Venäjältä näkynyt suuri liekki Suomeen saakka – asiantuntija: Voi kieliä viestistä Euroopalle

Venäjä vaikuttaisi polttavan eli soihduttavan maakaasua hukkaan itärajan tuntumassa. Syystä ei kuitenkaan ole varmuutta.

26.8. 18:04

Venäjän Portovajan kompressoriaseman suunnalla, noin 15 kilometriä Suomen rajalta, on kesällä havaittu roihuavan korkea liekki. Loimu on näkynyt Suomen puolelle Kymenlaakson rannikolle saakka. Asiasta kertoi ensimmäisenä Suomen Luonto.

Myös Yle kertoi elokuun alussa, että kaasu- ja öljyjätti Gazpromin Portovajan kompressoriaseman tienoilla oli tuohon mennessä havaittu liekkejä yhtä päivää lukuun ottamatta kesäkuun puolivälistä lähtien. Tämä selvisi Ylen mukaan Nasan tulipalotarkkailujärjestelmän satelliittikuvista.

  • Artikkelin yläosassa olevalla videolla energiatalouden professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kertoo tilanteesta Reutersin haastattelussa.

Venäjän uskotaan polttavan eli soihduttavan Portovajassa maakaasua. Venäjä on rajoittanut maakaasutoimituksiaan Eurooppaan Ukrainan sotansa myötä.

Korkea liekki paloi Portovajan suunnalla Venäjällä muun muassa 24. heinäkuuta. IS:n lukija ikuisti liekin kameralle tuolloin Suomen puolelta Haminan Lanskerista.

Venäjän valtio-omisteisen Gazpromin Portovajan kompressoriasema on kytköksissä Nord Stream -maakaasuputkeen. Kompressoriaseman läheisyydessä sijaitsee myös rakenteilla oleva LNG-tuotantolaitos, jossa valmistetaan nesteytettyä maakaasua.

Ympäristöministeriöstä vahvistetaan IS:lle, että itärajan tuntumasta Venäjän puolelta on näkö- ja satelliittihavaintoja, jotka viittaavat soihdutukseen Portovajan suunnalla. YM ei tiedä oletetun soihdutuksen syytä.

Ympäristöministeriö kertoo seuraavansa ja tarkkailevansa ympäristövaikutuksia yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Muutoin YM:stä ei suostuttu asiaa IS:lle kommentoimaan.

Maakaasun polttaminen eli soihduttaminen tarkoittaa kaasun tahallista, hallittua, tuhoamista polttamalla.

Kuva Nord Stream -putkesta Portovajasta vuodelta 2012.

Venäjän ympäristöpolitiikan professori ja Venäjän energia- ja luonnonvarapolitiikan dosentti Veli-Pekka Tynkkynen uskoo, että Venäjän Portovajan suunnalta kuvatussa liekissä olisi todennäköisesti kyse Venäjälle ”ylimääräiseksi” muodostuneen maakaasun soihduttamisesta. Tynkkynen arvioi asiaa yleisellä tasolla, Portovajan tapauksen yksityiskohtia tietämättä.

– Eli kun sitä maakaasua ei viedä Saksaan Nordstream 1 -putken kautta yhtä paljon kuin ennen, niin sitä todennäköisesti halutaan polttaa siellä soihtuna pois, hän arvioi.

– Siinä on ensinnäkin mahdollisesti kaasuputkijärjestelmään liittyviä kysymyksiä. Venäjä on pienentänyt kaasuvirtaa Eurooppaan, joten painetta kaasujärjestelmässä hallinnoidaan sillä tavalla, että sitä saatetaan polttaa taivaan tuuliin, jotta Venäjän sisäinen kaasujärjestelmä pystytään pitämään pystyssä.

Tynkkynen uskoo, että asiaan voi liittyä taustalla myös Venäjän ympäristölainsäädännön heikentäminen, ja Venäjä haluaa mahdollisesti lähettää toiminnallaan viestin lännelle.

– Hyökkäyssodan jälkeen Venäjällä on tehty lainsäädäntömuutoksia, joissa ympäristöstandardeja ja ympäristövaatimuksia teollisuudelle on heikennetty. Eli on mentaalisesti on valmisteltu sitä, että ei tule oikeudellisia seuraamuksia, jos vaikkapa jotakin tällaista kuin nyt tämä Gazpromin oletettu soihdutus tehtäisiin.

Tynkkynen näkee, että osa näistä sodan alkamisen jälkeen tehdyistä Venäjän lainsäädäntömuutoksista on osoitettu Euroopalle.

– Halutaan ikään kuin lähettää viesti ja lyödä märkää rättiä eurooppalaisten kasvoille, että me voimme täällä heikentää ympäristölainsäädäntöä. Nämä asiat eivät välttämättä suoraan liity toisiinsa, mutta näen, että tämä on osa laajempaa kokonaisuutta, että sotaa käyvä Venäjä irtautuu myös Euroopan yrittämästä ympäristöyhteistyöstä energiapuolella.

Suomalaisen energiayhtiö Gasumin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Olga Väisänen ei kommentoi Venäjän toimintaa tai venäläisen kompressoriaseman tilannetta, mutta kertoo yleisellä tasolla, millaisissa tilanteissa kaasuntuotannon ja -siirron yhteydessä soihdutusta saatettaisiin tehdä.

– Jos esimerkiksi laitoksella tai prosessissa on jokin häiriö, tai jostain syystä kaasua ei pystytä toimittamaan putkea pitkin asiakkaille, voidaan ylimääräinen kaasu polttaa soihdussa. Ylimääräinen kaasu poltetaan hallitusti, metaania ei sellaisenaan päästetä ilmaan, hän sanoo.

Kaasua saatettaisiin soihduttaa esimerkiksi tilanteessa, jossa kaasua olisi normaalin toiminnan häiriintymisen vuoksi kertynyt liikaa, tai kaasua ei pystyttäisi syystä tai toisesta toimittamaan laitoksesta normaalisti eteenpäin. Eli kun ylimääräinen kaasu pitäisi saada tyhjennettyä pois. Soihduttamiseen voitaisiin joutua turvautumaan myös paineen pitämiseksi tasaisena kaasusäiliössä.

– Esimerkiksi Suomen Gasumissa maakaasun soihduttaminen on pyritty viemään minimiinsä, jotta energiakäyttöön tarkoitettu maakaasu tai biokaasu ei menisi hukkaan, Väisänen sanoo.

Veli-Pekka Tynkkynen sanoo, että soihduttaminen on ennen kaikkea suurta energian tuhlausta, kun kaasu päästetään harakoille sen sijaan, että sitä voitaisiin käyttää lämmitykseen tai sähköntuotantoon.

– Lisäksi maakaasun polttamisesta vapautuu jonkin verran metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Maakaasun polttaminen tuottaa myös typpi- ja hiukkaspääsyjä, ja se on varmasti epäpuhtaampaa palamista kuin vaikkapa voimalaitoksissa.

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas on kertonut Ylelle, että soihdutuksesta syntyy niin sanottua mustaa hiiltä eli nokipölyä, joka lumen ja jään päälle laskeutuessaan jouduttaa niiden sulamista. Tämä puolestaan kiihdyttää pohjoisten alueiden ilmastonmuutosta.

– Lumen ja jään sulaminen on syynä siihen, että pohjoiset alueet ovat lämmenneet tuplanopeudella, Taalas sanoi Ylen haastattelussa aiemmin elokuussa.

Venäjä on käynnistämänsä Ukrainan sodan aikana rajoittanut maakaasutoimituksia Eurooppaan. Maakaasu on elintärkeää esimerkiksi Saksan teollisuudelle ja lämmöntuotannolle.

Kaasuhanojen sululla Venäjän on arvioitu pyrkivän painostamaan energiasta riippuvaisia länsimaita muuttamaan pakotepolitiikkaansa ja rapauttamaan yhtenäisyyttä EU-maiden välillä.

Maakaasutoimitukset Suomeen ovat olleet poikki toukokuusta saakka, koska Suomi ei ole suostunut kaasun maksamiseen Venäjän vaatimilla ruplilla.

Venäläinen valtio-omisteinen kaasujätti Gazprom on aiemmin väittänyt, että kaasuntoimitusten kutistuminen johtuisi teknisistä ongelmista, muun muassa siitä, että Kanadaan Siemensin huoltoon lähetetyn turbiinin palauttaminen Portovajan asemalle oli viivästynyt.

Euroopassa kaasua on jouduttu etsimään kuumeisesti muualta. Suurten toimittajien korvaaminen nopealla aikataululla on kuitenkin hyvin haasteellista, ja Euroopassa varaudutaan nyt kylmään talveen.

Kaasun käyttöä pyritään energiakriisin seurauksena vähentämään. EU-maat sopivat heinäkuussa, että ne vähentävät kaasun kulutusta yhteistuumin 15 prosentilla ensi talvena.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?