Liettuan ”Timo Soinin” mukaan EU saattaa tehdä ison virheen Venäjän kanssa – ”Täysin väärin”

Linas Linkeviciusin mielestä Venäjän vastaisia pakotteita pitäisi kiristää, ei höllentää.

Linus Linkevicius, 61, on nykyisin Liettuan ulkoministeriössä erityisneuvonantajana.

1.7. 19:40

Yksi Liettuan arvostetuimmista ja vaikutus­valtaisimmista poliitikoista, Linas Linkevicius pitää suurena virheenä, jos Euroopan komissio antaa periksi EU:n pakotelistalla olevien tuotteiden kauttakulkukiellosta Venäjältä Liettuan läpi Kaliningradin alueelle.

Lue lisää: Reuters: EU myöntymässä? Liikenne Liettuan läpi Kaliningradiin saattaa palautua normaaliksi

Entinen ulko- ja puolustusministeri Linkevicius, 61, on kuin Liettuan oma Timo Soini: suorapuheisuus, hiustyyli, kasvonpiirteet ja muukin olemus ovat hyvin yhteneväisiä Soinin kanssa, ja ikäkin on melkein sama.

Lue lisää: Tällaista on elämä eristäytyneen Kaliningradin rajalla – IS kävi niin lähellä, kuin virallisia reittejä pitkin voi päästä

Venäjä on vaatinut Liettuaa poistamaan Kaliningradiin meneville tavarakuljetuksille asetetut rajoitukset. EU:n pakotelistalla olevien tuotteiden ja tavaroiden vienti Liettuan läpi Kaliningradin alueelle suljettiin 21. kesäkuuta osana EU:n pakotteita Venäjää vastaan.

Tällä hetkellä pakotelistan tavarat pääsevät Venäjältä Kaliningradiin vain ilma- ja meriteitse pitkää kiertotietä pitkin Suomenlahden kautta.

Linkevicius pitää täysin naurettavana, että tavaroiden vienti Kaliningradiin sallittaisiin jälleen Liettuan halki humanitaarisista syistä.

– Miksi tästä edes keskustellaan sen jälkeen, mitä he itse tekivät Odessan satamassa? Venäjä itse blokkasi täysin viljakuljetukset Odessan satamasta, millä on seurauksia koko maailmalle! Tai kun he hyökkäsivät Kiovan keskustaan tai muutama päivä sitten Krementshukin ostoskeskukseen... Siinä on jotain hyvin väärin! Linkevicius hämmästeli Liettuan ulkoministeriössä.

Ukraina pyrkii viemään viljaa Odessan seudulta rautateitse, kun Venäjä on estänyt pääsyn satamiin. Volyymi ei ole rautatiekuljetuksilla samaa luokkaa. Miljoonia tonneja viljaa on jäänyt kuljettamatta.

– Kauttakulkukiellon purkaminen olisi täysin väärin. Se mitä Venäjä itse tekee, ja EU harkitsee kieltojen lieventämistä... Pitäisi tajuta, että pieninkin myönnytys tai askel väärään suuntaan on rohkaisu Venäjälle jatkaa heidän toimiaan tai jopa tehostaa niitä. Pitäisi päinvastoin lisätä painetta Venäjälle sen sijaan että painetta höllennetään. Venäjä ei ansaitse mitään helpotuksia, Linkevicius pamautti.

Voisiko Venäjä ryhtyä joihinkin aggressiivisiin toimiin Liettuaa vastaan?

– Loogisesti ajateltuna Venäjällä on jo tarpeeksi ongelmia. Venäjä on jumissa Ukrainassa, ja heidän pitäisi keskittyä tosi kovasti, miten he pääsevät ulos siitä tilanteesta, jonka he ovat aiheuttaneet omalle maalleen moraalisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti.

Edes yritys hyökätä Naton alueelle olisi Venäjältä sulaa hulluutta, sanoo Linas Linkevicius.

– Erityisesti hyökkäys Nato-maahan olisi Venäjältä täydellisen typerää. Mutta koska Venäjän toimissa ei välttämättä ole paljon logiikkaa, tätäkään mahdollisuutta ei ole syytä täysin dementoida. Ei pidä panikoida mutta ei myöskään rentoutua. Valppaana pitää olla, kun kyseessä on arvaamaton ja lähellä oleva naapuri, Linkevicius sanoo.

Samasta syystä Linkevicius on iloinen, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemus nytkähti eteenpäin Madridissa, vaikka Turkki vielä venkuloikin omien ehtojensa kanssa.

– Olen erittäin iloinen. Olen monta kertaa kertonut kollegoilleni, että olemme valmiit toivottaman Suomen ja Ruotsin tervetulleeksi. Reaktio on helpottunut, vaikka ihan alussa tunnelma ei kovin positiivinen ollutkaan, Linkevicius naurahti.

– Nato-jäsenyys on hyvä Suomelle ja Ruotsille. Syyt ovat hyvin tiedossa. Jäsenyys on hyvä myös liittolaisille, koska Nato laajenee maihin, jotka ovat hyvin aktiivisia osallistumaan Naton tehtäviin ja operaatioihin. Suomen ja Ruotsin ei tarvitse opetella talon tavoille.

Linkevicius näkee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hyvin tärkeäksi myös Baltian maille, myös Liettualle.

– Itämerestä tulee nyt Naton sisämeri. Sillä on strategisesti iso merkitys. Kun muistetaan nämä uhkailuja sisältäneet venäläiset tv-ohjelmat, kun siellä esiteltiin karttoja ja keskusteltiin, miten hyökätään Eurooppaan, muun muassa Gotlantiin, mikä on tärkeä kohde Itämeressä. Nyt se ei ole enää autiosaari strategisessa merkityksessä.

Suomi, Ruotsi, Turkki ja Nato hieroivat sopua Madridin huippukokokuksessa. Alarivissä ulkoministerit, Turkin Mevlut Cavusoglu (vas.), Pekka Haavisto ja Ruotsin Ann Linde, ylärivissä Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg (vas.), Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan, tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson.

Linkevicius vitsaili, että Naton suuresta geopoliittisesta voitosta on kiittäminen Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia.

– Hän onnistui siinä, missä me muut emme onnistuneet vuosikausiin, Linkevicius hörähti.

Linkevicius nosti esiin myös Venäjän tyypillisen toimintatavan, jossa yritetään ensin kiristää ja uhkailla ja kun se ei auta, koko asiaa vähätellään ja yritetään vaimentaa kuoliaaksi.

Linas Linkeviciuksen mukaan Venäjä aina kokeilee, onko painostuksilla ja uhkauksilla saatavissa tuloksia.

– Venäjällä nousee ensin kova hysteria ja he pitävät isoa ääntä, jos he tuntevat, että on mahdollisuus saada aikaan epäröintiä. He tekevät sen täydellä voimalla kunnes he näkevät, tehoaako se vai ei. Jos ei, Venäjä luovuttaa ja vähättelee koko asiaa.

Hän mainitsee, että ennen hyökkäystä Ukrainaan Venäjä oli raivoisasti Naton itälaajenemista vastaan ja piti sitä suurena uhkana omalle turvallisuudelleen. Venäjä myös vaati, että Naton rajat pitää mieluummin palauttaa vuoden 1997 tilanteeseen, jolloin Venäjän lähimaat eivät olleet vielä jäseniä.

– Nyt yhtäkkiä Putin sanookin, ettei Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon ole mikään iso juttu. Vähättelyn takana on merkittävä tekijä: kun Venäjä tajuaa, että heidän uhkauksistaan ja vaatimuksistaan huolimatta asiat silti vääjäämättä etenevät, koko asian merkitystä laimennetaan ja siitä tuleekin normaalia.

– Sama Ukrainan kohdalla. Alkuun Ukrainan oikeus olemassaoloon kyseenalaistettiin pitkään, siitä puhuttiin keinotekoisena epävaltiona. Nyt Venäjällä jo tunnustetaan Ukrainan suvereniteetti. Venäjä on läpi historian käyttänyt aina samoja työkaluja: he kiristävät ja uhkailevat, kun he kokevat, että sellaiselle on tilaa. Jos ei, he ottavat asiat annettuina.

Pitäisi tajuta, että pieninkin myönnytys tai askel väärään suuntaan on rohkaisu Venäjälle jatkaa heidän toimiaan tai jopa tehostaa niitä. Pitäisi päinvastoin lisätä painetta Venäjälle sen sijaan että painetta höllennetään.

Linkevicius kertoo esimerkin myös puolustusministeriajoiltaan, miten kahdenvälinen luottamuksellinen ja julkinen voivat Venäjällä erota.

– Tapasin vuonna 2002 Venäjän silloisen ulkoministerin Sergei Ivanovin, ja hän kysyi yksityiskeskustelussamme, tuleeko Liettuasta Naton jäsen seuraavana vuonna. Sanoin, että haemme jäsenyyttä ja että Liettuasta tulee Nato-maa 2004. Hän sanoi, että kaikki on okei. Tämä okei ei ollut okei hänen julkisissa puheissaan, haastatteluissaan ja reaktioissaan, Linkevicius vertasi naurahtaen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?