täyty

En usko, että ydinaseen käyttö ratkaisisi konfliktia. Se olisi järisyttävä eskalaatio, koska silloin sota ei koskisi enää vain Ukrainaa. Putinin teoria voi olla, että jos hän iskee johonkin kaupunkiin ja iskussa kuolisi satojatuhansia ihmisiä, että vastarinta lännessä ja Ukrainassa lakkaisi. Hänhän viittasi puheessaan Hiroshiman ja Nagasakin iskuihin. Mutta on todennäköisempää, että Ukrainassa Nato tekisi massiivisen vastaiskun tavanomaisilla aseilla, muttei sota ratkeaisi siihenkään.

Nato-joukkojen F-16-hävittäjä odotti lähtöä Belgian Florennesissä. Hävittäjä suuntasi valvontalennolle Baltian ylle.

Ja sitten oltaisiin taas nollapisteessä, että olisi tehty ydinisku ja vastaisku, mutta se ei olisi muuttanut tätä asetelmaa. Silloin todennäköisesti eskalaation välttämiseksi pitäisi perustaa jonkinlainen kansainvälinen rauhankonferenssi, missä olisivat kaikki suurvallat Kiina mukaan lukien pakottamassa Venäjää ja Ukrainaa jonkinlaiseen rauhaan. On sitten isompi kysymys miten se toimisi.

5. Millaiseen rauhaan sota voisi päättyä?

Langinvainio: Putinin vaatimukset liittää Ukrainan alueet Venäjään tekivät rauhansopimuksesta käytännössä mahdottoman. Sitä ennen sopiminen olisi ehkä ollut mahdollista. Nyt Putinin hallinnon pitää vaihtua, koska Ukraina ei ikinä suostu alueluovutuksiin. Aluekysymys on rauhansopimuksen keskeisin kohta.

Putin järjesti shown ukrainalaisalueiden venäläismielisten nukkejohtajien kanssa. Ukraina on vannonut jatkavansa taistelua, kunnes alueet on kokonaan vapautettu

Gelman: Ymmärtääkseni neuvottelut eivät ole mahdollisia niin kauan kuin Putin johtaa Venäjää.

Uskoakseni joku muu Venäjän johtaja joutuu jossain vaiheessa käynnistämään neuvottelut Ukrainalta vallattujen alueiden luovuttamiseksi, mutta silloinkin Krim on erikoistapaus. Luulen, että neuvottelutuloksen pitäisi sisältää korvaukset Ukrainalle sodan tuhoista. Venäjä tuskin saa lupausta, että Ukraina ei koskaan lähenny lännen kanssa. Vaikka Ukraina ei varsinaisesti liittyisikään Natoon, sotilasliiton yhteistyö Ukrainan kanssa jatkuisi.

Kari: Venäjän mukaan Ukrainan pitäisi olla puolueeton sodan jälkeen, mutta Ukraina oli puolueeton ennen kuin Venäjä hyökkäsi, joten tässä on ristiriita. Venäjän mielestä Ukrainan pitäisi olla demilitarisoitu, mutta se ei tule kyseeseen, koska Ukraina ei voi luottaa Venäjään.

Venäjän lippua heilutelleet luhanskilaiset juhlivat ”alueliitoksia”, jotka on julistettu lännessä laittomiksi.

Ukrainalla tulee olemaan vahvat puolustusvoimat sodan jälkeen, sanoo Venäjä mitä tahansa. Ukrainalla on oikeus tehdä omat turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa ihan kuin Suomellakin. Nämä ovat rauhansopimuksen ensimmäisiä kulmakiviä. Samoin Ukrainalla on vapaus valita talouspoliittinen suuntansa eli esimerkiksi EU-jäsenyys.

Venäjänkielisen vähemmistön asema Ukrainassa pitää määritellä. Jos venäläisille jää näitä mielikuvitustasavaltoja sinne alueelle, niin niiden autonomia on taattava, tästähän koko sota sai alkunsa. Sotarikolliset pitää saada vastuuseen. Pohjana voisi olla vaikkapa Daytonin rauhansopimus vuodelta 1995, jossa pyrittiin rakentamaan yhteiskuntaa sodan jälkeen.

6. Joutuisiko Ukraina luopumaan alueistaan?

Gelman: Riippuu täysin tilanteesta taistelukentällä. Ukraina hallitsee nyt osia alueista, jotka Venäjä valtasi. Mutta emme tiedä, mitä tapahtuu etenkin Venäjän liikekannallepanon myötä.

Kari: Ukrainassa on presidentinvaalit 2024, joten Zelenskyin pitää alkaa miettiä miten siirtyä sodanajan presidentistä rauhanajan presidentiksi. Sellainen johtaja, joka suostuisi vaihtamaan alueita rauhaan, ei olisi Ukrainassa suosittu. Asiassa on monia kerroksia, myös Zelenskyin ura.

Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston johtaja Samantha Power vieraili Kiovassa muistomerkillä, jossa on kuolleiden ukrainalaissotilaiden kuvia.

Teoriassa aluemenetykset on mahdollisia, mutta en halua ottaa kantaa poliittisesti näin herkkään kysymykseen.

Langinvainio: Ukraina ei tule luopumaan alueistaan. Ainakaan sellaista rauhansopimusta ei tehdä missään olosuhteissa.

7. Voiko Venäjä hajota?

Gelman: Ei ole näkyvissä vaatimusta yhdenkään Venäjän sisäisen alueen itsenäistymiseksi. Ja epäilen, että sellaista ei tulekaan.

Kari: Alueellista pirstoutumista ei varmaankaan tapahdu. Mutta jonkinlainen vuoden 1917 vallankumouksen kaltainen voi tulla kyseeseen. Jos rintamalta palaa 200 000 tyytymätöntä sotilasta, niin ei se voi olla vaikuttamatta venäläiseen politiikkaan. Mielenkiintoista tietenkin on, kelle Venäjän kansalliskaarti on uskollinen tällaisessa tapauksessa. Kansalliskaartin johtaja Viktor Zolotov on uskollinen Putinille loppuun asti, mutta jos keskijohdon komentajat alkavat olla tyytymättömiä, niin voi alkaa tapahtua.

Lue lisää: Salamyhkäiset joukot turvaavat Putinin valtaa – pirullinen järjestelmä on luotu, ettei kansa koskaan voisi nousta kapinaan

Langinvainio: Vallanvaihto Venäjällä on joka tapauksessa edessä jossain vaiheessa, koska hallinnon miehet ovat jo vanhoja. Todennäköisempää on, että siellä syntyy kamppailu vallasta, jos sotamenestys on näin heikkoa.

Jos maa joutuu hajaannustilaan ja Putin syöstään vallasta, ja tulee ikään kuin Neuvostoliiton hajoamistilanne uudestaan, on iso kysymys jakaantuuko maa osiin. Putin on niin karkealla tavalla kajonnut historiaan ja ollut väkivalloin yhdistämässä alueita, että tyytymättömyys keskusvaltaa vastaan Venäjän tasavalloissa voi nousta syrjätasavaltojen nuorten miesten maksaessa kovimman hinnan.

Siellä ei nyt havaita minkäänlaisia separatistisia liikkeitä, mutta sillä sekunnilla kun Moskovasta puuttuu vahva keskushallinto, niin ne nostavat päätään, etenkin ainakin luultavasti Kaukasuksella.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?