Huippu­tutkija hehkuttaa Niinistön puhelua Putinille – tämä siitä hänen mukaansa kuvastuu

Tallinna, Viro

Ranskalainen turvallisuusasioiden asiantuntija François Heisbourg oli yksi ensimmäisistä, joka uskalsi jo joulukuussa ennustella Suomen ja Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä.

Kun Venäjän ulkoministeriö uhkaili joulun alla Suomea ja Ruotsia seurauksilla, mikäli maat liittyisivät Natoon, Heisbourg tulkitsi uhkailun voivan kääntyä itseään vastaan.

– Tämä voi olla iso virhearvio, Heisbourg twiittasi viitaten tuolloin muun muassa Venäjän ulkoministeriön tiedottajan Maria Zaharovan silloisiin Nato-uhkailuihin.

Heisbourg huomautti joulukuussa twiittiketjussaan, että Venäjän painostus voi johtaa siihen, että Suomi ja Ruotsi harkitsevat uudelleen periaatettaan pysytellä Naton ulkopuolella yhteistyöstä huolimatta.

– Venäjän luoma paine vaikeuttaa tämän ”ei liittyä eikä hylätä” -politiikan jatkamista. Venäjän vaatimuksen seurauksena liittyminen Natoon on mielestäni todennäköisempää..., hän twiittasi.

IS tapasi Heisbourgin Tallinnassa Lennart Meri -konferenssissa viikonloppuna. Hän ei halunnut ottaa itselleen kunniaa tapahtumaketjujen ennustajana, vaan hän antoi suitsutusta tasavallan presidentti Sauli Niinistölle Suomen Nato-prosessin harkitusta läpiviennistä.

Heisbourgin mukaan Niinistön viestit Putinin suuntaan ovat selkeitä ja perusteltuja.

– Hän sanoi aivan oikein, että katsokaa, mitä te olette itse Venäjällä tehneet, Heisbourg muistutti viitaten Niinistön kuuluisaan ”katsokaa peiliin” -kehotukseen.

Lue lisää: Brittimedia tivasi Niinistöltä ”Venäjän provosoinnista” – presidentti täräytti tyhjentävän vastauksen

Lue lisää: Niinistön huomiota herättänyt kommentti Venäjästä oli vastaus miehelle, joka olisi voinut estää Boris Johnsonin nousun

Heisbourgin mukaan Niinistön lauantainen puhelu Vladimir Putinille oli suora ja oikealla tavalla painotettu.

– Tämä oli merkittävä, hyvä puhelu. Vaikka ymmärrän, että soittamista Putinille pidetään joskus pahana, Heisbourg sanoi.

François Heisbourg kehui Sauli Niinistön tapaa viestittää asioista Vladimir Putinille. Kuva: Arja Paananen

Niinistön puhelusta annetusta selostuksesta käy Heisbourgin mukaan hyvin ilmi se, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ollut ainoa syy suomalaisten Nato-mielipiteen muuttumiselle. Hänen mukaansa oli tärkeää, että Niinistö teki juuri tämän asian Putinille selväksi.

– Laukaisijana kaikelle toimi Venäjän uhkavaatimus, jossa väheksyttiin muun muassa Suomen oikeutta tehdä itsenäisiä turvallisuuspäätöksiä. Se oli kaiken alku.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta, Heisbourg twiittasi jo seuraavana päivänä, että Suomen ja Ruotsin pikainen hyväksyminen Natoon olisi strategisesti järkevin ratkaisu niin kauan, kun Venäjän joukot ovat kiinni toisaalla.

Heisbourg on nykyisin Kansainvälisen strategisten tutkimusten instituutin (IISS) vanhempi neuvonantaja. Vuonna 2016 hän oli mukana tekemässä Suomen silloista Nato-selvitystä, jossa ei otettu kantaa jäsenyyden mahdolliseen hakemiseen vaan siihen, mitä mahdollisesta jäsenyydestä seuraisi.

– Iloinen havainto oli silloin se, että Suomen olisi helppo liittyä ja se voisi tapahtua nopeasti. Hankalampi havainto oli, että mitä tahansa Suomi ja Ruotsi tekevät, niin maiden pitäisi tehdä se mieluummin yhdessä kuin erikseen.

Venäjän ensimmäisistä uhkavaatimuksista on nyt kulunut aikaa reilut viisi kuukautta ja Ukrainan uusi sota on ollut käynnissä vajaat kolme kuukautta. Tuliko tutkijalle yllätyksenä vauhti, jolla Suomessa on edetty Nato-asiassa?

– Suomen nopeudesta en ole yllättynyt, mutta siitä olen todella yllättynyt, että ruotsalaiset pystyivät näin nopeaan päätöksentekoon. Jossain vaiheessa pelkäsin, että Ruotsi ei pysty tekemään omaa päätöstään ja tapahtuu juuri se, että maiden ratkaisut eroavat toisistaan.