Asiantuntijat ovat arvioineet, että Putin yllättyi ukrainalaisten vastarinnasta. Ukraina valtaa parhaillaan takaisin Venäjän miehittämiä alueita.

Nämä 8 asiaa kertovat Venäjän historiallisista epä­onnistumisista Ukrainassa

Putinin kerrotaan odottaneen lyhyttä sotaretkeä ja riemumarssia Kiovaan. Sen sijaan hän on reilun puolen vuoden aikana saanut eteensä mitä erikoisempia epäonnistumisia Ukrainassa.


8.10.2022 7:30

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopussa, ja pyrki aluksi myös suoraan Kiovaan.

Nyt Ukrainan pääkaupungin valtaus tuntuu kaukaiselta ajatukselta tilanteessa, jossa Ukraina valloittaa takaisin miehitettyjä alueita ja Venäjä itse kamppailee kasvavien maansisäisten protestien kanssa.

Ilta-Sanomat kokosi yhteen Venäjän sotatoimien suurimpia epäonnistumisia viime helmikuusta alkaen.

64-kilometrinen ajoneuvoletka kuvattiin Harkovan alueella 28. helmikuuta.

1. Epäonnistuminen Kiovan porteilla

Kaatuuko Kiova? Venäjän hyökkäyksen alettua Eurooppa seurasi kauhuissaan satelliittikuvista valtavaa, jopa kuudenkymmenen kilometrin mittaista ajoneuvokolonnaa, joka vyöryi kohti Kiovaa.

Sitten kolonna yhtäkkiä pysähtyi, eikä liikkunut enää päiväkausiin.

Syyksi kolonnan jumittumiseen epäiltiin huolto-ongelmia: kun letkan ensimmäisistä ajoneuvoista loppui polttoaine ja akkujen virta, eikä huoltokaan päässyt perille.

Ukraina puolestaan kertoi tehneensä kolonnaan iskuja, joissa pieni ukrainalainen erikoisjoukko oli liikkunut mönkijöillä pimeässä metsässä ajoneuvojen lähelle. Ryhmä kertoi pudottaneensa droneilla pieniä pommeja ja näin jumittaneensa koko letkan. Seuraavana yönä sama oli Ukrainan mukaan toistettu uudelleen.

Lopulta, pitkään paikoillaan oltuaan, letkan ajoneuvot hajaantuivat.

Kolonnasta, sen mystisestä jumahduksesta ja hajaantumisesta aivan Kiovan porteilta tuli Venäjän epäonnistumisten ensimmäinen suuri symboli.

Samalla asiantuntijat esittivät ensimmäiset arvionsa siitä, että Putinin laskelmat olivat yksinkertaisesti olleet vääriä, tai että hänelle ei olisi ehkä uskallettu antaa todellista tietoa ukrainalaisten taistelutahdosta.

Ukrainalaiset aikoivat taistella rajusti vastaan, eikä siihen ollut selvästikään varauduttu.

Ukraina otti epäonnistumisesta kaiken irti omassa propagandassaan.

Kiova seisoo jaloillaan yhä lokakuussa, ja sen keskustaan on tuotu katsottavaksi venäläisten tuhoutuneita sotilasajoneuvoja.

2. Laivaston ylpeys, lippulaiva Moskva upposi

Venäjän laivaston ylpeys, Mustanmeren laivaston lippulaiva, ohjusristeilijä Moskva upposi 14. huhtikuuta. Kyse oli Venäjän merivoimien kolmanneksi suurimmasta aktiivikäytössä olevasta aluksesta.

Ukraina kertoi osuneensa Moskvaan kahdella Neptun-ohjuksellaan, jotka aiheuttivat aluksella tuhoja.

Venäjän puolustusministeriön mukaan kyse ei ollut ohjusiskusta, vaan se tarjosi toisen selityksen: aluksella räjähteli ammuksia tulipalon seurauksena, minkä jälkeen alus upposi, kun sitä oltiin hinaamassa satamaan.

Oli totuus mikä hyvänsä, aluksen uppoaminen oli arvioiden mukaan kova kolaus ja nöyryytys Putinin Venäjälle.

– On arvioitu, että tämä laiva on maksanut noin 750 miljoonaa dollaria, joten rahallisesti tämä on suurin tappio Venäjälle tähän mennessä sodassa. Ja siihen lisäksi mahdollinen ihmishenkien menetys, arvioi sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö tapausta Ilta-Sanomille tuoreeltaan.

– Ainoastaan ballistisia ohjuksia kuljettavan sukellusveneen tai Kuznetsovin (Venäjän ainoan lentotukialuksen) menetys voisi aiheuttaa pahemman iskun Venäjän taistelumoraalille ja merivoimien maineelle venäläisen yleisön silmissä, kommentoi kommodori evp. Carl Schuster puolestaan CNN:lle.

Moskva oli Venäjän laivaston ylpeys. Oli sen uppoamisen syy ohjus tai sitten tulipalo, menetys oli joka tapauksessa Venäjälle kova kolaus.

3. Joen ylitys maksoi pataljoonan

Toukokuussa maailmalle levisi ilmakuvia täydelliseen katastrofiin päättyneestä Siverskyi Donets -joen ylitysyrityksestä.

Ukraina kertoi tuhonneensa Bilohorivkan lähellä kokonaisen venäläisen pataljoonan, tai ainakin sen koko kaluston, kun joukot olivat ylittämässä jokea varta vasten rakennettua ponttonisiltaa pitkin.

Kyseessä arvioitiin olevan yhden Venäjän pahimmista tappioista sen jälkeen, kun hyökkäys oli alkanut.

Yhdessä pataljoonassa on yleensä 800 sotilasta, ja jopa 500 sotilaan arvioitiin voineen kuolla tulituksessa. Tuhoutuneita ajoneuvoja oli arvioiden mukaan 80.

Valtava tappio herätti myös joukon venäläisiä sotabloggaajia kritisoimaan tapahtumia. Siihen asti myös bloggarit olivat tyypillisesti noudatelleet Venäjän virallista linjaa, jossa ”erikoisoperaation” menestystä lähinnä ylistettiin.

– Kärsivällisyyteni loppui Bilohorivkan tapahtumiin, kun typeryyden – painotan, venäläiskomentajien typeryyden – takia poltettiin kokonainen pataljoonan taisteluosasto, mahdollisesti kaksi, Telegram-blogisti Juri Podoljaka kirjoitti New York Timesin käännöksen mukaan.

4. Käärmesaaren menetys, ”hyvän tahdon ele”

– Venäläinen sota-alus, painu v**uun.

Käärmesaaren puolustajien taistelulaiva Moskvalle osoittamat sanat keräsivät maailmanlaajuista huomiota helmikuussa.

Moskva ja toinen sota-alus Vaisly Bykov pommittivat saarta ennen kuin venäläiset sotilaat astuivat Käärmesaarelle ja valtasivat sen.

Myöhemmin kävi ilmi, että saaren puolustajat olivat jääneet eloon, mutta kooltaan vaatimattoman ja strategisesti tärkeän saaren puolustajien haistattelusta otettiin kaikki irti: siitä tehtiin postimerkkikin.

Käärmesaari on kooltaan vain noin 20 hehtaaria, mutta sieltä pystyy kontrolloimaan Mustanmeren kulkureittejä.

Vaikka saari oli venäläisten hallussa, Ukraina ei lopettanut sen tulittamista.

Kesäkuun lopussa Ukraina kertoi tuhonneensa venäläisen kaluston saarella, ja että venäläiset olisivat poistuneet kahdella aluksella.

Venäjä puolestaan ilmoitti vetäytyvänsä Käärmesaarelta ”hyvän tahdon eleenä” ja osoituksena siitä, että se ei aio häiritä viljakuljetuksia Ukrainan satamakaupungeista.

Oli miten oli, Käärmesaaren valtausta pidettiin Ukrainalle paitsi tärkeänä strategisena voittona, myös suurena symbolisena onnistumisena.

Ukrainan lippu pystytettiin Käärmesaarella heinäkuun alussa. Saari on pieni ja kallioinen, mutta strategisesti ja symbolisesti tärkeä.

5. Korkea-arvoisten upseerien korkea kuolleisuus

Suuri joukko venäläisiä kenraaleja on kuollut helmikuisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen.

Hyökkäykseen osallistuneista kenraaleista oli jo kesällä kuollut ainakin kahdeksan, mahdollisesti enemmänkin, mutta kaikkien kuolemaa ei ole voitu vahvistaa.

Lisäksi sodassa on kaatunut kymmeniä everstejä.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon dosentti Ilmari Käihkö arvioi Ilta-Sanomille heinäkuussa, että syitä korkea-arvoisten upseerien kaatumisiin on todennäköisesti ainakin kaksi, joista ensimmäinen on venäläinen komentokulttuuri.

– Ukrainan puolella aloitekyky on alempana (komentoketjussa) eli kenraalin ei tarvitse lähteä etulinjaan miettimään, miten sotku saadaan selvitettyä, Käihkö sanoi.

Ukrainan armeijan päätöksenteko on hajautetumpi.

Syyskuun lopussa kerrottiin presidentti Vladimir Putinin antavan itse käskyjä kenraaleille.

Toinen syy on Käihkön mukaan ollut Ukrainan tiedusteluyhteistyö länsimaiden kanssa.

Syyskuussa uutiskanava CNN kertoi, että presidentti Vladimir Putin jopa antaisi jo itse käskyjä kenraaleille. CNN:n mukaan tilanne on seurausta Venäjää sodan alusta asti vaivanneesta huonosti toimivasta komentorakenteesta.

Lue lisää: Venäjä menettänyt Ukrainan sodassa useita korkea-arvoisia kenraaleja – asian­tuntija kertoo kaksi syytä

6. Ukrainan vastahyökkäys, ”mestarillinen harhautus”

Ukraina aloitti syyskuun alussa Harkovan alueella vastahyökkäyksen, jota luonnehdittiin suurimmaksi sitten toisen maailmansodan.

Venäjä joutui vetäytymään alueilta, joita se oli miehittänyt keväästä saakka.

Venäläisjoukot poistuivat raporttien mukaan alueelta sellaista vauhtia, että taakse jäi paljon kalustoa – ja kuulemma jossain aamupalakin pöytään.

Ajatushautomo Institute for the Study of War arvioi tuoreeltaan, että Ukraina olisi muutamassa päivässä vallannut takaisin suuremman alueen, kuin mitä Venäjä oli onnistunut miehittämään neljässä kuukaudessa.

Ukrainan joukkoja kuvattuna Harkovan alueella syyskuussa.

Vastahyökkäystä edelsi tapahtumaketju, jota on kuvailtu ”mestarilliseksi harhautukseksi”.

Ukraina ilmoitti elokuun lopussa aloittaneensa vastahyökkäyksen etelämmässä Hersonin alueella, ja venäjän kerrottiin siirtäneen sinne omaa kalustoaan. Varsinainen hyökkäys alkoi kuitenkin Harkovan suunnalla.

– Tämä oli Ukrainalta hyvin taitavasti toteutettu operaatio, jossa harhautettiin venäläisiä ja kaikkia muitakin sillä, että hyökätään Hersonissa, sanoi kenraalimajuri evp. Pekka Toveri Ilta-Sanomille.

Myöhemmin on arvioitu, että Herson ei olisi ollut varsinainen harhautus, vaan Ukraina olisi pikemminkin käyttänyt tilannetta Harkovan suunnalla hyväkseen.

Vastahyökkäyksen vuoksi myös Kreml myönsi ensi kertaa hyökkäyksen alkamisen jälkeen tappiot Ukrainassa.

Myös Putin otti asiaan poikkeuksellisesti kantaa kertoen, että ”erikoisoperaation” tavoitteet pysyvät ennallaan.

7. Epäonnistunut liikekannallepano, satoja tuhansia pakenijoita

Sadat tuhannet miehet ovat lähteneet Venäjältä sen jälkeen, kun maa julisti ”osittaisen liikekannallepanon” syyskuun lopussa.

Lennot täyttyivät pikavauhtia, ja Suomeenkin saapui nuoria miehiä, jotka eivät halunneet kertoa tiedotusvälineille nimiään pelon takia.

Kansa on lähtenyt myös kaduille osoittamaan mieltään.

Yli tuhat ihmistä otettiin kiinni, kun mielenosoitukset alkoivat heti osittaisen liikekannallepanon julistamisen jälkeen. Mielenosoituksia oli heti ainakin 38 kaupungissa.

Maanantaina 3. lokakuuta brittitiedustelu totesi, että liikekannallepanon toteuttamisessa on ollut myös muita ongelmia.

Brittien arvion mukaan virkamiehet ovat rekrytoineet myös ihmisiä, jotka eivät sovi päätettyihin kriteereihin. Myös uusien joukkojen koulutuksessa on ollut tiedustelun mukaan virheitä.

Brittien mukaan ongelmista kertoo myös se, että presidentti Putin on myöntänyt, että mobilisaatiossa on ollut ongelmia, ja on vaatinut niiden korjaamista.

Lue lisää: Brittitiedustelu: Venäjän liike­kannalle­pano takkuilee, värväyksessä on tehty virheitä

8. Suuret menetykset liikekannallepanon jälkeen

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi illan puheessaan 4. lokakuuta, että tämän viikon aikana Ukrainan joukot ovat vapauttaneet tusinoittain asutuskeskuksia Hersonin, Harkovan, Luhanskin ja Donetskin alueilla.

Suomalainen sotahistorian asiantuntija ja suomenkielistä Ukrainan tilannekarttaa ylläpitävä Emil Kastehelmi kuvaili Venäjän rintaman tilannetta Hersonin suunnalla samana päivänä sanalla romahdus.

– Näin nopeita ja suuria liikkeitä ei ole tällä suunnalla nähty kuukausiin. Miehistövaje, logistiikkaongelmat ja jatkuva paine realisoituivat.

Institute for the Study of War arvioi tiistaina, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin julistamalla osittaisella liikekannallepanolla on ollut lyhyellä aikavälillä merkittävämpiä vaikutuksia Venäjän sisäiseen tilanteeseen kuin Ukrainan sotaan.

Samanaikaisesti Venäjän epäonnistumiset taistelukentillä horjuttavat ISW:n mukaan Putinin narratiivia sodasta Venäjällä.

Sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll arvioi Ilta-Sanomille tiistaina, että Putinin valtaa uhkaa nyt vakavimmin sisäinen kuohunta.

– Tähän asti sodasta Ukrainassa on puhuttu propagandan kautta vapauttamis- ja erikoisoperaationa. Nyt todellisuus avautuu Putinin lisäksi päivä päivältä enemmän tavallisille venäläisille. Sodassa koetaan tappioita ja rintamalta takaisin tulee lähinnä ruumispusseja, Limnéll kuvaa.

Lue lisää: Venäjän joukot vaikeuksissa useilla suunnilla – tällainen on asian­tuntijan arvio Ukrainan etenemisestä Hersonin alueella

Lue lisää: Ukrainan viranomaiset: Hiljattain vapautetusta Lymanista löytynyt ainakin 180 ihmisen joukkohauta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?