Putinin nöyryytykset huipentuivat tärkeässä kokouksessa – sitten jysähti käsky, joka sai Venäjän suunniltaan

Asiantuntijat arvioivat nöyryytysten sarjaa, jonka Vladimir Putin koki syyskuussa. Tällä viikolla sota sai uuden käänteen, kun Venäjällä määrättiin osittainen liikekannallepano.

23.9. 20:18

Läksytystä Intian pääministeriltä, kiemurtelua Kiinan edessä, verisiä kahakoita omalla ”takapihalla” ja turpasauna rintamalla Ukrainassa.

Syyskuu on ollut Venäjän presidentille Vladimir Putinille tarpomista nöyryytyksestä toiseen. Keskiviikkona Putin löi pöytään tähän asti kovimman korttinsa: osittaisen liikekannallepanon.

Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja Venäjään erikoistunut amerikkalaisprofessori Alexander J. Motyl arvioivat IS:lle Putinin aseman heikentymistä.

– Osittaisen liikekannallepanon julistaminen vaikuttaa ilman muuta ilmapiiriin. Jokainen venäläinen osaa lukea, mitä se tarkoittaa; sitä, että vaikeuksissa ollaan, Kangaspuro sanoo.

Venäjän ulkopuolisessa todellisuudessa pelkokertoimen nostaminen ei purrut ainakaan Yhdysvaltain Ukrainan-suurlähettilääseen Bridget Brinkiin, joka välittömästi luonnehti Twitterissä Putinin viimeisiä siirtoja ”heikkouden ja Venäjän epäonnistumisen merkeiksi”.

Rutgersin yliopiston professori Alexander J. Motyl näkee samat merkit paitsi Venäjän armeijassa, myös sen ylimmässä johdossa.

– Se on selvää, että venäläiset sotilaat ovat heikosti motivoituneita. Samalla on selvää, että armeijan komentoketjut ovat tehottomia, Motyl listaa.

– Kenraaleilla ei ole strategiaa, ja Putin sekaantuu aivan liikaa armeijan toimintaan.

Rutgersin yliopiston professori Alexander J. Motyl sanoo, että niin johtajat kuin kadunmiehetkin Venäjällä aliarvioivat ukrainalaiset.

Motyl pitää Venäjän asevoimien komentajaa Valeri Gerasimovia epäpätevänä. Puolustusministeri Sergei Shoigu on professorin mukaan kaiken muun epäonnistumisen ohella hassannut jopa armeijan uudistamiseen tarkoitetut rahatkin.

– Shoigulla ei ole kokemusta taisteluista, ja hän on selvästi kohdentanut väärin armeijaan pumpatut valtavat varat.

– Loppujen lopuksi kaikki venäläiset, niin johtajat, kenraalit kuin kadunmiehetkin ovat aliarvioineet ukrainalaiset ja uskoneet omiin stereotypioihinsa ”laiskoista” ukrainalaisista.

Lue lisää: Asevelvollisuusikäiset miehet pakenevat nyt sankoin joukoin Venäjältä – ”Nämä ovat ihmisiä, jotka ostavat yhden­suuntaisen lipun”

Markku Kangaspuro näkee liikekannallepanon, osittaisenakin, johtavan nyt siihen, että kaikki Ukrainassa taistelevat joukot alistetaan suoraan Shoigun ja Gerasimovin alaisuuteen.

– Joissain kommenteissa olikin kritisoitu, että Venäjän armeija on ollut liian hajanainen ja komentojärjestelmät ovat olleet monimutkaisia, koska se on koostunut erilaisista yksiköistä, jotka eivät kaikki ole olleet suoraan armeijan johdon alaisia.

Uutiskanava CNN:n tietojen mukaan tilanne olisi jopa mennyt niin, että Putin antaa itse ohjeita suoraan kenraaleille. On hyvin poikkeuksellista, että presidentti toimii näin, mutta lähteiden mukaan tämä kertoo Venäjää jo sodan alusta asti vaivanneesta huonosti toimivasta komentorakenteesta.

Puolustusministeri Sergei Shoigu (vas.), presidentti Vladimir Putin ja asevoimien komentaja Valeri Gerasimov sotaharjoituksessa 6.9.

Putinin viimeisimmät vaikeudet alkoivat syyskuun alussa, kun Ukrainan armeija käynnisti raivokkaan vastahyökkäyksen idässä Harkovan alueella.

Paniikissa paenneiden venäläisten jäljiltä levisi valokuvia tien varsille jätetyistä aseista ja jopa sotilaspuvuista. Ukrainalaisten haltuun kerrottiin päätyneen myös vihollisen sotilasteknologiaa.

Pian rytisi Putinin omalla ”takapihalla”; Armenian ja Azerbaidzhanin välisessä rajasodassa kuoli eri arvioiden mukaan yli 200 sotilasta syyskuun 12.–14. päivän välillä.

Samana päivänä, kun maat saivat aikaiseksi tulitauon, puhkesi Kirgisian ja Tadzhikistanin välille taisteluita. Nyt kuolleiksi ilmoitettiin kymmeniä.

Ukrainalaisten ja venäläisten veressä kädet kyynärpäitä myöten istuva Putin yritti rauhoitella Keski-Aasian tasavaltojen johtajia puhelimitse.

Hän usutti Kirgisiaa ja Tadzhikistania ratkaisemaan tilanteen ”rauhanomaisesti, poliittisia ja diplomaattisia keinoja käyttäen”.

Ukrainan joukkoja Harkovan alueella 12.9. Ukrainan armeijan julkaisema kuva.

Tuhottua venäläistä sotilaskalustoa lähellä Izjumia Harkovan alueella. Ukrainan armeijan 14.9. julkaisema kuva.

Venäjän uskottavuus entisten neuvostotasavaltojen vakauden turvaajana horjuu erittäin pahasti – ellei ole jo romahtanut, arvioi Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.

Markku Kangaspuro näkee Venäjän otteen entisten neuvostotasavaltojen alueella kirvonneen nopeasti.

– Se on sortumispisteessä näiden kahakoiden vuoksi. Venäjän uskottavuus alueen vakauden turvaajana – jos ei se ole nyt romahtanut – ainakin horjuu erittäin pahasti.

– Vähän näyttää siltä, että Venäjän mahdollisuudet ja resurssit toimia enää vanhaan tapaan sen alueen vakauttajana omalla sotilaallisella, poliittisella ja taloudellisella voimalla ovat menneet.

– Siellä on nyt monta pelaajaa, jotka ovat tulleet sen ”takapihalle”. Turkki on erittäin vahvasti mukana tässä Armenian ja Azerbaidzhanin jatkuvassa kiistassa Nagornyi Karabahista (Vuoristo-Karabahista) ja sen ympärillä olevista alueista, Kangaspuro sanoo.

Vladimir Putin (vas.) ja Xi Jinping tapasivat Uzbekistanissa 16.9.

Yksi pelureista on Putinin ”isoveli”, Kiinan diktaattori Xi Jinping, joka otti yllättävää roolia Kazakstanin ”suojelijana”.

– Xi ilmoitti tukevansa Kazakstania itsenäisyyden, itsemääräämisoikeuden ja koskemattomuuden varjelussa.

Kangaspuro uskoo, että konfliktit Keski-Aasiassa jatkuvat.

– Venäjä ei ole omalla sotilaallisella, taloudellisella tai poliittisella organisaatiollaan kyennyt turvaamaan alueen vakautta, koska sen resurssit ovat täysin kiinni Ukrainassa.

Kaiken kukkuraksi Kirgisian ja Tadzhikistanin johtajat antoivat Putinin odottaa heitä Shanghain yhteistyöjärjestön SCO:n huippukokouksessa Uzbekistanissa.

Alexander Motyl näkee sen tietoisena näpäytyksenä.

– Heidän hidastelunsa ja siitä otetut kuvat ovat tärkeitä merkkejä Putinin heikkenevästä asemasta.

– Kaikki neuvostovallan jälkeiset johtajat ovat kremlologian mestareita, ja he osaavat lukea sellaisia merkkejä, joissa paikalle saavutaan myöhässä tai Putin istutetaan samalle sohvalle muiden johtajien kanssa.

Lue lisää: Suomeen paenneet venäläis­miehet peloissaan – Aleksandr kertoo Venäjän rajalla tapahtuvista oudoista ”haastatteluista”

Putin itse tuli tunnetuksi jatkuvista myöhästymisistä takavuosina. Häntä saivat odottaa niin Saksan entinen liittokansleri Angela Merkel, edesmennyt kuningatar Elisabet II kuin Yhdysvaltain ex-presidentti Donald Trumpkin, jota Putin odotutti Helsingissä.

– Putinillahan se oli tavaramerkki. Voi olla että kyseessä oli näpäytys tai symbolinen ele, Kangaspuro arvioi.

Presidentit keskustelevat SCO:n kokouksessa Uzbekistanissa 15. syyskuuta: Vasemmalta Turkin Recep Tayyip Erdogan, Azerbaidžanin Ilham Alijev, Uzbekistanin Shavkat Mirzijojev, Venäjän Vladimir Putin, Valko-Venäjän Aljaksandr Lukashenka ja Iranin Ebrahim Raisi.

Shanghain yhteistyöjärjestön tapaaminen oli lopulta Putinille suuri epäonnistuminen. Tärkeimmäksi tueksi ja turvaksi Kremlissä maalailtu Kiina vaikutti suhtautuvan välinpitämättömästi Venäjän vaikeuksiin rintamalla.

– Olemme venäläisten kollegoiden kanssa valmiit näyttämään esimerkkiä vastuullisesta maailmanvallasta ja viemään maailmaa kestävän ja positiivisen kehityksen tielle, kommunistisen puolueen pääsihteeri ja presidentti Xi Jinping sanaili.

Lue lisää: Pekka Toveri tyrmää Putinin mobilisaation ja ennustaa pahinta: ”Tulee se väistämätön tilanne”

Financial Reviewin toimittaja Michael Smith kuvaili Putinia ”tuhmaksi koulupojaksi”, jota ”opettaja”, Kiinan Xi Jinping ojensi.

– Sitä on paljon spekuloitu, mutta Kiinan asenne ei ole tässä suhteessa muuttunut. Xi on koko ajan sanonut, että hän ei pidä Ukrainan sodasta ja on huolestunut siitä – ja pyrkinyt esiintymään rauhan välittäjänä, Kangaspuro huomauttaa.

– Se mikä on muuttunut on, että Venäjä on entistä riippuvaisempi Kiinasta ennen kaikkea energiasanktioiden voimaantulon jälkeen.

– Kiinan tuonti Venäjältä on kasvanut yli 50 prosenttia, ja siitä jopa noin 75 prosenttia on hiilivetyjä. Se kuvaa kuinka valtavaksi Venäjän talouden riippuvuus sekä Kiinasta että osittain myös Intiasta on kasvanut.

Putin selvästi luuli, että Kiina tukisi hänen tuhoisaa seikkailupolitiikkaansa.

Putin joutuu kuuntelemaan mitä Xi sanoo. Kangaspuro muistuttaa, että Venäjä on jo pitkään ydinaseita lukuun ottamatta ollut ”junioripartneri” Kiina-yhteistyössä.

– Se ilman muuta huolettaa Venäjää. Venäjä on niin ahtaassa raossa, että se joutuu kohteliaasti ja vähän nöyrästikin kuuntelemaan Xitä, sillä jos Kiina ei tässä toimisi Venäjän kanssa yhteistyössä, niin kyllä sitten Putinilta putoaisi aika lailla pohja pois.

Professori Motyl näkee Putinin tulkinneen väärin Xi Jinpingin kanssa tekemäänsä sopimusta. Kiinan ja Venäjän johtajat tapasivat helmikuussa vain päiviä ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, ja Putin ilmoitti tuolloin ettei maiden kumppanuudella ole ”rajoja”.

– Sopimus näytti lupaavan rajatonta yhteistyötä. Putin selvästi luuli, että Kiina tukisi hänen tuhoisaa seikkailupolitiikkaansa. Todellisuudessa Kiina on hyvin konservatiivinen voima, joka haluaa laajentaa vaikutusvaltaansa rauhallisesti askel kerrallaan.

Vladimir Putin (vas.) ja Aljaksandr Lukashenkatapasivat Pietarissa kesäkuussa.

Entä sitten Putinin ainoa eurooppalainen tukija, Valko-Venäjän viekas diktaattori Aljaksandr Lukashenka.

Voiko Kreml yhä laskea sentään Lukashenkan varaan?

– Lukashenka vanhana pelimiehenä ei olisi ensimmäistä kertaa kääntämässä tilannetta siinä vaiheessa, kun Venäjä on heikommassa asemassa, Kangaspuro näkee.

– Jos tilaisuus avautuu, hän voi yrittää tehdä irtiottoa Venäjän alaisuudesta.

Lue lisää: Lähteet kertovat Venäjän armeijan kaaoksesta CNN:lle – Putin antaa itse käskyjä kenraaleille

Lukashenkan valta perustuu kuitenkin paitsi väkivaltaan, myös Kremlin suoraan tukeen. Se asettaa omat haasteensa myös hänelle.

– Hänen liikkumavaransa tässä suhteessa on kaventunut huomattavasti, mutta hän on myös pyrkinyt tekemään tilaa omille operaatioilleen näissä olosuhteissa, joissa on ollut täysin riippuvainen Venäjän tuesta.

– Hän on myös pyrkinyt pitämään Valko-Venäjän sodan ulkopuolella niin paljon kuin on mahdollista, vaikka onkin toiminut hyökkäyksen alustana ja liittolaisena. Toistaiseksi sieltä ei kuitenkaan ole lähetetty joukkoja Ukrainaan sotimaan.

Kangaspuro huomauttaa myös, että Kiinan lisäksi myös Intia käyttää hyväkseen tilannetta, johon Putin on Venäjän ajanut.

– He ovat olleet energian alennusmyynneillä, koska ei Venäjä voi sitä muuallekaan myydä. Ei Kiinalla ja Intialla ole mitään syytä tukea Venäjän hyökkäystä ja alueiden laitonta liittämistä itseensä.

Putin joutuikin kuuntelemaan myös Intian pääministerin Narendra Modin ”ripitystä” Uzbekistanissa SCO:n tapaamisessa:

– Tämä päivä ei ole sotaa varten, ja minähän olen sanonut tästä sinulle puhelimessa monta kertaa!

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?