Kolme viikkoa kestänyt Ukrainan sota on osoittanut sen, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei edennyt Kremlin suunnitelmien mukaan.
Länsimaiden mukaan Ukrainan sodassa olisi kolmen viikon aikana kuollut arviolta 2 000–6 000 Venäjän sotilasta. Kun lukemaa verrataan vastaavankaltaisten konfliktien suhdelukuihin, olisi haavoittuneita laskelmien mukaan kolme tai neljä kertaa kuolleita enemmän.
Kuuntele artikkeli alla olevasta soittimesta.
Financial Times kertoo arvion tarkoittavan sitä, että kolmen viikon aikana Venäjä olisi menettänyt sotilaitaan enemmän kuin Yhdysvallat ja Iso-Britannia Afganistanissa yhteensä 20 vuodessa.
Tunnettujen sota-analyytikoiden ylläpitämän, hollantilaisen Oryx Blogin jatkuvasti päivittyvän listan mukaan myös Venäjän materiaalimenetykset ovat merkittäviä.
Venäjä olisi laskelmien mukaan menettänyt kalustoa eiliseen mennessä kaikkiaan 1 364 kappaletta ja Ukraina 397 kappaletta.
Jutun lopusta löydät tarkemmin eritellyn listan Venäjän ja Ukrainan materiaalimenetyksistä.
Määrä on todennäköisesti tätäkin merkittävästi suurempi, sillä listaan on päivitetty vain menetykset, joista on video- tai kuvamateriaalia.
Muun muassa sotatieteiden tutkija Justin Bronk on sanonut, että Venäjän menetykset ovat suurempia kuin ”missään aiemmassa lähihistorian konfliktissa” viitaten esimerkiksi Georgiaan, Tshetsheniaan ja Afganistaniin 1980-luvulla.
Tämä ei varmasti ollut sitä, mitä Venäjä suunnitteli. Kokosimme yhteen Venäjän keskeisimmät epäonnistumiset Ukrainan sodassa.
Ukrainalaisten vastarinta on yllättänyt Venäjän.
1. Poliittisen johdon väärä tilannekuva
Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden asiantuntija Jeffrey Edmonds on kertonut NBC Newsille uskovansa, että poliittisen johtajuuden epäonnistuminen on tuonut Venäjän sen nykyiseen tilanteeseen.
– Venäjän johtajat todella uskoivat asioihin, joita he ovat sanoneet ukrainalaisista eivätkä uskoneet, että ukrainalaiset olisivat nousseet vastarintaan. Tästä syystä invaasion laajuus salattiin jopa armeijalta aivan viimeisiin päiviin asti, Edmonds luonnehti.
Kenraalimajuri evp Pekka Toveri sanoo, ettei johtokaan ole välttämättä saanut oikeaa informaatiota.
– Autoritaarisessa valtiossa eteneminen uralla ei välttämättä liity osaamiseen, vaan johtajan mielistelyyn, Toveri sanoo
– Alainen kertoo johtajalle asioita, joita uskoo johtajan haluavan kuulla. Tämä pätee koko johtoketjuun. Mitä tulee Putiniin, hän on ollut pari vuotta koronaeristyksessä ja vallassa parikymmentä vuotta, eikä hänelle ole todennäköisesti uskallettu kertoa tilanteen todellista luonnetta. On kerrottu hyviä uutisia ja alettu uskoa omaan propagandaan, Toveri arvioi.
Edmondsin mukaan Venäjän johdon päätös jätti armeijan oman onnensa nojaan. Se ei voinut suunnitella täyttä invaasiota ja kompuroi yrittäessään pysyä Kremlin asettamassa aikaikkunassa.
Venäjä on kärsinyt Ukrainan sodassa raskaita tappioita. Kuvassa ukranalaissotilas tutkimassa tuhoutunutta venäläistä kuljetuspanssariajoneuvoa.
2. Armeijan huoltovarmuus
Kenraalimajuri evp Pekka Toveri on pitänyt Venäjän hyökkäyksen suurimpina ongelmina huollon sakkaamista. Venäjä ei ole saanut polttoainetta, elintarvikkeita ja ampumatarvikkeita liikkeelle.
Epäonnistumisen symboliksi on noussut Kiovan pohjoispuolelle juuttunut pitkä ajoneuvokolonna, joka käsitti Venäjän tankkeja, tykistökalustoa, panssaroituja ajoneuvoja sekä arviolta 15 000 sotilasta. Se on sittemmin hajaantunut. Alkupään ajoneuvoista oli ilmeisesti loppunut polttoaine ja virta akuista. Huolto ei päässyt paikalle, koska tie on tukossa.
Venäjä pyrki lähettämään joukot Ukrainaan kevyehköllä varustuksella, jotta ne olisivat helpommin liikutettavissa. Niinpä armeija ei ole myöskään kyennyt varautumaan sodan pitkittymiseen.
Venäläisten huolto on perustunut perinteisesti rautateihin. Venäjällä ja Ukrainalla on käytössä sama raideleveys, mutta Venäjä ei ole saanut haltuunsa rautateiden solmukohtia.
Joidenkin sotatantereelta levinneiden tietojen mukaan Venäjän joukoille on tarjoiltu jopa 12 vuotta sitten vanhaksi menneitä taistelumuonia. Lisäksi sääolosuhteet ovat olleet huonot ja kalustoa on jäänyt jumiin.
Sodasta on myös varmennettuja videoita, joissa sotilaat ryöstävät ukrainalaisen ruokakaupan saadakseen ruokaa. Eräässä videossa nuori sotilas soittaa syödessään äidilleen ja itkee.
Kuvassa venäläinen taistelupanssarivaunuista koostuva kolonna.
3. Kalusto
Useiden arvioiden mukaan Venäjän sotakalusto on jäänyt paikoin modernisoimatta.
Venäjän peruskaluston on arvioitu tosiasiassa olevan vanhaa neuvostokalustoa. Venäjä on väittänyt, että heidän sotamateriaalinsa maavoimissa on 70-prosenttisesti uutta tai modernisoitua ja uuden veroista.
Myös The New Yorkerin mukaan armeija kärsii etenkin siitä, että kalustoa hylätään. Kalustoa on hylätty esimerkiksi siksi, että se on rikkinäistä, sillä vanhaa kalustoa ei ole korjattu, kun osaa kalustosta on modernisoitu.
Lisäksi Venäjän entinen ulkoministeri Andrei Kozyrev on sanonut, että Venäjällä olisi kavallettu 20:n viime vuoden aikana miljoonittain sotakalustohankintoihin tarkoitettua rahaa. Kozyrevin mukaan iso osa sotakalustobudjetista yksinkertaisesti varastettiin ja käytettiin mm. luksusjahtien hankkimiseen Kyproksella.
Myös Toveri muistuttaa, että kansainvälisten vertailujen mukaan Venäjä on yksi maailman korruptoituneimmista valtioista. Materiaalihankintoihin käytettävistä rahoista on voinut kadota jopa kymmeniä prosentteja korruption takia.
Epäselvää on sekin, miksi Venäjä ei ole käyttänyt Ukrainassa ilmavoimiaan täydellä kapasiteetilla. Ukraina on kyennyt pääosin torjumaan ilmahyökkäykset heikommilla ilmavoimillaan.
Venäjän taistelukalustoa on tuhoutunut, vahingoittunut ja hylätty.
4. Tiedustelu
Yksi suurimmista epäonnistumisista vaikuttaa olleen se, että Moskova arvioi väärin Ukrainan vastarinnan. The Timesille viime viikolla puhuneiden turvallisuusasiantuntijoiden mukaan epäonnistumisesta syytetään ainakin osittain turvallisuuspalvelu FSB:tä, joka on vastannut Ukrainassa tapahtuvasta tiedustelutoiminnasta.
Venäjän tiedustelupalveluita 20 vuotta seuranneen tutkivan Agentura-sivuston päätoimittajan Andrei Soldatovin mukaan FSB on käyttänyt aikaansa ja resurssejaan vuodesta 2014 pitkälti levottomuuksien lietsomiseen Länsi-Ukrainan äärioikeistoryhmien keskuudessa, onnistumatta siinä. Epäonnistuneeksi hän mainitsee myös FSB:n arvion Venäjän hyökkäyksen oletetusta kannatuksesta ukrainalaisten keskuudessa.
– FSB on edelleen suhteellisen vanhanaikainen organisaatio, joka yrittää pelata vakoilupeliä vanhanaikaisella tavalla, niin kuin he ovat aina tehneet. He saattavat terästäytyä hetkittäin, kun Putin on hyvin vihainen. Sen näkee hänen kehonkielestään, eleistään ja termeistä, joita hän käyttää. Hän syyttää heitä hänelle syötetyistä neuvoista, jotka johtivat kehnoon päätöksentekoon Ukrainan kohdalla, sanoi puolestaan brittiläinen ex-tiedustelu-upseeri ja turvallisuusasiantuntija Philip Ingram.
Alkuviikosta kerrottiin myös vahvistamattomia tietoja, joiden mukaan Putin olisi määrännyt FSB:n ulkomaantiedusteluosaston päällikön Sergei Besadan kotiarestiin sekä siirtänyt muutoin syrjään osaston varajohtajan Anatoli Bolyukin.
5. Omien joukkojen taistelumoraali
Venäjä on Ukrainan sodassa joutunut käyttämään enemmän varusmiehiä kuin monissa aiemmissa konflikteissa, vaikka se on pyrkinyt siirtymään vapaaehtoiseen asepalvelukseen.
CSIS:n kansainvälisen turvallisuuden vanhemman neuvonantajan Mark Cancianin mukaan varusmiehet ovat usein nuoria, vähemmän motivoituneita ja huonommin koulutettuja sotilaita.
Eräiden lähteiden mukaan Venäjän armeijan joukkojen keskuudessa oli alun alkaen epätietoisuutta siitä, mihin he edes olivat matkalla. Jotkin vangeiksi otetut venäläissotilaat olivat kertoneet, että he luulivat lähteneensä harjoituksiin, eivät sotaan.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on kutsunut Venäjän sotilaita ”lapsiksi, joita käytetään hyväksi”.
”Venäjä teki väärän tilannearvion”
– Tiivistetysti Venäjä teki väärän tilannearvion. Uskottiin, että Ukraina valloitetaan muutamassa päivässä. Joukkoja on liian vähän käytössä ja niille annettiin liian kunnianhimoiset tehtävät ja suunnitelmat. On ollut viitteitä siitä, että sotilaita on pidetty pimennossa sodan todellisista päämääristä. Ukrainan väestö on suhtautunut venäläisjoukkoihin vihamielisesti, eikä huolto ole pelannut, kiteyttää kenraalimajuri evp Pekka Toveri.
Hänen mukaansa tällä hetkellä näyttää siltä, että sota on pattitilanteessa.
– Venäjällä ei ole tarpeeksi omia joukkoja, kun palkkasotilaita rekrytoidaan Syyriaa myöten. Venäjällä on toki enemmän aseistusta pidemmällä aikavälillä, mutta sen keskittäminen ottaa oman aikansa. Ukrainan asevoimien tilanteesta ei ole tarkkaa kuvaa, mutta todennäköisesti sodan kummallakaan osapuolella ei ole tällä hetkellä voimaa nopeaan sotilaalliseen ratkaisuun. Kysymys on se, onko Venäjällä kykyä jatkaa sotaa pitkään kansainvälisten paineiden kasvaessa.
