Asiantuntija: Venäjän propaganda­kupla vuotaa ja Putin-kritiikki lisääntyy – ”Merkitsee lopun alkua Putinin hallinnolle”

Jarno Limnéllin ja Jussi Lassilan mukaan Putinin suosion horjuminen johtuu monista eri syistä, joista osittainen liikekannallepano on vain jäävuoren huippu.

5.10. 7:15

Kremlin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin valtaa vakavimmin uhkaava tekijä on nousemassa Venäjän rajojen sisäpuolelta, kirjoittaa Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll Twitterissä.

Limnéll kertoo IS:lle tarkoittavansa uhkaavalla tekijällä Venäjän sisäistä kuohuntaa ja maan yhteiskunnan epävakaata tilannetta.

– Tähän asti sodasta Ukrainassa on puhuttu propagandan kautta vapauttamis- ja erikoisoperaationa. Nyt todellisuus avautuu Putinin lisäksi päivä päivältä enemmän tavallisille venäläisille. Sodassa koetaan tappioita ja rintamalta takaisin tulee lähinnä ruumispusseja, Limnéll kuvaa.

Jarno Limnéll.

Putinin syyskuussa julistama osittainen liikekannallepano oli Limnéllin mukaan tietynlainen käännekohta. Aiemmin sota haluttiin pitää tavallisten venäläisten ulottumattomissa, mutta nyt rintamalle värvätään laajalti reserviläismiehiä. Yhä useampi venäläinen on alkanut pohtia, mitä on todella tapahtumassa.

Limnéllin mukaan keskeinen yhteiskunnallisesta hajaannuksesta kertova viesti on se, että Venäjän informaatiotilaa hallinnoivan Kremlin propagandakupla näyttäisi olevan puhkeamaisillaan.

– Esiin on noussut kriittisiä ääniä, jotka eivät otakaan täysin vastaan Kremlin tarjoamaa ”totuutta”. Muutokset eivät tietysti tapahdu hetkessä, mutta näen merkkejä siitä, että Venäjän sisäinen tyytymättömyys, epäluottamus ja kritiikki Kremliä kohtaan lisääntyvät, mikä merkitsee lopun alkua Putinin hallinnolle, Limnéll arvioi.

Venäjän armeijaan mobilisoituja reserviläisiä Sevastopolissa 27.9.

Syitä voimistuvaan Putin-kritiikkiin on monia. Yksi niistä on Limnéllin mukaan länsimaiden Venäjälle asettamat talouspakotteet, joiden vaikutukset alkavat näkyä ihmisten arkisessa elämässä muun muassa hintojen nousuna ja palveluiden heikkona saatavuutena.

Toinen syy on kasvava tietoisuus siitä, että Ukrainan sotatantereelta Venäjä saa kotiin viemisiksi lähinnä huonoja uutisia. Kolmanneksi osittainen liikekannallepano luo maahan laajan sodan tuntua.

– Putinin narratiivi on jälleen muuttunut. Aiemmin on puhuttu vapauttamisoperaatiosta, mutta nyt annetaan ymmärtää, että uhka tulee lännestä, ja sitä uhkaa vastaan täytyy toimia. En ole varma, ostavatko venäläiset tätä nopeaa tarinan muutosta, Limnéll pohtii.

Limnéll uskoo Putinin pelkäävän, että maassa alkaa laajat vastatoimet, jotka voivat näkyä esimerkiksi mielenosoituksina. Näitä mielenosoituksia todennäköisesti pyrittäisiin taltuttamaan presidentin käskystä voimakkailla keinoilla.

– Nousee esiin kysymys siitä, että jos mielenosoitukset laajenevat venäläisissä kaupungeissa suuriksi tapahtumiksi, kuinka resurssit riittävät sisäisen järjestyksen ylläpitämiseen. Uskon, että Putin käyttää pelottelun logiikkaa ja mielenilmaukset pyritään lopettamaan kovalla kädellä niin, että on selvää, ettei sellaiseen toimintaan tule vastaisuudessa ryhtyä, Limnéll sanoo.

Hän uskoo Putinin vastatoimien näkyvän myös kybermaailmassa. Kun kritiikki presidentin hallintoa kohtaan lisääntyy, voimistuu Putinin oma propaganda.

Liikekannallepanoa vastustava mielenosoitus Moskovassa 24.9.

Kuinka Putinin toimiin tulisi varautua?

Limnéllin mukaan presidentin tekemisillä spekuloinnille ei kannata antaa liikaa mediatilaa.

– Jos pohdiskelemme sitä, mitä Putin voi tehdä, pelaamme samalla Kremlin pussiin. Informaatiovaikuttamisella pyritään hämmentämään ja luomaan pelkoa. Tässä hetkessä on tärkeää tuoda esiin positiivista viestiä siitä, että Suomessakin ollaan varauduttu mahdollisiin ilkeämielisiin toimintoihin varsin hyvin. Ei pidä vaipua synkkyyden syövereihin, Limnéll korostaa.

Tuhottu venäläinen tankki Harkovan alueella. Kuva otettu 2.10.

Jussi Lassila.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan Putinin valtaa tuskin uhkaisi mikään, jos Venäjän hallinto pysyisi loppuun saakka passiivisena. Näin ei kuitenkaan ole, sillä presidentin ulkoisten toimien seurauksena hänen asemansa heikkenee siihen pisteeseen, että hallinto hänen ympäriltään murenee, Lassila kuvaa.

Tyytymättömyys Putiniin koostuu Lassilan mukaan osaltaan jo hyökkäyssotaa edeltäneistä tapahtumista.

– Matkan varrella on nähty hetkellisiä kriisejä ja heikkoja kohtia Putinin toiminnassa. Ensimmäinen käänteentekevä asia, joka vaikutti Putinin kannatukseen, oli vuoden 2018 eläkeuudistus, Lassila sanoo ja viittaa kansalaisten hermoja koetelleeseen muutokseen, jossa Venäjällä nostettiin eläkeikää.

Eläkeuudistuksen myötä Putinin siihenastinen niin kutsuttu likaantumattomuus murtui, ja hän sai osansa ministereiden sekä muiden poliittisten toimijoiden tavanomaisesti epäsuosiosta. Tämä ei kuitenkaan uhannut Putinin asemaa.

Seuraava kannatusta vähentänyt kriisi oli Venäjän perustuslakiuudistuksen kanssa samoihin aikoihin iskenyt koronapandemia, jonka aikana presidentin suosio kääntyi laskuun entisestään. Kannatus saavutti tähänastisen pohjalukemansa, kun alle 60 prosenttia kansalaisista hyväksyi Putinin toiminnan.

Venäjän operaatiot Ukrainassa tuntuivat ensi alkuun korjaavan Putinin suosion kokemia kolhuja. Viime aikoina sodan seuraukset ovat herättäneet huolta ja hermostuneisuutta.

Ilmassa on Lassilan mukaan selkeitä merkkejä siitä, että liikekannallepanolla voi olla Putinin kannatukseen aiempia notkahduksia dramaattisempi vaikutus.

– Päätös osittaisen liikekannallepanon toteuttamisesta voi osoittautua kohtalokkaaksi. Aikaisemmin hallinnon ja Putinin asemaa on ylläpitänyt ajatus siitä, että enemmistöllä on syytä luottaa niihin ja tällaiset sodan kaltaiset suuret asiat ja niistä koituvat vaikeudet pystytään pitämään etäällä kansalaisten arjesta, Lassila sanoo.

Ukrainan BM-21 Grad -raketinheitin ampuu Venäjän asemiin eteläisessä Ukrainassa. Kuva otettu 3.10.

Venäjän hallinto on tunnettu vaikenemisestaan liittyen Putinin toimiin. Lassilan mukaan selityksenä on se, Putin on rakentanut ympärilleen kirjavan joukon intressi- ja eliittiryhmiä eri taustoista. Muun muassa hallintoammattilaisista ja oligarkeista koostuva ryhmä on riippuvainen presidentistä, eikä joukolla ole keskinäistä luottamusta muihin jäseniinsä.

– Nyt hallinnon keskuudessa koetaan tyytymättömyyttä, pelkoa ja masentuneisuutta. Tämän voi päätellä jo siitä, että jos katsoo lähetyksiä, joissa näytetään eliitin kasvoja tai sitä, miten hallinto on kauttaaltaan reagoinut ”erikoisoperaatioon”, ei hurmoksesta ole tietoakaan, Lassila sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?