Tästä on kyse konfliktissa, joka uhkaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä

Kurdeihin ja näiden asemaan kiinnittyvän diplomaattisen kiistan tausta on pitkä ja sekava.

Turkin laittomaksi julistaman Kurdistanin työväenpuolueen johtaja Abdullah Öcalan on istunut turkkilaisessa vankilassa vuodesta 1999. Mielenosoittajat vaativat Öcalanin vapauttamista Lontoossa 18. toukokuuta.

20.5. 6:15

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ja hänen AK-puolueensa johtama hallitus ovat asettuneet poikkiteloin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden tielle. Turkin vastahankaisuus on yllättänyt suomalaiset.

Kurdeihin ja näiden asemaan kiinnittyvän diplomaattisen kiistan tausta on pitkä ja sekava. Seuraavassa tiivistys Turkin ja kurdien välisen konfliktin historiasta.

1. Keitä kurdit ovat?

Kurdit ovat omaa kieltään puhuva kansa, jonka asuinalueet ulottuvat Turkkiin, Iraniin, Irakiin, Syyriaan ja Armeniaan. Näitä alueita kutsutaan Kurdistaniksi.

Kurdien tarkkaa määrää ei tiedetä, arviot liikkuvat 36 miljoonan ja 45 miljoonan välillä. Turkissa on 86 miljoonaa asukasta, joista noin 15 miljoonaa on kurdeja.

Kapinaa kukistamaan lähetetty Turkin armeija surmasi jopa kymmeniä tuhansia kurdeja Dersimissä vuosina 1937–1938. Kuvatietojen mukaan nämä siviilit siirrettiin Dersimistä muualle maahan.

2. Millainen asema kurdeilla on?

Kurdit tavoittelivat omaa itsenäistä valtiota ensimmäisen maailmansodan jälkiselvittelyissä. Tuolloin eurooppalaiset suurvallat Britannia ja Ranska piirsivät Lähi-idän alueelle uusia rajoja.

Kurdivaltion esteeksi nousi osmanien valtakunnan hajoamisen jälkeen syntynyt Turkin tasavalta. Lausannen sopimuksessa vuonna 1923 Turkki sai suurimman osan kurdivaltiolle kaavailluista alueista.

Turkin tasavallan perustaja Mustafa Kemal Atatürk ei tunnustanut kurdien olemassaoloa etnisenä vähemmistökansana vaan ryhtyi turkkilaistamaan kurdialueita.

Kurdit ovat vuosikymmenten mittaan joutuneet eriasteisten sortotoimien kohteeksi Turkissa. Tuorein liennytysjakso koettiin 2010-luvun alussa, kun kurdit saivat nauttia laajemmista oikeuksista kuin koskaan Turkin historiassa. Välit kiristyivät kuitenkin jälleen vuonna 2015, ja kurdivastaisuus Turkissa kasvoi.

Kurdien poliittista toimintaa ei konfliktista huolimatta ole kielletty. Suosituimmalla kurdipuolueella HDP:lla on 67 paikkaa Turkin 600-paikkaisessa parlamentissa.

Kurdien asemaa vaikeuttavat nykyisin Turkin erittäin tiukat terrorismilait, maan autoritaarinen kehitys ja AK-puolueen pyrkimys murentaa oikeusvaltiota.

Irakin kurdeilla puolestaan on nykyisin laaja itsehallinnollinen asema. Syyrian kurdit pitävät maan koillisosissa yllä omaa itsehallintoaluettaan, Rojavaa.

3. Mikä on PKK?

Kurdistanin työväenpuolue PKK perustettiin vuonna 1978 marxilais-leniniläisenä järjestönä, jonka tavoitteena oli itsenäinen kurdivaltio.

PKK aloitti vuonna 1984 perustajansa Abdullah Öcalanin johdolla aseellisen taistelun Turkin hallintoa vastaan. PKK laajensi iskujaan kurdialueilta koko maahan 1980-luvun lopulla. Hallitus vastasi väkivaltaan kovin ottein. Sissisota riehui pahimmillaan 1990-luvun alkupuolella.

Turkin erikoisjoukot vangitsivat Öcalanin vuonna 1999. PKK muutti linjaansa, ilmoitti lopettavansa sissisodan ja siirtyvänsä ajamaan kurdien itsehallintoa. Taistelut alkoivat kuitenkin uudelleen vuonna 2004, kun PKK:n aseellinen siipi HPG kertoi lopettavansa yksipuolisen tulitauon. Tämä taisteluvaihe päättyi tulitaukoon vuonna 2012. Erdoganin hallinto ja PKK kävivät rauhanneuvotteluja vuosina 2013–2015.

Lue lisää: Turkin Cavusoglu kehui tapaamista USA:n Blinkenin kanssa erittäin positiiviseksi – aiheutti aiemmin ”nolon” kohtauksen Ruotsin ulko­ministerin edessä

Operaatio Oliivipuun oksa vei Turkin joukot syvälle Syyrian kurdialueelle alkuvuodesta 2018. Operaatio sai Suomen kieltämään aseviennin Turkkiin.

4. Missä vaiheessa konflikti on nyt?

Kaksi ja puoli vuotta kestänyt tulitauko päättyi rauhanneuvottelujen kariuduttua heinäkuussa 2015. Siitä alkoi konfliktin uusi, verinen vaihe, joka on ulottanut taistelut Turkin ulkopuolelle Syyriaan ja Pohjois-Irakiin.

Turkin joukot ja ilmavoimat ovat hyökänneet useita kertoja Syyrian ja Irakin puolelle kukistaakseen PKK:n sisarjärjestön YPG:n kurditaistelijat. Sotatoimet jatkuvat yhä. Turkin parlamentti päätti viime lokakuussa, että asevoimien operaatiot YPG:tä vastaan voivat jatkua Turkin rajojen ulkopuolella lokakuuhun 2023 saakka.

Konfliktin uusimmassa vaiheessa on seitsemän viime vuoden aikana saanut surmansa noin 6 000 ihmistä, joista 595 on siviilejä, 1 330 Turkin turvallisuusjoukkojen sotilaita ja 3 800 PKK:n kurditaistelijoita. Tiedot uhreista on koonnut riippumaton International Crisis Group -järjestö. Yhteensä sissisota ja terrori-iskut ovat vuosikymmenten kuluessa vaatinut noin 50 000 ihmisten hengen.

Kurdit olivat keskeissä asemassa Isisin vastaisessa taistelussa. Irakilainen kurditaistelija vartiossa Isis-järjestöltä vallatussa talossa Mosulin lähellä vuonna 2016.

5. Miten kansainvälinen yhteisö suhtautuu PKK:hon?

PKK on sekä Yhdysvaltain että Euroopan unionin listalla terroristisista organisaatioista.

PKK:lla on useita liittolaisjärjestöjä Syyriassa ja Irakissa. Niistä tärkeimpiin kuuluva YPG toimii Syyriassa osana SDF-asejoukkoja, jotka pitävät hallussaan Syyrian koillisosia. Turkin mukaan YPG on PKK:n suora jatke.

Länsiyhteisö tukee SDF:ää ja YPG:tä, sillä niillä oli keskeinen osa taistelussa laajoja alueita ”kalifaattiinsa” vallannutta Isis-terroristijärjestöä vastaan.

Turkki on vaatinut, että PKK:n lisäksi myös YPG asetettaisiin terroristilistalle. Yhdysvallat ja EU eivät kuitenkaan ole tähän suostuneet.

”Kalifaatin” kukistuttua jäi Rojavan kurdihallinnon käsiin kymmeniä tuhansia Isis-taistelijoita ja näiden perheenjäseniä, jotka istuvat Koillis-Syyrian ja Irakin vankiloissa ja leireillä. Suomi on kotiuttanut näiltä leireiltä Isis-taistelijoiden suomalaisia perheenjäseniä.

Turkkia hiertää muun muassa Suomen antama tuki Syyrian kurdihallinnolle ja vuonna 2018 asetettu kielto viedä aseita Turkkiin. Suomi päätti kiellosta sen jälkeen kun Turkki oli tehnyt laajan hyökkäyksen Syyrian koillisosaan YPG:n tukialueelle. Operaation aikana sai surmansa satoja siviilejä ja noin 300 000 siviiliä joutui jättämään kotinsa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?