Tallinna, Viro
Ryhtyykö Venäjä painostamaan Suomea uudella turvapaikanhakijatulvalla, joka olisi mahdollisesti presidentti Vladimir Putinin valitsema tapa kostaa maamme hakeutuminen Naton jäseneksi?
Tätä teemaa pohdittiin viime viikonloppuna myös Tallinnassa, jossa järjestettiin turvallisuuspolitiikkaan painottuva Lennart Meri -konferenssi.
Yksi panelisteista oli valkovenäläinen tutkija Arseni Sivitski, joka johtaa Minskissä toimivaa Strategian ja ulkopolitiikan tutkimuskeskusta (Forstrategy.org). Näin hän vastaa artikkelin alussa esitettyyn kysymykseen.
– Se on hyvinkin mahdollista. Putin saattaa jopa ajatella, että juuri se on ainoa mahdollinen tehokas ase, jota hän voi käyttää nyt Suomea vastaan.
Arseni Sivitski on valkovenäläinen turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut tutkija.
Sivitskin mukaan Valko-Venäjältä viime kesänä ja syksynä Puolaan, Liettuaan ja Latviaan suuntautunut valtava siirtolaisten vaellus ei ollut yksinomaan itsevaltaisen johtajan Aljaksandr Lukashenkan järjestämä. Operaation taustalla ja ihmisvirtojen organisoijana toimivat hänen mukaansa alusta alkaen Venäjän turvallisuuspalvelu FSB sekä muut venäläiset tiedusteluelimet.
– Venäjän turvallisuusviranomaisten rooli halukkaiden maahanmuuttajien värvääjänä ja ohjaajana Valko-Venäjän kautta Eurooppaan on pystytty varmistamaan useilla eri tavoilla. Kaiken takana oli siis alkujaan Putin, vaikka Lukashenka käytti myös siirtolaisia hyväkseen omien tavoitteidensa ajamiseen, Sivitski sanoo.
Sivitskin mukaan Venäjän aseellinen painostus Suomea kohtaan on hyvin epätodennäköistä, sillä Suomi on saanut Nato-hakemuksen käsittelyajaksi jo erilaisia kahdenvälisiä turvallisuuslupauksia muun muassa Britannialta, Yhdysvalloilta ja Ranskalta.
Jos Putin haluaisi tehdä kiusaa Suomelle, hän valitsisi siis todennäköisesti muita keinoja – ja yksi niistä voi olla turvapaikanhakijavirtojen käyttö aseena jälleen kerran itärajan talven 2015–2016 polkupyörärallin malliin.
Irakilainen Dora-äiti ja Ines-lapsi kuvattuna Liettuassa elokuussa 2021. Kaksikko tuli Liettuaan Valko-Venäjän kautta, mutta perheen isä ei päässyt samassa yhteydessä rajan yli.
Sivitskin mukaan siirtolaisvirtojen ohjailu ei olisi tällä kertaa Venäjälle kuitenkaan niin helppoa kuin se oli vielä keväällä 2016 Suomen itärajalla tai syksyllä 2021 Valko-Venäjän rajalla.
Yksi syy on hänen mukaansa, että Euroopan viranomaiset onnistuivat kehittämään tavan, jolla he suostuttelivat Valko-Venäjälle siirtolaisia kuljettaneet Turkin ja Irakin kansalliset lentoyhtiöt yhteistyöhön. Lentoreittejä Minskiin lopetettiin joko kokonaan tai matkustajien matkan tarkoitusta ryhdyttiin valvomaan tarkemmin.
– Suuri ongelma Venäjälle olisikin se, kuinka he voisivat nyt järjestää siirtolaisten kuljetuksen, kun ainakin osa lentoyhtiöistä kieltäytyisi osallistumasta siihen.
Tämä olisi kuitenkin vain hidaste. Venäjän ja Turkin välillä on edelleen tiivis lentoliikenne, kun molempien maiden omat lentoyhtiöt kuljettavat venäläisiä turisteja Ukrainan sodasta ja lännen Venäjä-pakotteista huolimatta. Venäjältä on yhteyksiä myös moniin muihin siirtolaisten potentiaalisiin lähtömaihin Venäjän omilla lentoyhtiöillä.
Venäjän mediassa uutisoitiin kaiken lisäksi juuri kuluneella viikolla, että Venäjän ja Turkin välille lisätään peräti 450 uutta viikoittaista lentoa alkukesän ajaksi. Yhteensä Turkin ja Venäjän välillä tulee lentämään 665 viikoittaista lentoa.
Turkki on parhaillaan yksi keskeinen pelaaja Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksen hyväksymisessä. Paljon riippuu siis jatkossa siitä, tekeekö Recep Tayyip Erdogan joitakin diilejä Putinin kanssa.
Turkin johtaja Recep Tayyip Erdogan ja Venäjän itsevaltainen presidentti Vladimir Putin ovat parivaljakko, joka tekee toisinaan diilejä, mutta toisinaan he myös ottavat kiivaasti yhteen.
Sivitsiki ei näe Turkin-lentojen lisäämisessä välitöntä vihjettä Venäjän ja Turkin mahdollisista siirtolaisjuonista. Paljon ratkaisee kuitenkin se, kuinka Turkki onnistuu omasta mielestään kaupankäynnissä Suomen, Ruotsin, Yhdysvaltain ja Naton kanssa lähiviikkoina.
– Jos tämä kaupankäynti epäonnistuu, Turkki on sen jälkeen oletettavasti vähemmän halukas toimimaan yhteistyössä Euroopan unionin kanssa laittoman maahanmuuton estämisessä, mikäli Venäjä päättäisikin ryhtyä käyttämään Turkkia hyväkseen siirtolaisten kuljettamiskeskuksena, Sivitski muotoilee.
Mahdollisten lentoreittien järjestämisen lisäksi Sivitski nostaa Turkin nimen esille myös toisessa yhteydessä. Hänen mukaansa kaikkein huolestuttavin tilanne on kehittymässä Afganistanissa. Taleban-hallinnon pitäisi pystyä estämään uudet levottomuudet ja maan ajautuminen humanitääriseen kriisiin.
– Turkki on Pakistanin ja Kiinan ohella yksi valtioista, joka on auttanut Taleban-hallintoa ehkäisemään humanitääristä kriisiä Afganistanissa. Jos se jostain syystä epäonnistuisi, seurauksena voisi olla uusi pakolaisvirta, Sivitski arvioi.
Toisaalta tiedossa on myös, että Putinin hallinto on solminut tiiviisti yhteyksiä Afganistanin uuteen johtoon. Talebanin delegaatioita on käynyt jopa Moskovassa virallisilla neuvottelumatkoilla ja Venäjä on pyrkinyt ottamaan kaiken hyödyn irti Yhdysvaltain sekä laajemmin koko lännen Afganistan-politiikan epäonnistumisesta.
Saattaisiko Kreml siis jopa sopia Talebanin kanssa, että se ohjaisi Afganistanin hallinnolle epämieluisia ihmisiä Venäjän läpi kohti Suomea?
– Tuskin Venäjä tekisi Talebanin kanssa mitään tällaista suoranaista sopimusta, Sivitski vastaa.
– Mutta Kreml olisi varmasti valmiina reagoimaan nopeasti, mikäli Afganistanissa käynnistyisi uusi humanitäärinen katastrofi, jota sinne on ennustettu jo jonkin aikaa.
Suomen viranomaiset varautuvat koko ajan mahdolliseen siirtolaisvirran tuloon Venäjältä. Everstiluutnantti Jukka Lukkari kuvattuna Suomen itärajalla marraskuussa 2021.
Sivitskin mukaan Venäjä tarvitsisi joka tapauksessa mahdollisen siirtolaisoperaation aluksi lähialueelleen jonkin pakolaiskriisin, jota se voisi käyttää hyväkseen.
Kun alkusysäys olisi olemassa, ihmisvirran joukkoon olisi mahdollista sen jälkeen ujuttaa mukaan myös Venäjällä jo valmiiksi asuvia kolmansien maiden ihmisiä. Valko-Venäjän siirtolaisvirroista osa koostui Venäjällä jo pitkään asuneista kolmansien maiden kansalaisista – kuten oli tilanne myös itärajan yli Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden kohdalla talvella 2015–2016.
Venäjän kannalta yksi ongelma juonen toteuttamiselle olisi Sivitskin mukaan myös se, että suuri osa Suomen itärajalla olevista joukoista on lähetetty taistelemaan Ukrainaan.
Siirtolaisten laajamittainen ohjaaminen Suomen rajalle olisi potentiaalinen turvallisuusriski myös Venäjän sisällä. Operaation toteuttaminen ei olisi mahdollista, mikäli Venäjä ei pystyisi irrottamaan sitä varten tiettyä miesmäärää täyttämään Suomen vastaisen rajan ”turvallisuustyhjiötä”.
