Asiantuntijat: Venäjän suurlähetystön ”oikeus­rikkomuksia” kalastellut twiitti oli hybridivaikuttamista – näitä keinoja arsenaalista löytyy

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti alkuviikosta esille Venäjän hybridivaikuttamiseen varautumisen Suomen tiivistyneen Nato-keskustelun myötä. Niinistö puhui aiheesta BBC:n Newsnight-ajankohtaisohjelmassa tiistaina.

Lue lisää: Sauli Niinistö avasi BBC:n isossa Suomi-illassa keskusteluaan Putinin kanssa – ”Sitten hän on hiljaa”

BBC:n toimittaja kysyi, miten Suomi on reagoinut Venäjältä kuultuihin uhkailuihin, joiden mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä olisi ”poliittisia ja sotilaallisia seurauksia”.

Niinistö sanoi, ettei usko sodan syttyvän, jos Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä, mutta ainakin hybridivaikuttamisen uhka olisi olemassa.

– Se tarkoittaisi lisää jännitteitä rajoillamme tulevaisuudessa, Niinistö sanoi.

Suomen ja Venäjän rajalla voisi ilmetä jännitteitä, jos Suomi liittyisi Natoon. Kuva: juha metso

Hybridiuhkien asiantuntijat ovat samaa mieltä tasavallan presidentin kanssa.

– On hyvä, kun presidentti otti asian esille. Nyt kun on ollaan tässä hetkessä ja Nato-keskustelu aktivoituu entisestään, on mielestäni mahdollista, että Venäjä kohdistaa Suomeen voimistuvaa hybridivaikuttamista, sanoo Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll.

– Jotain varmasti tulee. Venäjä on täydellisesti osoittanut sen, ettei se ihan tyhjästä uhkaile. Ehdottomasti pitää olla valveilla, toteaa Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith.

Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smithin mukaan Venäjä on osoittanut, että se ei tyhjästä uhkaile. Kuva: IS/Seppo Kärki

– Jos Venäjä nyt uhkailee, niin se uhkailu kannattaa ottaa tosissaan, Smith lisää.

Limnéll huomauttaa, että Venäjän hybridivaikuttamisen pakki on hyvin laaja.

– Vaikuttamista voi tulla nimenomaan sieltä, josta emme välttämättä edes osaa odottaa.

Limnell ja Smith listasivat useita hybridivaikuttamisen keinoja, joita Venäjällä on.

Informaatio-operaatiot

Hybridivaikuttamisessa puhutaan yhdistelmäuhkasta, jossa on erilaisia vaikuttamisen keinoja, joita käytetään samanaikaisesti, mutta erilaisilla voimakkuuksilla. Keihäänkärkiä ovat informaatio-operaatiot ja kyberhyökkäykset.

– Kaikissa skenaarioissa on informaatiovaikuttaminen läsnä. Siinä pyritään vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon ja yhteiskunnalliseen ilmapiiriin sekä hämmentämään, Limnéll avaa.

Tästä tuorein esimerkki oli molempien asiantuntijoiden mukaan Venäjän Suomen-suurlähetystön keskiviikkoinen twiitti, jossa lähetystö pyysi ilmoittamaan Venäjän kansalaisiin ja venäjää äidinkielenään puhuviin henkilöihin kohdistuvista oikeuksien rikkomisesta, syrjinnästä ja vihaan yllyttämisestä.

Lue lisää: Asiantuntija arvioi Venäjän suurlähetystön viestiä Suomessa asuville venäläisille: ”Täytyy pitää päät kylminä”

– Provosoivilla twiiteillä pyrittiin hämmentämään, ja ne olivat nimenomaan informaatiovaikuttamista, Limnéll sanoo.

Toisena esimerkkinä hän mainitsee Ukrainan presidentistä Volodomyr Zelenskyistä netissä levitetyt väärennetyt, niin sanotut deep fake -videot, joissa presidentti kehottaisi ukrainalaisia laskemaan aseensa.

– Vastaavan tyyppiset deep fake -videot esimerkiksi sosiaalisessa mediassa levitettyinä voisivat aivan hyvin olla informaatiovaikuttamista.

Muita mahdollisia keinoja ovat tekaistut, tai puoliksi todet tietovuodot, poliittisten päättäjien mustamaalaaminen ja uskottavuuden vieminen sekä harhaan johtavan tiedon, kuten valeuutisten levittäminen.

– Tai jopa ydinaseella uhkaaminen, jolla halutaan hillitä suomalaisten voimakkaasti noussutta Nato-kannatusta. Kaikella tällaisella pyritään luomaan turvattomuutta. Sitä tullaan näkemään, ja siihen saadaan nyt lähiaikoina arvioni mukaan tottua, varoittaa Limnéll.

Venäläisen SU-27-hävittäjän epäilleen loukanneen Suomen ilmatilaa 2016. Kuva: Ilmavoimat

Limnéll kehottaakin tarkkaan lähdekriittisyyteen.

– Vielä tärkeämpää on, ettei lähde jakamaan väärää tietoa, huomauttaa Limnéll ja toteaa kansalaisaktivismin kehittyneen informaatiopuolustuksessa koko ajan enemmän.

– Täytyy muistaa, että informaatiosotaa, sekä tekijänä että vastaanottajana, käydään omalta sohvalta käsin.

Myös Smith sanoo yleisen ymmärryksen hybridiuhkatoimintaa kohtaan Suomessa lisääntyneen paljon.

– Informaatiovaikuttaminen on itsestäänselvyys. Mutta on eri asia, onko se tehokasta. Halutaanko, että kaikki kiinnittävät huomion siihen, kun tehokkaimmat keinot ovat käytössä muualla?

– Uhkaa voidaan vastustaa, jos se tunnistetaan ja sen vakavuus ymmärretään sekä on keinovalikoima, jolla se saadaan loppumaan. Sitä varten Suomessa nyt valmistellaan lainsäädäntöä, lisää Smith.

Kyberhyökkäykset

Suomi on yksi maailman digitalisoiduimmista yhteiskunnista, huomauttaa Limnéll.

– Energiantuotanto, finanssimaailma ja terveydenhuolto toimivat digitaalisti. Jos ne eivät toimi, voivat vaikutukset olla hyvinkin merkittäviä.

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéllin mukaan vaikuttamista voi tulla sieltä, mistä ei osata odottaa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Jos potilastietojärjestelmiin ei pääse, on vaikea antaa hoitoa, tai jos maksupäätteet eivät toimi, on vaikea käyttää pankkikorttia. Tai sähköverkko lamaantuu, eikä kodeissa ole sähköjä.

– Nämä ovat hyvin konkreettisia ihmisten arkeen ja arjen turvallisuuteen vaikuttavia asioita, jotka näkyvät hyvin nopeasti.

Smith lisää, että myös maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen liittyvät kysymykset täytyy huomioida.

– Tämä on jo mitä on aikaisemmin nähty, eli isoja ihmismääriä tuodaan rajalle ja päästetään Venäjän puolelta heidät läpi, katsotaan millaisia ongelmia se tuottaa, toteaa Limnéll.

Smith lisää hybridivaikuttamisen keinoihin esimerkiksi meriliikenteen häirinnän tai Venäjällä olevien suomalaisyritysten kansallistamisuhan.

– Perusperiaate hybridiuhkatoiminnan taustalla on aina, että mikä satuttaa ja haavoittaa kohdetta eniten on se, mistä niitä haetaan, hän summaa.