Venäjän käynnissä oleva hyökkäys Itä-Ukrainassa voi olla Venäjän viimeinen ponnistus, minkä jälkeen sillä ei ole reservissä enää riittävästi sotilaita, kirjoittaa toimittaja Cristina Maza.
Tekstin pääkohdat on tiivistetty Twitter-ketjussa. Vaikka Venäjä saisikin värvättyä 130 000 sotilasta lisää, näiden kouluttamiseen ja sijoittamiseen menisi kuukausia.
Vuoden palveluskauden suorittaville varusmiehille ei ole riittävää lisäkoulutusta kotiutumisen jälkeen. Heitä ei Mazan mukaan voi myöskään lähettää laillisesti taistelemaan Ukrainaan.
– Kaiken kaikkiaan, kuten eräs venäläinen sotilasasiantuntija minulle sanoi: ”Suurta venäläistä miesvoimaa ei ole tulossa... ei ole suurta venäläisreserviä”, hän kirjoittaa.
Kansainvälisen strategiatutkimuslaitoksen IISS:n mukaan Venäjän aktiivipalveluksessa olisi ollut noin 900 000 ihmistä ja reservissä noin kaksi miljoonaa viime vuonna. Asepalveluksen suorittaa keskimäärin 260 000 ihmistä vuodessa, arvioi Global Security-ajatuspaja.
Varsinaisen reservin lisäksi käytössä on niin sanottu LKP-resurssi, eli varareservi, täsmentää Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsström.
– (LKP-resurssi) kattaa käytännössä kaikki asevelvollisuudet 18-vuotiaasta eteenpäin ja on yleisen asevelvollisuuden perusta. Se tulee kyseeseen, jos yleinen liikekannallepano julistetaan, Forsström sanoo.
Venäjän reservi on palkkasopimusperusteinen, johon pääsevät varusmiespalveluksen suorittaneet ja vakipalveluksesta eläköityneet. Sopimus kestää vähintään vuoden, Forsström sanoo.
– Reserviläiseksi tulemista edellyttää kutsu sotilaskomissariaattiin, jossa katsotaan, että on kelvollinen solmimaan sopimuksen. Siitä lähetetään alueelliseen joukko-osastoon, jossa sopimus tehdään.
Venäjällä ovat nyt käynnissä kevään kutsunnat, jotka päättyvät 15. heinäkuuta. Forsström kertoo, että venäläismedia olisi uutisoinut reserviläisten valintamenettelystä muutamissa paikoissa pitkin Venäjää jo viime syksystä alkaen.
– En uskalla sanoa, että tämä koskee koko Venäjää, mutta vahva veikkaus on, että koskee. Vaikka siitä ei uutisoida, niin reserviläisiä aletaan kerätä Ukrainan sodan tiimoilta.
Venäjä aloitti lisäksi niin sanotun BARS-projektin viime syksynä, Forsström kertoo. Global Securityn mukaan kyse on reserviläisistä koottavasta erikoistaistelujoukosta. Venäläisen sotilaskomissaarin mukaan joukkoihin kuuluisi yli 100 000 reserviläistä.
– On todennäköistä, että BARS-projektissa mukana olleet ovat vielä reservissä. Tällä voi olla merkitystä myös Ukrainan sodan kannalta, Forsström sanoo.
Reserviläisiä voitaisiin Forsströmin mukaan lähettää rintamalle nopeimmillaan kahdessa viikossa. Arviointiin, joukko-osastoon siirtymiseen ja sopimuksen tekoon menisi kuhunkin 1–2 päivää.
– Minimissään aikaa kuluu reilu viikko. Siihen sitten varustamiset ja jonkinnäköistä perehdyttämistä omiin tehtäviin, kyllä siinä kaksi viikkoa menee, hän sanoo.
– Oleellista on, että kyse on yksittäisistä reserviläisistä., joilla täydennetään tappioita eri joukoissa. Tämä on tällaista tilkkutäkkipaikkaamista.
Kouluttajien saatavuus uusia reserviläisiä varten on avoin kysymys. Forsström kertoo panneensa merkille Voitonpäivän paraatia seuratessaan, että joukko-osastojen komentajia oli paljon poissa.
– Olettaisin, että joukko-osastoissa on oltava jonkin näköinen vastaanotto ja koulutuksen aloitus. Ei se tietysti täysimääräistä koulutusta voi olla, kun pääosa on Donbasissa taistelemassa, hän sanoo.
Isompana ongelmana Forsström pitää viime keväänä aloittaneita varusmiehiä, jotka pitäisi nyt kotiuttaa vuoden palvelusajan jälkeen. Kreml on myöntänyt, että Ukrainasta on ”löydetty” venäläisiä varusmiehiä, vaikka tämän kerrotaan olleen vastoin Venäjän presidentin Vladimir Putinin käskyä.
Venäjällä vietettiin voitonpäivää 9. toukokuuta näyttävin menoin. Juhlallisuuksiin osallistui myös presidentti Putin.
– Voidaan olla kohtuuvarmoja, että Ukrainan sodassa on myös varusmiehiä. Voi olla, että heitä pyritään värväämään reserviläiseksi tai määrätään ylimääräistä palvelusta. En usko, että hirveästi kotiutetaan kavereita, kun on sota kesken, Forsström sanoo.
Asiantuntijat spekuloivat, että Putin olisi julistanut liikekannallepanon voitonpäivänä, mitä ei lopulta tapahtunut. Kuinka todennäköistä on, että tämä vielä tapahtuisi?
– Käsitykseni on, että nyt mennään pienin askelin eteenpäin. Pyritään muodostamaan sopimusreserviä ja saamaan riittävästi volyymia taistelujoukkoihin, Forsström arvioi.
Liikekannallepano voidaan tehdä joko yleisesti, jolloin se koskee kaikkia asevelvollisia, tai alueellisesti, jolloin se koskee varusmiehiä ja reserviläisiä, Forsström täsmentää. Hän ei poissulje liikekannallepanon mahdollisuutta, vaikka se olisi Venäjälle häpeäksi.
– Silloinhan Venäjä tunnustaa, että Ukraina on voittanut ja että Venäjän rauhan ajan armeija, jota on 10 vuotta koulutettu ja varustettu, ei riitä. Sehän on Venäjälle kasvojen menetys.
– Venäjä on todennäköisesti valmis tekemään kaikkensa saadakseen sen, mihin pyrkii. En ole yllättynyt, jos jonkinnäköinen alueellinen liikekannallepano tehdään myöhemmin, Forsström tiivistää.
