Tallinna, Viro
Samaan aikaan, kun Suomessa vietettiin sunnuntaina suurta Nato-päivää, Virossa oli päättymässä Tallinnan Lennart Meri -konferenssi arvovaltaisine kansainvälisine osallistujineen.
Yleinen ilmapiiri Tallinnan turvallisuuskonferenssissa oli suorastaan riemullinen, kun esiintyjä yksi toisensa jälkeen onnitteli Suomea ja Ruotsia maiden aikeesta hakeutua Naton jäseneksi. Poikkeuksen teki Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves, joka käytti päätösistunnossa pitkän puheenvuoron ottaakseen esille koko joukon vanhoja Suomi-kaunojaan.
Itämeren alueen turvallisuuspaneelia johti Viron nykyinen presidentti Alar Karis, joka antoi puheenvuoron Ilvekselle. Karis sanoi huomanneensa, että Ilves oli vaihtanut istumapaikkaa salin eturiviin ja halusi ilmiselvästi esittää kysymyksen.
Toomas Hendrik Ilves (eturivissä) esitti Suomi-kritiikkinsä paneelin yleisön joukosta. Yleisönä oli runsaasti Nato- ja EU-maiden poliitikkoja, virkamiehiä, diplomaatteja, tutkijoita ja toimittajia.
Ilves ei kuitenkaan kysynyt mitään, vaan piti pienoisluennon kaikista ikävistä asioista, jotka olivat jääneet hänelle mieleen suhteista Suomeen.
Ilves näytti myös valmistautuneen esitykseensä etukäteen, sillä tilaisuudesta kuvatulla videolla hän käyttää tietokoneen muistiinpanoja avukseen. Hän ei maininnut ketään suomalaista nimeltä, mutta kritiikin kärki osui presidentti Tarja Haloseen ja kansanedustaja Erkki Tuomiojaan (sd).
Ilveksen monipolvinen puheenvuoro heijasteli eri tavoin sitä, kuinka hän kokee sekä Suomen että myös Saksan myötäilleen sekä Neuvostoliiton että Venäjän etuja viimeisten reilun 30 vuoden aikana.
(Ilveksen kommentit ovat videolla alkaen noin kohdasta 1.02.30)
Ilves viittasi puheenvuorossaan Suomen ja Ruotsin mahdolliseen tulevaan Nato-jäsenyyteen, joka on toteutumassa nopeutetusti eikä maiden tarvitse olla mukana esimerkiksi jäsenyyttä edeltävässä MAP-ohjelmassa (Membership Action Plan).
– Pointtini on, että kaikessa tässä euforiassa, kun näiden kahden maan ei tarvitse omassa erinomaisuudessaan käydä läpi Membership Action Plania, niin he voisivat kokeilla hieman nöyryyttä.
– He voisivat tajuta pitkän historian jatkumon ja sen, että kaikki on täällä (Virossa) hyvin muistissa, eikä sellaiselle ole sijaa Natossa, Ilves sanoi viitaten asenteeseen, jolla hän kokee ennen kaikkea Suomen suhtautuneen Viroon.
Ilves antoi myös ymmärtää, että Suomen pitäisi käydä läpi omaa suhtautumistapaansa Baltian maihin. Hän käytti tässä yhteydessä saksankielistä termiä Vergangenheitsbewältigung, joka suomennetaan usein menneisyyden hallinnaksi, mutta se tarkoittaa myös oman menneisyyden tutkimista niin, että ikävätkin seikat tunnustetaan.
Puheenvuorossaan Ilves arvosteli myös Saksaa ja Helmut Kohlia, joka oli hänen mukaansa tehnyt ”tarkoituksella mitä tahansa Moskovan eteen” ja kiristänyt samalla Itä-Eurooppaa. Ilves viittasi Der Spiegelissä vastikään julkaistuihin Saksan ulkoministeriön papereihin, joista käy lehden mukaan ilmi esimerkiksi se, että silloinen liittokansleri Kohl vastusti Baltian maiden ja Ukrainan itsenäistymistä 1991 sekä yritti estää näiden maiden Nato- ja EU-haaveita.
Toomas Hendrik Ilves esitti Suomi-monologinsa Itämeren alueen turvallisuutta käsitelleen paneelin yleisön joukosta sunnuntaina.
Suomeen liittyen Ilves nosti ensin esille vuoden 1997 tapahtumat, kun Viron puolustusvoimien oli määrä harjoitella kahdenvälisesti Yhdysvaltain kanssa Baltic Challenge -harjoituksessa. Ilveksen mukaan vanhempi suomalainen diplomaatti oli ylpeillyt vuonna 1999, että hän oli henkilökohtaisesti romuttanut harjoituksen alkuperäiset suunnitelmat.
– Hänen mukaansa Suomi oli sitä mieltä, että se sotaharjoitus ei ollut meidän (Viron) intresseissämme... Eli tarkoitan nyt puheita asioihin puuttumisesta, Ilves sanoi.
Ilveksen mukaan Suomen suulähettiläs oli vielä sen jälkeen parin vuoden kuluttua ylistänyt kyseiseen sotaharjoitukseen liittynyttä päätöksentekoa ”hyvin viisaaksi”.
Seuraavaksi Ilves siirtyi vuoden 2004 tapahtumiin. Hän kertoi olleensa silloin toiveikas, että Virolla ja Suomella voisi olla tasa-arvoinen suhde, kun Viro liittyi paitsi Natoon niin myös Euroopan unioniin.
– Tämä oli siis sen jälkeen, kun me kuulimme Suomen presidentin sanovan vuoden 2002 Prahan huippukokouksessa, että ”me voimme liittyä Natoon, mutta emme yhdessä noiden maiden kanssa”, Ilves kuvaili sarkastisin äänenpainoin.
Ilves viittasi lausunnollaan presidentti Halosen kommenttiin, jonka mukaan Suomen mahdolliselle Nato-jäsenyydelle olisi ollut tuolloin ”väärä viiteryhmä”. Nato kutsui 2002 seitsemän Itä-Euroopan maata jäsenikseen, ja mukana olivat myös Viro, Latvia ja Liettua.
Seuraavaksi Ilves siirtyi vuoden 2008 tapahtumiin. Hän muistutti Venäjän ja Georgian sodasta ja Viron silloisesta tuesta Georgialle.
– Me saimme kuulla silloin Suomen presidentiltä, että me (Virossa) tuemme Georgiaa siksi, että meillä on jälkineuvostoliittolainen traumaattinen stressi, Ilves sanoi niin ikään Halosen vanhoihin kommentteihin viitaten.
Toomas Hendrik Ilves kuvattuna Lennart Meri -konferenssissa.
Seuraavaksi Ilves siirtyi puhumaan Venäjän vuonna 2014 Ukrainaan kohdistamasta aggressiosta. Hän kertoi viitanneensa eräässä puheessaan Venäjän suorittamiin julmuuksiin, jotka olivat jo silloin samantyyppisiä, mutta pienemmässä mittakaavassa kuin Butshan siviilien kohtelu nykyisessä Ukrainan sodassa. Vuonna 2014 Suomen ulkoministerinä toimi Erkki Tuomioja (sd.), ja hänen kommenttinsa oli jäänyt vaivaamaan Ilvestä.
– Sanoin, että Viro joutui kokemaan samanlaiset julmuudet jo 1940-luvulla. Hän (Suomen ulkoministeri) sanoi, että tämä kyseinen presidentti ei tunne historiaa, koska hän on Amerikasta.
Ilves on asunut nuoruutensa Yhdysvalloissa, sillä hänen vanhempansa pakenivat Viron neuvostomiehitystä vuonna 1944.
Tämän jälkeen Ilves otti esille vuoden 2022 ja Halosen lausunnon viittaamalla jälleen ”tähän Suomen entiseen presidenttiin” ilman nimeä. Halonen lausui keväällä Ylen haastattelussa, että Baltian maat olivat ”tottuneet Neuvostoliiton aikana kollektiiviseen turvajärjestelmään”.
– Suomen entinen presidentti sanoi, että me (Virossa) menimme Natoon, koska me Baltian maat pidämme kollektiivisista organisaatioista kuten Varsovan liitosta, Ilves kertasi teatraalisin äänenpainoin.
Mutta ei tässä kaikki. Ilvekselle oli jäänyt hampaankoloon myös Helsingin Sanomien artikkeli, jossa hänen mukaansa ei listattu Viroa mukaan niihin maihin, joissa on asevelvollisuuteen perustuva varusmiespalvelus. Viro huomautti tästä, mutta Suomesta tullut reaktio ei Ilvestä tyydyttänyt.
– Sanottiin, että niin, mutta se ei ole oikea asevelvollisuus.
