Venäläisten hävittäjien toiminta meni pahasti pieleen – ”He eivät todellakaan olleet valmistautuneet”

Venäjän ilmavoimat ei onnistunut saamaan Ukrainan sodassa ilmaherruutta. Venäjä ei pystynyt lyömään Ukrainan ilmavoimia.

26.6. 7:00
  • Venäjän ilmavoimien toiminta herätti kysymyksiä jo sodan alkuvaiheessa maaliskuussa. Katso oheiselta videolta ISTV:n studiolähetys aiheesta.

Venäjän Ukrainan sodassa helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyksen aikana ilmasodasta on toiminnan luonteen takia saatu informaatiota rajallisesti. Ensi-iskun tavoitteena oli lamauttaa Ukrainan ilmapuolustus ja ottaa ilmaherruus Venäjälle. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu. Ukrainan ilmavoimat ja ilmatorjunta vahvistettuna lännestä saaduilla aseilla ovat estäneet Venäjän lentojoukkojen vapaan toiminnan Ukrainan ilmatilassa.

Molemmat osapuolet ovat sopeuttaneet toimintaansa vastatoimenpiteet huomioiden venäläisten lentäessä 200–300 operaatiota päivässä ukrainalaisten tiettävästi jäädessä enimmillään kymmenesosaan tästä.

Venäjän puolelta julkisuudessa ei ole kerrottu toiminnasta juuri muuta kuin vastustajan suuria tappiolukuja: Ukrainan kalusto on niiden mukaan tuhottu useampaan kertaan. Joko kuvista tai muista lähteistä varmistettuna Ukrainan tappiot ovat olleet ainakin 57 miehitettyä ilma-alusta ja Venäjän 60. Luonnollisesti omalla alueella menetettyjä tappioita ei julkisteta, mutta vastustajan tappioista otetaan kaikki mahdollinen irti.

Ilmasodasta on uutisoitu huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi panssari­vaunujen tuhoamisesta ja lennokkien tekemistä ohjusiskuista. Yksi ilmasodan legenda kuitenkin syntyi jo sodan alussa: ”Kiovan aave” – hävittäjä-ässä, jonka kerrottiin pudottaneen kymmeniä venäläiskoneita. Tarinaan liittyi paljon epäselvyyksiä. Esimerkiksi yksi ”Kiovan aaveesta” julkaistu video paljastuikin videopelistä otetuksi.

Toukokuussa Ukrainan ilmavoimat kertoi, ettei kyseessä ollut kukaan yksittäinen lentäjä. Tarina oli legendaa.

– Tiedot Kiovan aaveen kuolemasta eivät pidä paikkaansa. Kiovan aave on elossa. Se ilmentää Kiovan aluetta menestyksellä puolustavan taktisen ilmailuprikaatin äärimmäisen taitavien lentäjien kollektiivista henkeä, Ukrainan ilmavoimat tiedotti Twitterissä.

Ukrainan ilmavoimien MiG-29-hävittäjä lentonäytöksessä vuonna 2018.

Coffeeordie-verkkojulkaisu haastatteli maaliskuussa ukrainalaista 29-vuotiasta hävittäjälentäjää. Hänestä käytettiin nimeä Juice ja hänet esiteltiin MiG-29-lentäjänä. Muiden ukrainalaisten tavoin Juice heräsi 24. helmikuuta Venäjän ohjusiskujen ääniin. Sodan ensimmäiset päivät olivat vaikeita lentäjille.

Jutun mukaan Juicen kotitukikohtaan iskettiin ohjuksilla, ilmaiskuilla ja helikoptereilla. Lisäksi tukikohta oli erikoisjoukkojen mahdollinen kohde. Tämän vuoksi ukrainalaiset hävittäjät olivat pakotettuja jatkamaan lentoonlähdön jälkeen lentoaan aivan matalalla.

Venäjän asevoimien helikopteri kuvattuna Ukrainassa huhtikuussa 2022.

Yksikkö siirtyi sittemmin sodan alkamisen jälkeen perustettuun uuteen tukikohtaan Ukrainan sisällä Venäjän ilmapuolustuksen toimintasäteen ulkopuolelle. Sodan alkuun verrattuna uusi tukikohta oli kuin ”lomakohde”, vaikka sekin on Venäjän ohjusiskujen tai ilmahyökkäysten uhan alla.

– Venäläiset luulivat sodan olevan sunnuntaikävelyä. He eivät todellakaan olleet valmistautuneet vastustukseen, Juice sanoi.

– Heillä on runsaasti tappioita. He pelkäävät lentää korkealla ja tuntevat olonsa epämiellyttäväksi.

Matalalla lentäminen toisaalta vähentää koneen havaittavuutta ja vähentää matalatorjunnan toiminta-aikaa, mutta samalla lisää koneen haavoittuvuutta. Erityisesti kummankin osapuolen Su-25-rynnäkkökoneet suosivat tätä toimintatapaa, mutta samalla tavalla venäläiset ovat riskeeranneet ja menettäneet myös moderneja Su-34-koneita.

Ollessaan hälytyspäivystyksessä 24 tunnin vuoroissa toisen ohjaajan kanssa lentäjät nukkuvat radion vieressä. Juice kertoi maaliskuussa, sodan alkuvaiheessa, toiminnan olleen raskasta. Päivittäin saattoi olla yksi tai kaksi lentoa mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Osa tehtävistä oli torjuntalentoja ja osa oli partiointitehtäviä määrätyllä alueella.

– Partiolennot ovat erittäin tärkeitä siksi, että osoitamme läsnäolomme ja pakotamme venäläiset kauemmas alueeltamme.

Ukrainalaispilotti kertoi, että aseistuksessa on ollut eroja. Ukrainan ilmavoimat käytti vanhempia puoliaktiivisia tutkaohjuksia, jotka vaativat maalin valaisemista tutkalla laukaisusta osumaan toisin kuin modernit “ammu ja unohda”-ohjukset, joita on ollut venäläisten käytössä.

– Venäläiset hämmästyivät. Sekä ilmatorjunnastamme että hävittäjistämme. He eivät odottaneet kohtaavansa vastusta ilmassa.

Juice kertoo ilmataisteluista, joissa sekä määrällisesti että teknisesti ylivoimaisia venäläisiä koneita vastaan on menetetty koneita ja miehiä. Lentäjän mukaan Venäjän ilmavoimien tilannekuva on parempi, koska heillä on käytössään A-50-tutkankoneita.

Eräässä taistelussa 12 venäläishävittäjää taisteli kahden ukrainalaiskoneen kanssa osittain näkökentän ulkopuolella tapahtuneessa taistelussa. Taistelussa ammuttiin yksi ukrainalaiskone alas. Hän painottaa ukrainalaisten tarvitsevan koneen, joka voidaan aseistaa moderneilla ohjuksilla.

Juice mainitsee venäläisten Syyriassa hankkimasta sotakokemuksesta, jossa oli mahdollista lentää korkeammalla ja käyttää kaikkia avustajia tekniikoita sekä toimia hyvällä säällä. Toimintavapaus oli ihan toisenlainen kuin Ukrainassa, jossa oli paljon kehittyneempi ilmapuolustus.

– He eivät välitä lentäjiensä hengestä! He lähettävät suihkukoneitaan rintaman yli. He tietävät meillä olevan olkapäältä ammuttavia ohjuksia, BUK-ilmatorjuntaa ja S-300-ilmatorjuntajärjestelmiä. Silti he lähettävät koneitaan ja helikoptereitaan rintamalle.

Sotatoimien lisäksi huoli läheisten turvallisuudesta kuormittaa lentäjien mieliä. Ohjusiskuja on tehty eri puolille Ukrainaa. Ilmapuolustus on onnistunut torjumaan runsaasti mm. Mustaltamereltä pommikoneista laukaistuja risteilyohjuksia, mutta niitä on silti osunut erilaisiin kohteisiin.

Venäjän ilmavoimien heikko toimintakyky on ollut niin silmiinpistävää, että tällä viikolla siihen kiinnitettiin huomiota myös Britannian puolustusministeriön päivittäin julkaisemassa tilannekatsauksessa. Brittitiedustelun mukaan Venäjän epäonnistuminen ilmasodassa selitti olennaisella tavalla koko hyökkäysoperaation kehnoa menestystä.

– Ilmaherruutta ei ole saavutettu. Riskejä vältellään ja syvälle Ukrainan linjojen taakse edetään harvoin, britit kuvaavat toimintaa.

Analyysissa todetaan jopa niin, että ennen sotaa Venäjän ilmavoimien hävittäjäkoulutuksessa olisi keskitytty miellyttämään enemmän ylempiä upseereja kuin kehittämään miehistön kykyjä. Kalustoon kuuluu suuri määrä suhteellisen moderneja ja kyvykkäitä hävittäjiä, mutta ongelma on ollut lentäjien koulutuksessa.

Ukrainan sodan rintamilta on tullut tosin viime aikoina tietoja, joiden mukaan lentokoneiden tekniikka ei olisi täysin asianmukaista. Erään kesäkuussa alasammutun venäläisen Suhoi-25-rynnäkkökoneen lentäjän kuulusteluissa kävi ilmi, että lentäjät navigoivat lentokoneiden ohjaamoihin tehdyillä tilapäisvirityksillä.

Vangiksi jäänyt lentäjä kertoi kuulusteluissa käyttäneensä navigointiin Garminin gps-navigaattoria sekä Pronebo-sovellusta. Hän kertoi sen olevan tarkempi kuin lentokoneen omat varusteet.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?