Turkin mediassa leviää kovia väitteitä terrorismia tukevasta Suomesta – asian­tuntija avaa uutisoinnin taustoja

Turkkilaismediassa toistuvat väitteet siitä, että Suomi tukisi terroristeja. Asiantuntijan mukaan "terrorismikorttia käytetään aina ja kaikkeen”.

17.5. 6:30

Suomen Nato-jäsenyys on noussut yhä enemmän esille turkkilaismediassa.

– Turkin media aika yksituumaisesti toistaa virallisia kantoja tai esittää näkemyksiä, jotka eivät ole ainakaan ristiriidassa virallisten näkemysten kanssa, huomauttaa Turkki-asiantuntija, Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamies Anu Leinonen.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi maanantaina, ettei Turkki aio hyväksyä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Erdogan syytti Suomea ja Ruotsia siitä, etteivät maat hänen mielestään ole selkeästi asettautuneet vastustamaan terrorismia.

Turkin käsitys terrorismista on lavea, Leinonen sanoo.

– Terrorismikorttia käytetään aina ja kaikkeen. Poliittista oppositiotakin saattavat valtaapitävät syyttää terrorismin tukemisesta.

– Terrorismin tukemisesta on annettu pitkiä vankeusrangaistuksia silloinkin, kun ollut kyse esimerkiksi kirjoittamisesta ymmärtäväiseen sävyyn eli ei ole annettu edes rahaa kenellekään.

Erdogan sanoi perjantaina, ettei suhtaudu myönteisesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiin.

Lue lisää: ”Suomi voi joutua pelinappulaksi” – asiantuntija arvioi Erdoganin lausuntoa Suomen Nato-jäsenyydestä

Turkkilaismedia on kuitenkin toistanut pitkälti väitteitä siitä, että Suomi tukee Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta ja vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä syytettyä Gülen-liikettä, joita kutsutaan terroristeiksi. Myös Euroopan unioni on Turkin ja Yhdysvaltojen tavoin nimennyt PKK:n terrorijärjestöksi, mutta Gülen-liikettä ei EU tai Suomi ole nimenneet terrorijärjestöksi.

Turkin valtiollinen uutistoimisto Anadolu listasi sunnuntaina julkaistussa artikkelissa yksityiskohtia, joiden annetaan ymmärtää tukevan väitettä.

Artikkelissa muun muassa sanottiin, ettei Suomessa ole rajoitettu Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n mielenosoituksia ja marsseja sanan- ja kokoontumisvapauteen vedoten.

Uutistoimisto nosti myös esimerkiksi Suomen ja kurdien välisestä yhteistyöstä Pohjois-Syyrian leireiltä palautetut suomalaiset. Artikkelissa viitattiin viime heinäkuussa julkaistuun uutiseen, jonka mukaan Suomi kotiutti kaksi lasta ja äidin al-Rojin leiriltä. Anadolun artikkelissa tosin sanotaan, että suomalaisnainen ja lapset olisivat olleet al-Holin leirillä.

Lue lisää: Suomi kotiutti kaksi lasta ja äidin Syyriasta

"Uutisissa 14. heinäkuutta keskiviikkona Kamishlissa kurditaustaiset viranomaiset luovuttivat suomalaistaustainen naisen ja lapset Suomen ulkoministeriön erityisedustajalle Jussi Tannerille,” artikkelissa kerrottiin.

Artikkelissa väitetään myös, että Suomessa on yksi koulu ja kaksi päiväkotia, jotka ovat yhdysvalloissa asuvan Fetullah Gülenin tukijoiden perustamia.

Gülen-liike on saanut nimensä Yhdysvaltojen Pennsylvaniassa asuvan Fetullah Gülenin mukaan.

"Viime aikoina moni Fetö-järjestön jäsen on loukannut saamaansa turvapaikkapäätöstä ja he ovat esimerkiksi perustaneet järjestöjä, jotka ovat linkittyneet Fetö-järjestöön. Erinomainen esimerkki tästä ovat koulu ja kaksi päiväkotia.”

Lauantaina puolestaan parlamenttiin kuulumattoman, kansallismielisen Vatan-puolueen lehti Aydinklik haastatteli entiseksi diplomaatiksi tituleerattua Vahit Özdemiriä ja eläköitynyttä armeijan edustajaa Ünal Atabayta, jotka argumentoivat sen puolesta, ettei Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä tulisi hyväksyä.

– Jos olisin presidentti, estäisin Ruotsia ja Suomea liittymästä Natoon. Koska nämä maat tukevat PKK:n terrorijärjestöä.

Artikkelissa myös ehdotetaan, että Turkki yrittäisi käyttää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä neuvotteluvälineenä ja saada itselleen tärkeitä asioita.

Lue lisää: Mitä Turkki haluaa Suomelta? Asian­tuntija arvioi vaatimukset

Leinonen muistuttaa, että Turkin ja PKK:n välisessä sodassa on kuollut kymmeniätuhansia ihmisiä vuosien aikana ja konflikti on maksanut Turkille paitsi ihmisissä myös rahassa. Lisäksi viime vuosina myös muut terrorijärjestöt kuten Isis ovat tehneet iskuja tai saaneet jalansijaa Turkissa.

– Suomesta, jossa ei ole ollut terrori-iskuja, on varmaan vaikea ymmärtää sitä mieletöntä turvallisuuden korostusta, joka siellä on.

Suomessa on ollut toistaiseksi vain yksi jihadistisessa tarkoituksessa tehty terrori-isku.

Leinonen kuitenkin sanoo, ettei PKK ole enää Turkille samanlainen uhka kuin ennen.

– Eihän PKK ole mikään sotilaallinen, eksistentiaalinen uhka Turkin valtiolle. Se on ennen 1990-luvun puoltaväliä uhannut Turkin jakamatonta yhtenäisyyttä niin, että se on kerännyt veroja alueeltaan. Mutta se jäi 1990-luvulle. PKK voi saada paljon vahinkoa aikaan, mutta se ei ole sotilaallinen uhka.

Turkkilaisia sotilaita antautumassa poliiseille Taksim-aukiolla Turkin Istanbulissa heinäkuussa 2016. Gülen-liikettä on syytetty vallankaappauksen järjestämisestä.

Gülen-liike on hyvin erilainen kuin PKK. Suomi tai EU ei ole nimennyt sitä terroristiorganisaatioksi. Toisaalta kyse ei ole varsinaisesta järjestöstä vaan aatteesta ja sen kannattajien muodostamasta liikkeestä.

– Se on uskonnollis–yhteiskunnallinen liike, jolla arvioitiin Turkissa olevan jossain vaiheessa ainakin 5 miljoonaa jäsentä. Monille rivijäsenille se tarkoittaa sitä, että haluaa saada tietynlaisen uskonnollisen kasvatuksen lapsilleen ja elää sen mukaista elämää. Ja yhteisöllisyys kuuluu siihen.

Leinosen mukaan Turkin vuoden 2016 vallankaappauksen jälkeen Suomeen tuli Turkista turvapaikanhakijoina enemmän ihmisiä kuin pitkään aikaan.

– Varmasti on ollut myös Gülen-liikkeen jäseniä. Mutta se, millainen rooli liikkeellä oli vallankaappausyrityksessä, on ehkä vielä vähän hämärän peitossa. Ja toisaalta, jos on ollut rivijäsen, kuinka paljon heillä sitten on mistään mitään tietoa? Kyllä täällä on güleniläisiä ihan kohtuullisen kokoinen yhteisö.

Kurdeja marssi huhtikuussa Lontoon kaduilla. Mielenosoittajat vaativat, ettei PKK:n jäseniä pidettäisi terroristeina.

Maanantaina esillä oli ennen Erdoganin kommentteja ollut myös turkkilaismediassa levinnyt uutinen, jonka mukaan Ruotsi ja Suomi eivät ole antaneet lupaa 33 aktivistin palauttamiseen Turkin pyynnöistä huolimatta. Turkki väittää, että henkilöt ovat yhteydessä terroristiryhmiin ja, että heillä on yhteyksiä PKK-järjestöön ja Güleniin.

Lue lisää: Turkin media: Suomi ja Ruotsi kieltäytyivät palauttamasta aktivisteja Turkkiin

Hürriyetin mukaan Turkki on pyytänyt luovutettavaksi Suomesta yhteensä 12 henkilöä. Turkki väittää, että näistä kuusi olisi Gülenin kannattajia ja kuusi PKK:n jäseniä.

”Mihinkään luovutuspyyntöihin ei annettu myönteistä päätöstä. 19 hylättiin ja viiteen henkilöön liittyen kahdesta maasta ei tullut minkäänlaista vastausta. Suomessa kahden ja Ruotsissa seitsemän hengen luovutusprosessi on kesken ja sitä aiotaan seurata Turkin toimesta aktiivisesti,” lehti kirjoittaa.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi Helsingin Sanomille maanantai-iltana, ettei Suomella ole tietoa, että Turkki olisi vaatinut viime aikoina Suomea palauttamaan aktivisteja Turkkiin.

Ulkoministeri Pekka Haavisto sanoi vielä viime viikon tiistaina, ettei Turkin kanssa ollut odotettavissa ongelmia. Viime viikon lopulla Turkin sävy kuitenkin muuttui.

Lue lisää: Haavisto HS:lle: Ulko­ministeriöllä ei tietoja uusista vaatimuksista palauttaa aktivisteja Turkkiin

Haavisto kertoo, että ulkoministeriön tiedossa on vain listaus, joka annettiin vuonna 2017 ulkoministeri Timo Soinin vieraillessa Turkissa. Haavisto ei tiedä, johtiko tuolloinen listaus toimenpiteisiin.

Esimerkiksi Yeni Akit uutisoi etusivunsa ykkösuutisena vielä Haaviston kommenttien jälkeen, ettei Suomi suostu luovuttamaan "terroristeja”.

– Aikovat jatkaa terrorismin tukemista – Suomelta ja Ruotsilta hävytön ulostulo, kuului etusivun otsikko.

Artikkelia muokattu kello 7.22. Lisätty tieto, että Suomessa on tapahtunut yksi jihadistisessa tarkoituksessa tehty terrori-isku.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?