Ukrainan sodan luonne voi muuttua loppukesästä

Kenraalimajuri evp. Pekka Toverin mukaan Ukraina on valmis vastahyökkäyksiin loppukesästä.

29.6. 6:15

Ukrainan sodassa on loppukesällä edessä taitekohta.

– Kun venäläisten vauhti kokonaan hiipuu tässä kesän kuluessa, ja he tarvitsevat taukoa, että pystyvät voimaansa kasvattamaan, niin samaan aikaan Ukraina on aseavun kautta vahvistumassa, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri kertoo.

Ukraina on saanut länsimailta tärkeää raskasta kalustoa, kun taas Venäjän sotakone yskii.

Pekka Toveri.

– Nehän [venäläiset] ovat kaksi kuukautta hyökänneet kovalla voimalla Severodonetskin suunnassa, – keskittäneet kaiken irti saamansa voimansa sinne – ja ovat 20 kilometriä päässeet eteenpäin. Kyllä se osoittaa, että ne eivät kauhean suuriin vaikutuksiin pysty, Toveri sanoo.

Hän arvioi Venäjän saavan koko Luhanskin hallintoalueen valloitettua viimeistään viikon parin aikana. Se vaatii Lysytshanskin kaupungin valtaamista.

– Sen jälkeen sen voima on aika kulunut, Toveri sanoo.

– Venäläiset yrittävät varmasti saada nopeata ratkaisua lähiviikkoina, mutta parin viikon sisään ne hiipuvat, ja menee varmaankin elokuun alkuun ennen kuin on kykyä mihinkään merkittävämpään.

Venäläiset ovat hyökänneet kovalla voimalla Severodonetskissa. Kuvassa Azotin kemikaalitehdas iskun kohteena Severodonetskissa 18.6.

Yhdysvaltain Euroopan-joukkojen entinen komentaja Ben Hodges sanoi Washington Postin mukaan uskovansa Ukrainan joukkojen nopeaan voittokulkuun.

– Olen edelleen hyvin optimistinen sen suhteen, että Ukraina voittaa ja että tämän vuoden loppuun mennessä Venäjä on ajettu takaisin helmikuuta 24. päivän aikaiselle linjalle, hän sanoi.

Pekka Toveri ei ole aivan yhtä optimistinen.

– Hodges on aika positiivinen näkemyksissään, hän sanoo.

– En valitettavasti jaksa ihan tähän uskoa. Vaikka ukrainalaiset nyt vähän vahvistuvat, niin hyökkääminen vaatii aina enemmän voimaa kuin puolustaminen. Kasvaako Ukrainan kyky niin paljon, että he pystyisivät ajamaan venäläiset pois koko alueelta? Ihan en jaksa vielä tässä vaiheessa uskoa siihen, Toveri sanoo.

Alkusyksyllä tilanne voi hänen mukaansa näyttää toiselta.

Ukraina on saanut käyttöönsä saksalaisia Panzerhaubitze 2000 -haupitseja. Kuva Saksassa toukokuussa järjestetystä sotaharjoituksesta.

Ukraina on saanut kesäkuun aikana käyttöönsä muun muassa ranskalaisia pitkän kantaman Caesar-haupitseja ja saksalaisia Panzerhaubitze 2000 -haupitseja, jotka ovat ensimmäiset Saksan toimittamat raskaan sarjan aseet.

Lauantaina Ukrainan asevoimien Twitter-tilillä kerrottiin, että maa on ottanut ensimmäiset Yhdysvaltojen lähettämät Himars-raketinheittimet käyttöön.

Uudet asejärjestelmät ovat Toverin mukaan Ukrainalle erittäin tärkeitä.

– Ne mahdollistavat nykyaikaisen, tehokkaan tulenkäytön. Etenkin ne tehokkaat raketinheittimet, hän sanoo.

– Yhdelläkin lavetilla pystyt ajamaan nopeasti asemaan, ampumaan hyvin nopeasti. Raskaalla raketinheittimellä olet ampunut parissakymmenessä sekunnissa kasetin tyhjäksi ja alta minuutissa olet jo siirtymässä pois. Tehokkaiden rakettien vaikutus maalissa on erittäin suuri. Pystyt tuhoamaan tykistöpatterin kerrallaan.

Vastustajan on vaikea löytää ja lamauttaa raketinheittimiä. Kantama taas on pitkä. Ukraina on tuhonnut 4–5 venäläisten ammusvarikkoa Donbasin alueella. Toveri sanoo, että iskut ovat olleet erittäin tehokkaita ja venäläisten on vaikea torjua niitä.

Myös panssarihaupitsit ovat Toverin mukaan parempaa kalustoa kuin venäläisillä on käytössään.

Ukraina on ottanut ensimmäiset Yhdysvaltojen lähettämät Himars-raketinheittimet käyttöön. Kuva tuntemattomasta paikasta Ukrainassa. Kuva ladattu sosiaaliseen mediaan 24.6.

Asekalusto ei kuitenkaan yksin voita sotaa. Toveri huomauttaa, että tarvitaan toimivaa asetarvikehuoltoa. Piiput kuluvat.

– Tällä on jo hidastava vaikutus, mutta että ukrainalaiset saisivat tuliylivoiman taistelukentillä, siihen tarvittaisiin kyllä enemmän kalustoa, enemmän ampumatarvikkeita.

Suuret vastahyökkäykset vaativat varuskunnan kouluttamista aseiden käyttämiseen ja ylläpitoon. Se vie oman aikansa, minkä takia Toveri uskoo, että menee loppukesään ennen kuin Ukrainalla on kykyä suurempiin vastahyökkäyksiin.

– Siinä on tarkka tasapainottelu sen välillä, heittääkö kalustoa sitä mukaa, kun sitä tulee ja saa joukkoja valmiiksi taisteluun. Siinä on se vaara, että heität aina komppanian tai pataljoonan kerrallaan tulimyllyyn sen sijaan, että on malttia odottaa ja uskoa siihen, että rintama pitää. Koulutat isommat joukot valmiiksi vastahyökkäykseen, ja kun on riittävästi voimaa, käytät sitä kerralla yhdestä suunnasta ja pystyt vaikuttamaan.

– Tasapainon löytäminen on ammattimiehen hommaa.

Ukrainalaiset näyttävät Toverin mukaan olevan monessa mielessä taktisesti taitavampia sodankäynnissä.

Venäjä on kertonut tavoitteekseen vallata Itä-Ukrainasta Donbasin alue eli Luhansk ja Donetsk. Toverin mukaan Venäjän pitäisi saada haltuunsa Kramatorskin ja Slovjanskin kaupungit Donetskin pohjoisosassa, jotta se voisi edetä Donbasin-suunnitelmassaan.

Merkittävin käänne pitkään aikaan nähtiin perjantaina, kun Venäjä sai kahden kuukauden yrittämisen päätteeksi haltuunsa Severodonetskin kaupungin Luhanskissa. Ennen sotaa Severodonetsk oli vähän yli sadantuhannen asukkaan koti.

Venäjä aikoi saartaa kaupungin, mutta päätyi Toverin mukaan nakertamaan sitä ja tuhoamaan sen kortteli korttelilta. Venäläiset etenivät keskimäärin 200–300 metriä päivässä.

– Se ei todellakaan ollut mitään salamasotaa, vaan hidasta kulutussotaa.

Hän uskoo sodan olevan sellaista jatkossakin: jämähtäneiden rintamien kulutussotaa.

Luhanskissa Venäjän on vallattava vielä Lysytshanskin kaupunki, joka sijaitsee Severodonetskin lähellä Donetsjoen toisella puolella. Lysytshansk on viimeinen Ukrainan hallussa oleva suurempi kaupunki Luhanskin alueella.

Venäjä sai haltuunsa Severodonetskin kaupungin Luhanskissa. Kuvassa pommitusten kohteena oleva Severodetsk 14.6.

Venäjä on tuonut rintamalle varastoista 1960-luvun T-62-panssarivaunuja ja vanhaa tykistökalustoa Kaukoitää myöten. Joukossa on muun muassa modernisoimattomia 1980-luvun vaunumalleja.

Oryx-verkkosivusto pyrkii vahvistamaan sosiaalisessa mediassa jaettuja tietoja kalustotappioista. Sen mukaan Venäjä on menettänyt muun muassa lähes 800 taistelupanssarivaunua ja miltei 900 rynnäkköpanssarivaunua.

– Kyllä se iskee venäläisiin niin, että pitää varastosta hakea vähän vanhempaakin kalustoa, Toveri sanoo.

Vanhakin kalusto toimii tietyissä tilanteissa. Tykistön rooli on ollut sodassa suuri. Kalustoa on menettänyt myös Ukraina, jolla alun perinkin oli vähemmän kalustoa kuin Venäjällä.

Ukrainalaiset sotilaat tutkivat venäläisen tankin jäänteitä Bilogorivkassa 17.6.

Kaluston lisäksi Venäjän vauhtia hidastaa kaatuneiden sotilaiden suuri määrä. Venäjä on saanut rekrytoitua uusia sotilaita, mutta he ovat Toverin mukaan ilmeisen huonosti koulutettuja vapaaehtoisia.

Lisävoimaa Venäjä voisi saada esimerkiksi yleisellä liikekannallepanolla, mutta reserviläisiä ei ole koulutettu, ja kestäisi Toverin mukaan kolmesta kuuteen kuukauteen kouluttaa heidät rintamalle.

– Toki hätätilassa mennään sillä mitä on ja edetään huonosti koulutetuilla tai lähes kouluttamattomilla. Sinne vaan tulimyllyyn, ja toivotaan, että massalla pärjää.

Liikekannallepano olisi myös poliittisesti vaikea peliliike.

– Olisi Putinille aikamoinen sisäinen riski ja melkoinen kasvojen menetys joutua myöntämään, että erikoisoperaatio on muuttunut sodaksi ja että asevoimat ovat näin heikot.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?