Suomalaisten sankari­hautausmaa Koivistolla joutui Venäjän ”natsi­jahdin” kohteeksi – nimi­laatat poistettiin, muisto­kiven teksti peitettiin

Suomalaisten sankarivainajien hautamuistomerkki Koiviston kirkon kupeessa nykyisessä Primorskissa on joutunut Venäjän viranomaisten ja paikallisten ”isänmaallisten aktivistien” silmätikuksi. Pitkään orastanut kiista huipentui viikonloppuna siihen, että hautamuistomerkin nimilaatat oli poistettu ja isoimman kivipaaden teksti oli peitetty.

Koiviston kirkon vierellä olevan sankarihautausmaan kivipaadessa luki suomeksi ja venäjäksi teksti ”Sodassa kaatuneille koivistolaisille” ja vuosiluvut 1939-44. Tuoreessa valokuvassa (oik) näkyy, että kivipaaden teksti on peitetty jollain mustalla aineella.

23.3. 18:37

Talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden suomalaisten sotilaiden hautamuistomerkki on joutunut koko ajan paisuvan kohun keskelle Venäjällä Karjalankannaksella.

Primorskissa toimivat paikalliset historia-aktivistit ovat jo pitkään käyneet julkisuudessa kampanjaa, jonka mukaan suomalaiselle Koiviston sankarihautausmaalle pystytetty muistomerkki olisi Venäjän lakien vastainen.

Myös Venäjän sotilashautausmaista ja -muistomerkeistä vastaava Voennye memorialy -organisaatio on ottanut kannan, jonka mukaan Koiviston hautausmaan muistomerkin pystytyksessä olisi rikottu Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen ehtoja.

Venäjän mediassa on esitetty myös perusteettomia väitteitä, joiden mukaan Koiviston sankarihautausmaalle olisi haudattu saksalaisia sotilaita ja ”suomalaisia natseja”. Venäjän mediassa on kyselty lisäksi, miksi Primorskin paikallisviranomaiset ”sallivat natsismin rehabilitoinnin”.

Vielä tammikuussa Koiviston sankarihautausmaan kivipaasi ja nimilaatat olivat koskemattomina lumen alla. Iso kivipaasi näkyy oikealla, pienet nimilaatat olivat kuvanottohetkellä vielä kokonaan lumen alla.

Koiviston kirkko sijaitsee Suomenlahden rannalla nykyisessä Primorskissa. Kirkon tiloissa toimii paikallinen kotiseutumuseo.

Viikonloppuna kiista sai uuden yllätyskäänteen, kun sankarihautausmaan nimilaatat oli käyty poistamassa ja hautamuistomerkin pääkiven teksti oli peitetty jollain mustalla aineella, mitä ilmeisimmin maalilla.

Primorskin kotiseutumuseon johtaja Irina Kolotova kertoi IS:lle keskiviikkona, että laattojen poistaminen oli tehty viime perjantain ja lauantain välisenä aikana.

– Kun lähdimme töistä perjantaina, kaikki oli paikoillaan, mutta lauantaina oli jäljellä vain jäljet, Kolotova viestitti.

Sankarivainajien nimilaatat olivat lumen alla tässä kohtaa kaaressa. Nyt niitä ei ole enää paikallaan.

Lumessa ison kivipaaden takana näkyy nyt vain jälkiä, kun kiven takana kaaressa olleet nimilaatat on käyty poistamassa.

Koiviston sankarihautausmaan nimilaattoihin on kaiverrettu yhteensä 102 suomalaisen sankarivainajan nimet. He olivat kaatuneet talvi- ja jatkosodan aikana 1939-44 ja heidät oli ehditty haudata kotipaikkakunnan multiin ennen kuin Kannaksen menetys jatkosodassa sinetöityi. Paikalle haudattujen joukossa on muun muassa Mannerheimin ristin ritari Ahti Heino.

Koiviston kirkon lähialue ja suomalaisten sankarihautojen alue on julistettu Venäjällä vuonna 2018 viralliseksi suojelualueeksi. Suomen ja Venäjän välillä on voimassa myös vuonna 1992 allekirjoitettu valtiosopimus, joka velvoittaa kumpaakin osapuolta suojelemaan ja pitämään huolta toistensa alueilla olevista sotilashautausmaista.

Koiviston sankarihautausmaan nimilaatat asennettiin ja hauta-alue kunnostettiin Koivisto-seuran keräämillä rahoilla vuoden 2019 lopussa ja 2020 alussa. Koronapandemian takia koivistolaiset itse eivät ole päässeet vielä edes käymään paikanpäällä.

Tältä Koiviston kunnostettu sankarihautausmaa näytti ilmasta käsin. Kuusi pientä nimilaattaa on nyt viety tuntemattomaan paikkaan.

IS on yrittänyt jo usean päivän ajan saada Primorskin kaupungin hallinnolta vastausta kysymyksiin, kuka on käynyt poistamassa hauta-alueen nimikilvet ja miksi toimenpiteeseen on ryhdytty. Kaupungin johto pyysi kysymykset kirjallisena, mutta ainakaan toistaiseksi heiltä ei ole tullut vastausta.

IS:n omista lähteistä saamien tietojen mukaan näyttää siltä, että sankarihautausmaa on joutunut nyt nimenomaan Venäjän turvallisuusviranomaisten ja Primorskin kaupunginhallinnon toimien kohteeksi. Suomen kanssa aiemmin yhteistyötä tehneet paikalliset historianharrastajat kertovat kuulleensa, että yhdeksi laattojen poistamisen perusteeksi on esitetty se, että ”muistomerkissä on natsien nimiä”.

Mikäli kyseessä olisi ollut esimerkiksi yksittäisten muistomerkkiä vastustaneiden aktivistien teko tai satunnaisten ilkivallantekijöiden tempaus, kaupungin viranomaiset olisivat mitä ilmeisimmin tulleet kertomaan tapahtuneesta itse julkisuuteen. Paikallisten viranomaisten hiljaisuutta saattaa selittää myös se, että käynnissä olevan Ukrainan sodan ja Ukrainan ”denatsifikaation” takia Suomen ja Neuvostoliiton välinen sotahistoria on nyt jonkinlaisen uudelleenarvioinnin kohteena Venäjällä.

Erikoista on myös se, että paikallisessa Primorskin sosiaalisessa mediassa kukaan ei tunnu tietävän tapahtumien taustaa eikä muistomerkin laattojen katoamista ole selitetty edes heille.

Tältä näytti Koiviston sankarihautausmaalla jatkosodan aikana. Kuva on vuodelta 1943. Nykyinen hautamuistomerkin alue on samalla paikalla ja suunnittelussa on otettu myös mallia vanhasta ulkoasusta.

Helmikuussa 2020 Koiviston sankarihautausmaan kivipaasi ja nimilaatat töhrittiin punaisella maalilla. Tuolloin paikallinen kaupungin johto puhdistutti laatat pikaisesti.

Tuoreessa muistissa on yhä vuonna 2020 sattunut ilkivallanteko, kun sama Koiviston sankarihautausmaan muistomerkki töhrittiin punaisella maalilla ja punatähdellä.

Tuolloin paikalliset Primorskin viranomaiset esittivät välittömästi suomalaisille Koivisto-seuran edustajille pahoittelunsa tapahtuneesta ja määräsivät kivilaatat puhdistettaviksi pikaisesti.

Lue lisää: Sankarihautojen tärvely Venäjällä järkytti koivistolaiset: ”Kova kolaus meille, oikea sokki-isku”

Lue lisää: Suomalaishautojen maalilla töhrityt muistokivet saatu liki täysin puhdistettua

Helmikuun 2020 ilkivalta oli tapahtunut Venäjän isänmaan puolustajien juhlan aikaan, jolloin Venäjällä muistellaan neuvostoarmeijan osuutta natsi-Saksan kukistumisessa. Punamaalia käyttäneitä töhrijöitä ei ole saatu edelleenkään kiinni eikä oikeuden eteen vastaamaan teoistaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?