Kommentti: Venäjän propaganda saa nyt uutta vauhtia – hyytävän viestin ytimessä on sota länttä vastaan

Liikekannallepanon ja kurjistuvan talouden keskellä uusi visio ei uppoa kovin helposti kansalaisten tajuntaan, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Donetsk, Luhansk, Zaporizzja, Herson – Venäjä! Näin lukee julisteessa, joka ripustettiin Moskovan Punaiselle torille ennen Vladimir Putinin perjantaista puhetta.

30.9. 13:02

Presidentti Vladimir Putin julistaa perjantai-iltapäivällä ison palan Ukrainasta osaksi Venäjän federaatiota. Parlamentti hyväksyy nämä laittomat alueliitokset pikavauhtia.

Näin kulkee kuvio Putinin uusimmassa eskalaatiossa 24. helmikuuta alkaneessa hyökkäyssodassa.

Sota on sujunut kehnosti. Asevoimien tappiot ovat kovia, ja sotilaiden motivaatiota naapurimaan slaaviveljien tappamiseen kuvaillaan heikoksi. Siksi Putin maalasi 21. syyskuuta pitämässään liikekannallepanopuheessa Venäjän vastustajaksi koko länsiyhteisön.

Alueliitokset tarjoavat Putinille mahdollisuuden kertoa kotiyleisölle, että sota onkin oikeasti puolustustaistelua, äiti Venäjän suojelemista Ukrainan, Yhdysvaltojen ja Naton hyökkäystä vastaan. Hän voi myös kuvailla sotaa ”terrorismin vastaiseksi operaatioksi” saadakseen uusia toimivaltuuksia kotimaassa ja peittääkseen sodan todellisen luonteen.

Palvelukseenastumismääräyksen saaneita reserviläisiä Volgogradin alueella 28. syyskuuta.

Lue lisää: Nämä 20 asiaa Arja Paananen nosti esiin Putinin kuuluisasta Krim-puheesta 2014 – lue nyt uusin silmin

Tarinan muuttamiseksi uuteen muotoon Putin tarvitsee propagandakoneistoa. Sellainen hänellä on: valtio hallitsee mediaa ja tiedonvälitystä ja pystyy erityisesti television avulla muokkaamaan ihmisten mielipiteitä.

Propagandan viesti on yksisuuntainen, samanlaisena toistuva ja se kohdistuu suurille massoille. Tällaista propagandaa on kuvailtu neuvostoliittolaismalliseksi ”vääristelyn paloletkuksi”.

Ukrainan tapauksessa viholliskuvan luominen kotiyleisölle on ollut haaste Venäjän propagandalle, arvioi yliopistonlehtori ja Venäjän historian dosentti Kati Parppei Itä-Suomen yliopistosta Yle Radio 1:n Tiedeykkösen lähetyksessä 23. syyskuuta.

– Alkujaanhan on propagoitu ikään kuin yhtenäisyyden nimissä nimenomaan venäläisten ja ukrainalaisten samankaltaisuutta, eli Ukrainan kuulumista valtiollisesti ja kulttuurisesti Venäjän yhteyteen. Nyt siitä niin sanotusta veljeskansasta onkin pitänyt luoda se äärimmäinen ’toinen’, eli vihollinen, Parppei sanoi.

Viesti ukrainalaisista vihollisina ei ilmeisesti ole uponnut kovin hyvin venäläisiin, sillä Putinin julistama ”osittainen” liikekannallepano on johtanut asevelvollisuusikäisten venäläisten joukkopakoon. Monet miehet eivät ole tunteneet suurta paloa lähteä rintamalle Himarsien maaliksi.

Esitetään, että Venäjä ei koskaan hyökkää. Venäjä vain vastaa provokaatioihin.

Parppein mukaan Venäjän propagandassa on hyvin voimakkaana piirteenä myös uhriajattelu.

– Esitetään, että Venäjä ei koskaan hyökkää. Venäjä vain vastaa provokaatioihin. Se puolustautuu ja puolustaa oikeutettuja intressejään.

Tähän sisältyy vahva ajatus siitä, että rauhantahtoinen, tuhatvuotinen Venäjä on aina ollut vihollisten ympäröimä ja on aina joutunut puolustamaan olemassaoloaan.

Putinin ajatus Venäjän ”puolustustaistelusta” länttä vastaan sopii ajatuskuvioon oikein hyvin. Se perustuu kansalliseen kertomukseen ja osuu syvälle venäläiseen sieluun. Suuren isänmaallisen sodan historian nostaminen esille palvelee ajatusta oikein hyvin.

Kolmas vahva piirre venäläisessä propagandassa on Parppein analyysissa vastapuolen syyttäminen ja syyllistäminen teoista, joita Venäjä aikoo itse tehdä tai on tehnyt.

Venäjä kieltää esimerkiksi jyrkästi kaiken vastuun sotarikoksista Ukrainassa ja syyttää Ukrainaa julmuuksista.

Sama koskee Nord Stream -kaasuputkiston sabotaasia, jos arvelut Venäjän syyllisyydestä putkien räjäyttämiseen pitävät paikkansa. Kiistämisen kivimuuri on korkea ja kova.

Räjäytetystä Nord Stream -kaasuputkistosta vuotaa valtavat määrät metaania ympäristöön.

Propagandisteilla on Venäjällä nyt kovasti työtä. Carnegie Endowment for International Peace -ajatuspajan tutkijan Andrei Kolesnikovin ja Levada-keskuksen johtajan Denis Volkovin tuoreen artikkelin mukaan noin 17–20 prosenttia venäläisistä ei tue hallituksen toimia Ukrainassa. Maaliskuussa tämä luku oli 14 prosenttia.

Artikkeli on julkaistu syyskuun puolivälissä, ennen Putinin liikekannallepanojulistusta ja tietoa uusista alueliitoksista Ukrainassa. Liikekannallepano on tuonut sodan aivan uudelle tavalla venäläisten tajuntaan ja todennäköisesti lisännyt sodan vastustajien määrää.

Putinin olisi nyt saatava sodan kannatus nousuun, jotta liikekannallepano onnistuisi ja rintamalle saataisiin uusia, motivoituneita sotilaita.

Siinä on iso haaste propagandisteille.

Samaan aikaan venäläisten sosioekonominen tilanne on huononemaan päin. Talous heikkenee.

– Ennen pitkää Venäjällä alkaa uusi presidentinvaalikampanja, joka vaatii Putinia esittämään kansalle uuden voimakkaan vision. Sota Ukrainassa ei yksin riitä, kirjoittivat Kolesnikov ja Volkov syyskuun puolivälissä.

Uusi visio on nyt esitetty. Se on Venäjän puolustustaistelu sodassa länttä vastaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?