Muuttuivatko Vladimir Putinin ”kansalaiset” ”tovereiksi”?

”Hän on liukunut pikemminkin Venäjän imperiumiin ja Venäjän suurvalta-imperialistiseen ajattelutapaan, vanhaan isovenäläiseen nationalismiin.”

”Rakkaat toverit”, kuului puhuttelu, kun Putin voitonpäivänä puheensa lopuksi kuvaili, kuinka Punaisella torilla seisoivat ”rinta rinnan sotilaat ja upseerit valtavan isänmaamme monilta alueilta, myös suoraan Donbasin taisteluvyöhykkeeltä”.

13.5. 15:24

Toverit!

Ei siis tällä kertaa: Kansalaiset!

Venäjän presidentin Vladimir Putinin maanantaisessa voitonpäivän puheessa kiinnitti huomiota yksityiskohta, joka ei liittynyt puheen sisältöön, vaan sen retoriikkaan, puhujan tapaan puhutella kuulijoita.

Tuoreessa muistissa oli Putinin tapa puhutella Venäjän kansaa ”kansalaisiksi”, kun hän kertoi 24. helmikuuta ”erikoisoperaatiostaan”.

Voitonpäivän puheessaan Putin käytti puhuttelua puhetaidon sääntöjen mukaisesti kolme kertaa: aluksi, keskellä ja loppupuolella.

Putin aloitti puheensa: Kunnioitetut Venäjän kansalaiset! Rakkaat veteraanit! Toverit sotilaat ja merimiehet, kersantit ja vääpelit, ylipursimiehet ja vänrikit! Toverit upseerit, kenraalit ja amiraalit!

Onnittelen teitä suuren voitonpäivän johdosta!

Lue lisää: Lue Vladimir Putinin voiton­päivän puhe sanasta sanaan

Puheen keskikohdilla kaikki muut ryhmät kuin toverit oli jo pudotettu puhuttelusta pois, myös veteraanit, jotka periaatteessa olivat voitonpäivän päähenkilöitä.

Kansalaisia ei mainittu vieläkään.

”Rakkaat toverit”, kuului puhuttelu, kun Putin kertoi Donbasin separatistien taistelevan yhdessä Venäjän armeijan taistelijoiden kanssa ”omalla maallaan”.

”Rakkaat toverit”, kuului puhuttelu, kun Putin puheensa lopuksi kuvaili, kuinka Punaisella torilla seisoivat ”rinta rinnan sotilaat ja upseerit valtavan isänmaamme monilta alueilta, myös suoraan Donbasin taisteluvyöhykkeeltä”.

Kun Putin pohjusti 24. helmikuuta hyökkäyssotaansa Ukrainaan, hän aloitti puheensa ”arvoisat Venäjän kansalaiset, rakkaat ystävät” ja kertoi sitten ”katsoneensa välttämättömäksi palata Donbasissa käynnissä oleviin traagisiin tapahtumiin ja itse Venäjän turvallisuuden takaamisen avainkysymyksiin”.

Nuo helmikuun kansalaiset olivat korvautuneet voitonpäivänä toukokuisilla tovereilla.

Kertooko se jotain tai mitään, Aleksanteri Instituutin johtaja Markku Kangaspuro?

– Niitä käytetään aika paljon toisiaan korvaavalla tavalla ja ihan sekaisinkin. Toveri on jäänyt käyttöön vähän samassa merkityksessä kuin meillä käytetään hyvää ystävää. Yleisesti sitä yhä käytetään.

– En näe tässä ideologisen suuntautumisen merkityksiä, sillä vastahan hän (Putin) paukutteli kovaa tekstiä kaikkea vasemmistolaisuutta, bolsevismia ja leninismiä vastaan.

Kangaspuro arvelee sanavalinnan liittyvän ”vanhaan armeijan voitonpäivän moodiin”.

– Tätä pitäisi tietysti verrata aikaisempiin voitonpäivän puheisiin, mutta en vetäisi kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

(Kangaspuron analyysia tukee vuoden takainen voitonpäivän puhe, jonka Putin aloitti Hyvät veteraanit, toverit sotilaat...)

Lue lisää: Näin Venäjä yrittää nyt tilkitä sotilas­­vajetta Ukrainassa

Kangaspuron mukaan hyvin vanha toveri-sana politisoitui, kun Neuvostoliitto syntyi ja neuvostojärjestöjen jäsenet alkoivat puhutella toisiaan tovereina.

– Vaikka eiväthän kaikki toverit tietenkään olleet tovereita keskenään, Kangaspuro naurahtaa.

Suomessa puhuttiin pitkään koulutovereista ja kouluissa oli Toverikuntia. Nykyisin kaveruus on osittain syrjäyttänyt toveruuden.

Toveri alkaa olla Suomisen Olli -tyyppistä arkaaista sanastoa, kuten ”eri kiva toveri”.

Toverin uusi tuleminen liittyy puhtaasti Pekka Toveriin, armeijan entiseen tiedustelupäällikköön ja Ukrainan-sodan ansioituneeseen ja arvostettuun kommentaattoriin.

Onko toveri-puhuttelussa nähtävissä Putinin liukumista neuvostonostalgiaan tai stalinismia kohti?

– En näe sitä sellaisena. Hän on liukunut pikemminkin Venäjän imperiumiin ja Venäjän suurvalta-imperialistiseen ajattelutapaan, vanhaan isovenäläiseen nationalismiin.

– Ja se on syy, miksi hän on ollut vastaan Leninin kansallisuuspoliittisia ajatuksia ja ideologiaa ja toteuttamistapoja ja hyökännyt bolsevikkeja vastaan.

Kangaspuro laskee Putinin omaksuman nationalistis-isovenäläisen konservatiivisen ajatustradition juontavan 1800-luvulta, ajalta ennen vallankumousta.

Ilta-Sanomat kysyi näkemystä asiaan myös Helsingin yliopiston venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professorilta Tomi Huttuselta.

– 24. helmikuuta hän puhutteli nimenomaan kansalaisia. 9. toukokuuta puhuttelussa myös kansalaiset olivat mukana, mutta armeijaa hän puhutteli tovereina, joten en näe tässä erityistä merkitystä, Huttunen arvioi.

Tarkennettu voitonpäivän puheen alkua artikkelin alussa 17.5. Lisätty kansalaiset.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?