Suomen Koivisto-seuran puheenjohtaja Eija Tuominen sai kuulla Ilta-Sanomilta ensimmäiset tarkat tiedot siitä, mitä Koiviston sankarihautausmaalle on tapahtunut Karjalankannaksella.
– Ei voi olla totta. Meille ei ole tullut mitään virallista tai epävirallista tietoa paikan päältä, vaan tämä on tapahtunut ihan meiltä salassa, Tuominen reagoi, kun IS kertoi hänelle uutisia muistomerkin nykytilasta.
IS:n tietojen mukaan Koiviston sankarihautausmaan kuusi nimilaattaa oli poistettu joko perjantai-iltana 18. maaliskuuta tai sitä seuranneena lauantain vastaisena yönä.
Primorskilaiset havahtuivat joka tapauksessa vasta lauantaiaamuna 19. maaliskuuta siihen, että kirkon vierellä olevalta hautausmaalta oli viety kaikessa hiljaisuudessa pois suomalaisten kaatuneiden nimilaatat.
Hautausmaan nimilaatoissa oli kaikkiaan 102 suomalaisen talvi- ja jatkosodan kaatuneen nimet. Heistä suurin osa on haudattu Koiviston kirkon vierelle juuri sille paikalle, missä nimilaatat olivat ennen poistamistaan. Suomalaiseen tapaan osa heistä on siunattu synnyinpaikkakunnan multiin poissaolevana esimerkiksi siinä tapauksessa, että heidän ruumiinsa on jäänyt löytämättömänä taistelupaikoille.
Talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden koivistolaisten sankarihautausmaa sijaitsee Koiviston eli nykyisen Primorskin kirkon vierellä Karjalankannaksella. Kirkko on huonossa kunnossa ja odottaa mahdollista remonttia.
Muistomerkkiin kuuluva isoin kivipaasi oli jätetty paikoilleen, mutta sen teksti oli peitetty jollain mustalla aineella. Peittoon on jäänyt suomen- ja venäjänkielinen teksti Sodassa kaatuneille koivistolaisille 1939-1944.
Paikallisesta sosiaalisen median keskustelusta käy ilmi, että sankarihautausmaan ”häivyttämisen” uskotaan olevan osa Venäjällä nyt niin muodissa olevaa ”natsien vastaista kampanjaa”. IS on törmännyt viime päivinä myös siihen, että Primorskista on ollut vaikea saada tietoja, koska käynnissä olevan Ukrainan sodan ja presidentti Vladimir Putinin käynnistämän ”denatsifikaation” vuoksi monet ihmiset pelkäävät puhua asioista omalla nimellään.
Tuominen on ollut aiemmin tietoinen siitä, että itseään isänmaallisina pitävät venäläisaktivistit ovat syyttäneet Primorskin kaupunginjohtoa valtuuksiensa ylittämisestä sankarivainajien muistomerkin pystyttämisen yhteydessä. Pitkään vailla hoitoa ollut sankarihautausmaa saatiin kunnostettua Koivisto-seuran rahoituksella neljän vuoden byrokratiaväännön päätteeksi vuoden 2019 lopussa.
– Me olemme neuvotelleet kaikki kunnostusprojektin yksityiskohdat Viipurin piirin ja Primorskin johdon kanssa eikä Koivisto-seura ole tehnyt omin päin yhtään mitään, Tuominen kertaa.
Tuore kuva Koiviston sankarihautausmaalta näyttää, että ison kivipaaden teksti on peitetty jollain mustalla aineella. Paaden takana olleet kuusi pientä nimilaattaa on poistettu kokonaan.
Keväällä 2020 Koivisto-seura joutui kuitenkin yllättäen toimittamaan suomalaisten kirkonkirjojen tiedot venäläistä tuomioistuinta varten. Tuolloin Primorskissa ryhdyttiin ensi kertaa esittämään perusteettomia epäilyjä, että sankarihaudoissa lepäisi muun muassa ”saksalaisia natsisotilaita” tai ”suomalaisia natsiupseereja”.
– Silloin toimitimme heille kaikki mahdolliset saatavilla olevat todisteet siitä, että hautoihin siunatut henkilöt ovat kaikki Koivistolla syntyneitä ja sotaan joutuneita tavallisia suomalaisia, Tuominen muistelee.
Kuudessa kivilaatassa oli Koiviston sankarihautausmaalle siunattujen suomalaissotlaiden nimet. Ei ole tietoa siitä, missä laatat ovat nyt.
Tältä Koiviston sankarihautausmaa näytti loppusyksystä 2019, kun kunnostustyöt oli saatu tehtyä. Taustalla näkyy Suomenlahti.
Kun koronapandemia alkoi, yhteydenpito Primorskiin kävi vaikeammaksi eivätkä Koivisto-seuran rivijäsenet ole päässeet vielä kertaakaan käymään kunnostetulla ja sittemmin jo pariin kertaan tärvellyllä hauta-alueella.
Lue lisää: Suomalaisten hautamuistomerkki töhrittiin punaisella maalilla Karjalankannaksen Koivistolla
Lue lisää: Suomalaishautojen maalilla töhrityt muistokivet saatu liki täysin puhdistettua
Helmikuussa 2020 sankarihauta joutui ensi kertaa suuren kohun kohteeksi, kun kaikki sen nimilaatat ja kivipaasi tuhrittiin punaisella maalilla ikään kuin veren merkiksi.
– Sittemmin tiedonkulku sieltä meille päin on loppunut kokonaan korona-aikana. Ehdimme jo luulla, että kaikki asiat on saatu selvitettyä, kun meihin ei ole oltu enää lainkaan yhteydessä, Tuominen kertoo.
Viime viikonlopun käänteen jälkeen Primorskin kaupunginjohto ei ole kertonut myöskään paikallisessa julkisuudessa, mitä suomalaisten sankarihaudalle aiotaan tehdä seuraavaksi. IS on yrittänyt saada kommentteja tapahtuneeseen Primorskin kaupungin johdolta, mutta toistaiseksi yritykset ovat epäonnistuneet.
Suomen ja Venäjän välillä on voimassa oleva valtiosopimus vuodelta 1992. Sopimuksen nojalla kummatkin osapuolet sitoutuvat yhteisvoimin suojelemaan ja pitämään huolta toistensa alueilla olevista sotilashautausmaista ja -muistomerkeistä.
