Kun venäläiset maahanlaskujoukot lähestyvät ukrainalaista lentokenttää helikopterilla, sen ikkunasta näkyy jo savupatsaita kentällä ensi-iskun jälkeen.
Joukot siirtyvät maan kamaralla juosten asemiin ja alkavat vyöryttää kenttää. Kantamukset ovat raskaat, ja mukana on myös jykevää torjunta-aseistusta.
Tehtävä: ottaa haltuun keskeinen strateginen kohde pääkaupunki Kiovan kupeessa ja valmistella lentokenttä omien, vahvojen lisäjoukkojen tuomiseen vastustajan selustaan.
Näin Kiova olisi kaatunut päivissä, kuten Venäjän uskotaan alun perin laskeneen.
Näin operaation olisi pitänyt sujua, kuten se oheisella Venäjän puolustusministeriön 12. maaliskuuta julkaisemalla propagandavideolla esitetään.
Asiassa on vain yksi ongelma.
Venäjän armeijan eliittiin kuuluvat maahanlaskujoukot ovat epäonnistuneet tehtävissään Ukrainassa toistaiseksi lähes täydellisesti.
Vaikka Venäjän julkaiseman videon aitoutta on mahdoton todentaa, on arveltu, että siinä kuvattaisiin Hostomelissa sijaitsevan Antonovin kansainvälisen lentokentän haltuunottoyritystä heti sodan ensimmäisinä päivinä 24.–26. helmikuuta.
Videon tarkoitus on todennäköisesti esittää venäläisyleisölle, miten kuuluisat maahanlaskujoukot toimivat.
Video jättää kuitenkin kertomatta sen, että juuri Hostomelin tapahtumat on nostettu asiantuntijoiden keskuudessa esimerkiksi siitä, kuinka Ukraina on onnistunut torjumaan maahanlaskuhyökkäykset hurjilla, määrätietoisilla vastaiskuilla. Osansa on ollut myös venäläisten omalla puutteellisella toiminnalla.
Venäläinen Ka-52-taisteluhelikopteri jäi jälkeen, kun Venäjän maahanlaskujoukot joutuivat vetäytymään vastaiskun jälkeen Hostomelistä.
Hostomelin tapahtumia on kuvailtu ratkaiseviksi sodan alkuvaiheen, ellei jopa koko sodan kulun kannalta toistaiseksi.
– Ehdottomasti voi sanoa, että se on ollut ratkaiseva. Olemassa olevan tiedon nojalla voi olettaa, että venäläiset ovat suunnitelmissaan laskeneet paljon sen (kentän valtauksen) varaan, sanoo maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän erikoistutkija, majuri Jukka Viitaniemi.
– Se ei onnistunut, ja se näkyy nyt kaikessa, Viitaniemi toteaa.
Hän viittaa esimerkiksi Kiovaa kohti suunnanneisiin ajoneuvokolonniin, jotka pysähtyivät pitkiksi ajoiksi sumppuun maanteille.
– Ei se letka ollut siellä pysäköimistä varten vaan sillä on ollut suunnitelma ajaa niin sanotusti päätyyn asti.
Maxar-yhtiön satelliittikuvassa näkyi tuhoja Antonovin kentällä Hostomelissä iskujen jälkeen.
Vaikka Hostomelin kenttä myöhemmin vallattiinkin, ukrainalaisten ensimmäinen torjuntataistelu osti aikaa järjestää Kiovan puolustus.
Kyseessä on myös taistelu, josta ammennetaan sotilastaktiikassa oppia myöhemminkin.
– Kyllä näin sotilaana herättää suurta mielenkiintoa, miten ukrainalaiset sen tekivät. Kaikkea emme vielä tiedä, mutta se selvinnee aikanaan, Viitaniemi toteaa.
Hostomelin kentän taistelusta on kuitenkin jo nyt poikkeuksellisen paljon tietoa.
Hostomelin lisäksi venäläisten epäonnistunut maahanlaskuyritys tapahtui varmuudella Vasylkivin lentotukikohtaan Kiovan lähellä sodan kolmantena päivänä 26.2.
Maahanlaskuyrityksiä on raportoitu myös Mykolaivin, Odessan ja Harkovan lähistöltä, mutta näitä sosiaalisessa mediassa esitettyjä tietoja ei ole kyetty täysin vahvistamaan.
Ukrainalaiset ovat julkaisseet Hostomelin taistelusta esimerkiksi alla olevan lyhyen videon jossa näkyy tuhottu venäläiskopteri. Maassa kopterin vieressä lojuu sotilaan kypärä.
Maahanlaskujoukot ovat Venäjän armeijan ehdotonta eliittiä, ja siihen kuuluvilla eri yksiköillä on ollut perinteisesti taitavan ja pelottavan joukon maine.
Esimerkiksi Pihkovassa sijaitsevan 76. kaartin maahanlaskudivisioonan yksiköt ovat taistelleet niin Tshetshenian kuin Georgiankin sodassa, ja ne saivat Venäjällä kunniaa myös Krimin haltuunotosta 2014.
Venäjän maahanlaskujoukoilla on oma juhlapäivänsä 2. elokuuta, jolloin sinivalkoraitapaitaisia miehiä näkee juhlimassa rajusti kaduilla. Juhlijat eivät yleensä ole aktiivipalveluksessa vaan veteraaneja.
Maahanlaskujoukot ovat minkä tahansa armeijan eliittiä, sillä niiden perustehtävä vaatii pitkää erikoiskoulutusta. Joukkojen on tarkoitus johtaa hyökkäystä, pudottautua vihollisen selustaan ja pitää alue ennen varsinaisten joukkojen saapumista.
Nykyisin käytetään äärimmäisen harvoin laskuvarjohyppyä, sillä se vaatisi alleen turvatun alueen, jotta joukkoja ei tuhota jo ilmassa. Siksi käytössä ovat helikopterit, joilla lennetään matalalla tutkien alapuolella hurjaa vauhtia kohteeseen.
Näin tekivät tiettävästi myös Uljanovskista kotoisin olevan eliittijoukon eli 31. maahanlaskuprikaatin yksiköt Hostomelissä aamulla 24. helmikuuta, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli alkanut. On arvioitu, että koptereita oli käytössä jopa useita kymmeniä.
Venäjän julkaisemalla videolla näkyi Ka-52-taisteluhelikopteri, joka iski ukrainalaisten asemiin.
Ukrainan kansalliskaartin sotilaat olivat pakotettuja vetäytymään, kun niitä yhtäkkiä tulitettiin rajusti ilmasta. Siitä huolimatta venäläisille aiheutettiin tappiota jo tässä vaiheessa.
Wall Street Journalin myöhemmin haastattelemien sotilaiden mukaan ukrainalaiset ampuivat aluksi venäläisten helikoptereita kaikella mitä löytyi: rynnäkkökivääreillä, singoilla ja ilmatorjunta-asein. Puolustajat onnistuivat tuhoamaan muutaman helikopterin, mutta tie oli venäläisille kuitenkin auki.
Onnistuneen vastaiskun salaisuus oli ainakin nopeus.
Ukraina lennätti paikalle omia valmiudessa olleita kansalliskaartin joukkoja sekä laskuvarjojoukkojaan, joilla oli tärkeä tehtävä: tiedustelun mukaan kentälle oli matkalla Iljushin-76-kuljetuskoneita sisuksissaan lisäjoukkoja. Yksikään niistä ei saisi laskeutua.
Venäläiset laskuvarjojoukot matkasivat Iljushin-76-kuljetuskoneella Zapad-sotaharjoituksessa Kaliningradissa syyskuussa 2021.
Jukka Viitaniemen mukaan tämä on yksi tiedonmuruista, joita tapahtumista on. On puhuttu jopa Pihkovasta Hostomeliin matkalla olleista 18 Il-76-koneesta, joista kukin voi kantaa noin 120 sotilasta tai vaihtoehtoisesti kolme rynnäkköpanssarivaunua ja 20 miestä.
Ukrainalla oli kuitenkin Viitaniemen mukaan mitä todennäköisimmin valmis taistelusuunnitelma, jota toteutettiin ovelasti. Joukkojen taistelumotivaatio on ollut korkea.
– On pystytty suorittamaan vastaisku, joka esti nopean valtauksen. Ukrainalaisilla on täytynyt olla äärimmäisen hyvä tilannekuva, että he ovat voineet iskeä oikea-aikaisesti ja pystyneet rikkomaan venäläisten taistelujärjestyksen.
– ”Juna” ei voinut saapua asemalle, Viitaniemi sanoo viitaten ilmassa olleisiin venäläisjoukkoihin, jotka joutuivat Kiovan sijasta suuntaamaan ilmeisesti Valko-Venäjälle.
Maxar-yhtiön satelliittikuvassa Hostomelin kentällä savusi yhä 27. helmikuuta.
Wall Street Journalille puhuneen ukrainalaisupseerin mukaan he iskivät lentokentälle kolmelta suunnalta, joista yhden iskun toteuttivat siviiliajoneuvoilla liikkuneet vapaaehtoisjoukot.
Erikoisyksikön sotilaat kertoivat joutuneensa ensin murhaavaan konekivääritulitukseen, mutta päässeensä irtautumaan, kun hyökkäys käynnistyi myös toisesta suunnasta.
Ukrainalaissotilaat suojautuivat Vasylkivin lentotukikohdassa 26. helmikuuta.
Yksi osa taistelua käytiin ilmassa, jossa Ukrainan hävittäjät onnistuivat karkottamaan venäläishävittäjät, ja maahanlaskujoukot jäivät osittain ilman ilmatukea.
Lopulta venäläissotilaat poistuivat koptereilla ja osa heistä hajaantui ilmeisesti lähimaastoon. Sosiaalisessa mediassa julkaistiin kuvia juhlivista ukrainalaisista.
Venäjän puolustusministeriön julkaisemalla videolla näkyi helikopterilla paikalle saapuneita joukkoja raskaine kantamuksineen.
Todelliset tappioluvut eivät ole tiedossa. Venäjän propagandavideon julkaisun kanssa samanaikaisesti Venäjä kertoi viiden laskuvarjojääkärin menehtymisestä taisteluissa.
Ukraina väitti jopa 50 venäläisen jääneen taistelukentälle. Omia tappioitaan se ei ole eritellyt, mutta tiedetään, että useat sotilaat haavoittuivat taistelussa. Venäjän ilmoitukseen ukrainalaisuhreista ei voi luottaa.
Vasylkivin lentotukikohdan maahanlaskuyrityksen jälkeen väitettiin lisäksi, että Ukraina olisi onnistunut tuhoamaan laskeutumista yrittäneet kaksi Venäjän Iljushin-76-konetta, mutta tietoa ei ole kyetty vahvistamaan.
– Venäläisten suunnittelussa on selkeästi ollut aukko, jos näin on päässyt tapahtumaan, Viitaniemi sanoo.
Satelliittikuvassa Vasylkivin lentotukikohdasta näkyi tuhoja 28. helmikuuta.
Sotilasasiantuntijat ovat myöhemmin päätyneet johtopäätökseen, että venäläisillä on ollut ongelmia.
– Ukrainan armeija on odottanut tällaista hyökkäystä vuodesta 2014 lähtien. Kun niille annettiin lahjana tällainen kevyesti aseistettu joukko, joka aliarvioi heidät, se kyettiin poimimaan, totesi Financial Timesin haastattelema brittikenraali Richard Barrons.
Venäjän maahanlaskujoukkojen toimintaa on Twitterissä useissa viestiketjuissa arvioinut myös suomalainen alan asiantuntija, everstiluutnantti Mikko Westersund.
– Jää hieman vaikutelma, että VDV [maahanlaskujoukot] on luottanut vahvasti maahanlaskun shokkivaikutukseen ja operaation vaatima (tuli)tuki on jäänyt vähemmälle huomioille. Alueellisesti ja paikallisesti puolustusvastuussa oleviin ukrainalaisjoukkoihin pelkkä shokkivaikutus ei riitä, Westersund kirjoitti.
– Venäjän maahanlaskujoukkoja ei tule pelätä. Niitä ei saa myöskään aliarvioida.
Westersund on myös arvioinut, että maahanlaskuyrityksiä ei viime aikoina enää ole tehty, koska epäonnistumiset ovat nostaneet kynnystä. Sen sijaan Venäjän maahanlaskujoukkoja on nähty paljon maahyökkäysten kärkenä.
Tämäkään ei tosin ole ollut voittokulkua. Sosiaalisessa mediassa on julkaistu useita kuvia nimenomaan maahanlaskujoukkojen hylätyistä ajoneuvoista V-tunnuksineen. Tätä on tulkittu niin, että kovien tappioiden myötä taistelumoraali on alhainen.
Ukraina tuhosi venäläiskolonnan Butshassa maaliskuun alussa. Joissakin vaunuissa olleet V-merkit on sittemmin tulkittu maahanlaskujoukkojen tunnukseksi.
– Maahanlaskujoukot ovat Venäjän asevoimien eliittiä. Tällainen ei ole normaalia, komppanian kalusto jätetty ehjänä vastustajalle? ihmetteli Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri Twitterissä keskiviikkona.