Ukrainalaisten taistelutahto ja lännen yhtenäisyys ovat yllättäneet Venäjän. Asiantuntijoiden mukaan ajatukset siitä, että Ukraina voitaisiin kokonaan miehittää ja alistaa, alkavat olla utopistisia.
Venäjän nopeaksi ja suhteellisen helpoksi kaavailema operaatio vaikuttaakin nyt kaikelta muulta. Helppoa ratkaisua tilanteeseen ei näe kukaan.
Mutta mihin sota lopulta päättyy?
1. Venäjälle riittävä sotilaallinen menestys?
Paine Ukrainan pääkaupungin Kiovan ympärillä kasvaa kaiken aikaa, mutta artikkelin kirjoitushetkellä Venäjä ei ole saartanut tai piirittänyt Kiovaa. Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsström näkee, että yksi varteenotettava tapahtumaketju, joka lopettaisi Ukrainan sodan, on se, että Venäjä saisi Kiovan piiritettyä.
Pentti Forsström
– Kiova on Ukrainan keskus ja pääkaupunki, valtiojohdon paikka, ja sillä on symbolista arvoa. Siinä mielessä se on strateginen kohde, jonka saartaminen ja kuihduttaminen voisi saada Ukrainan johdolle paineen, jonka myötä sota olisi pakko lopettaa, Forsström arvioi.
Hän ei usko, että Venäjä valtaisi Kiovaa kaupunkisodassa, mutta sen saartaminen ja tukahduttaminen saattaisi olla riittävä saavutus sodan loppumiseksi. Kaupunkisota tarkoittaisi todennäköisesti suuria tappioita Venäjälle.
– Se mitä nyt ounastellaan, on että Venäjä alkaa voimallisemmin käyttää tulivoimaa niin sotilaita kuin siviilikohteitakin vastaan ja hyökkäämään ratkaisunhakuisesti.
Venäjän hyökkäyksen tilanne eteläisessä Ukrainassa 11.3. Ruskeat alueet eivät ole Venäjän miehittämiä, vaan Venäjä hallitsee näillä alueilla pääväyliä.
Forsström ei usko, että Venäjän sotilaallinen voima riittäisi siihen, että koko Ukraina saataisiin vallattua. Sitä, miten iso osa Ukrainasta ylipäätään pitäisi olla miehitettynä tai saarrettuna, jotta sota loppuisi, on vaikeaa arvioida.
– Mikä riittää Venäjälle siihen, että voidaan ruveta neuvottelemaan? Se on sellaista kompromissinhakua, jos nyt tällaista termiä voi käyttää.
Jos Venäjä saa haltuunsa esimerkiksi Odessan satamakaupungin, Ukraina saadaan eristettyä merestä, mikä olisi kaupan, teollisuuden ja puolustuksen kannalta merkittävä ongelma, kenraalimajuri Pekka Toveri totesi IS:n haastattelussa tiistaina.
Katso alta Toverin lähes tunnin mittainen haastattelu.
Talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta toteaa, että Ukrainan puolittainen miehitys tulisi Venäjälle hyvin kalliiksi, minkä vuoksi se ei todennäköisesti ole Venäjän intresseissä.
Jari Eloranta
– Näen, että neuvotteluratkaisu on todennäköisempi kuin pitkä sota, Eloranta sanoo ja lisää, ettei usko, että neuvoteltu rauha tyydyttää kumpaakaan osapuolta.
Myös Venäjä-tutkija, Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith näkee sodan loppumisen todennäköisimmän skenaarion olevan se, että Venäjä kokee sotilaallisesti saavuttaneensa sellaiset kortit, joilla sen on mahdollista aloittaa tulitauko ja istuutua neuvottelemaan rauhasta ja sodan loppumisesta. Hän ei usko, että pelkästään Kiovan saartaminen riittää siihen.
– Venäjä haluaa tuntea, että sillä on sellaiset kortit, joilla se saa vähintään minimin, mikä varmasti tarkoittaa Itä-Ukrainan alueiden ja Krimin myöntämistä osaksi Venäjää sekä maasiltaa Krimille.
Venäjällä tosin on todennäköisesti paljon isompiakin vaatimuksia, Smith ja Eloranta sanovat.
– He aikovat selvästi miehittää koko etelärannikon, ja tuskin siitä helpolla luopuvat, Eloranta sanoo.
Forsström arvioi, että Venäjä saa sodassa varmasti alueita ja ihmisiä, ”mutta Ukrainaa se ei enää saa”.
Kreml, Punainen tori ja Pyhän Vasilin katedraali kaksi päivää ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
2. Palatsivallankumous Venäjällä?
Palatsivallankumouksessa Vladimir Putinin lähipiiri siirtäisi vallan jollekin toiselle. Smith arvioi, että se voisi tapahtua joko niin, että koko ydinporukka Putinin ympärillä yhtenäisesti päättäisi, että Putin vaihdetaan uuteen nokkamieheen. Se mahdollistaisi samalla keskusteluiden avaamisen uudelleen lännen kanssa.
Toinen mahdollisuus on, että sisäpiiri jakautuu ja sen enemmistö päätyy vaihtamaan presidenttiä.
Hanna Smith
– Molemmissa tilanteissa lähipiirillä pitäisi olla sellainen olo, että heidän intressinsä eivät enää täyty ja aletaan kyseenalaistaa sitä, halutaanko olla osa hallintoa, joka käyttäytyy tietyllä tavalla sekä sisä- että ulkopolitiikassa, Smith sanoo.
Pitkittyneen sodan taloudelliset vaikutukset Venäjälle ovat niin massiiviset, että palatsivallankumous on mahdollinen, myös Eloranta arvioi.
– Mutta tällä hetkellä en näe sitä todennäköisenä, ellei sotamenestys selvästi tästä muutu ja huonone. Tietenkin, jos venäläisjoukot joutuvat vetäytymään ja kärsivät isoja tappioita taisteluissa, se saattaisi kasvattaa palatsivallankumouksen todennäköisyyttä.
Yhdysvaltain tiedustelutietojen mukaan Putin olisi vakavasti sairas. Eloranta uskoo, että vaikka Putin kuolisikin, Venäjän valtaan tuskin nousisi kovin toisenlaista johtajaa. Kasvot voitaisiin pestä, ja uuden johtajan kanssa neuvottelut Ukrainan ja lännen kanssa voisivat olla joustavampia, mutta uusi johtaja toimisi Elorannan arvion mukaan luultavasti hyvin samalla tavalla kuin Putin.
Sodanvastainen mielenosoitus Pietarissa 24. helmikuuta 2022.
3. Värivallankumous Venäjällä?
Asiantuntijat uskovat, että mikäli sota pitkittyy, Venäjällä voidaan nähdä värivallankumous. Värivallankumouksella tarkoitetaan 2000-luvulla entisissä sosialistisissa maissa tehtävää vallankumousta, jossa länsimieliset kaatavat autoritäärisen hallinnon.
– Voi olettaa, että sodan pitkittyessä sodanvastaisuus Venäjällä kasvaa. Tyytymättömyys siihen, että sanktiot purevat, Venäjä on eristäytynyt ja siitä tulee enemmän totalitäärinen sekä siihen, että valtio kontrolloi kansalaisia yhä enemmän. Kaikki tämä pursuaa lopulta yli niin, että ihmiset lähtevät kaduille sellaisena massana, ettei sitä voi enää pysäyttää muuten kuin aseilla, Smith kuvailee.
Värivallankumous ei kuitenkaan tapahtuisi viikoissa tai edes kuukausissa, vaan paljon pidemmällä aikavälillä.
– Jos protesteja ei enää voitaisi pysäyttää muuten kuin aseilla, silloin kysymys on siitä, mitä sisäisen turvallisuuden joukot päättäisivät tehdä. Jos he päättävät, etteivät ammu omia, se on viimeistään lopun alku. Jos hallintokoneisto menettää turvallisuuseliitin tuen, hallinto kaatuu.
Eloranta näkee, että värivallankumous voisi olla mahdollinen erityisesti, jos Venäjän sensuuri rakoilisi riittävästi niin, että ihmiset saisivat tietoa siitä, mitä todella tapahtuu.
Ukrainan ja Volodymyr Zelenskyin antautumista tutkijat pitävät epätodennäköisenä. Toisaalta Zelenzkyi voisi siirtyä syrjään, jos hänen persoonansa muodostuisi esteeksi muuten Ukrainalle sopivalle rauhalle.
4. Ukrainan antautuminen?
Forsström sanoo, että Ukrainassa varmasti mietitään sitä, mitä tehdään, kun siviiliuhrien määrä kasvaa.
– Mikä on se uhrimäärä, jonka Ukraina on valmis maksamaan?
Siviiliuhrien määrän nouseminen voisi olla yksi syy, joka saisi Ukrainan lopulta antautumaan, Forsström näkee. Hän ei usko, että Ukraina silti alistuisi Venäjän hallintaan.
Hanna Smith ei näe, että Ukraina antautuisi kovin helposti siviiliuhrien määrän tai muidenkaan syiden takia.
– Koen, että se, että Ukraina ilmoittaisi antautuvansa, on kaikkein epätodennäköisin skenaario.
Smith spekuloi, että Ukraina antautuisi vain, jos johtamismekanismi onnistuttaisiin musertamaan: armeijan toimintakyky neutraloitaisiin tai presidentti Volodymyr Zelenskyi murhattaisiin ja se johtaisi taistelutahdon täydelliseen murtumiseen.
Elorantakin sanoo, ettei Ukraina antaudu helposti.
– Missään nimessä ukrainalaiset eivät tule suostumaan ”demilitarisointiin”, mitä se nyt sitten tarkoittaakin – että armeija lakkautetaan tai heiltä kerätään aseet. Se on ihan varmaa.
– Sen sijaan se, että tehdään jonkinlainen kompromissi alueista tai jopa Ukrainan johdosta, niin ne voivat kyllä tulla kyseeseen.
Muut skenaariot
Venäjä yrittää kaiken aikaa surmata Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyia. Asiantuntijat eivät pidä todennäköisenä, että sota loppuisi, vaikka Zelenskyi saataisiinkin murhattua.
– Jonkun täytyy edustaa valtiota. Jos Zelenskyi eliminoidaan, hänestähän tulee sankari ja marttyyri, Forsström sanoo.
Huhujen mukaan Venäjä voisi korvata Zelenskyin Ukrainan entisellä presidentillä Viktor Janukovitshilla. Smith ei kuitenkaan näe, että Janukovitshin kaltaisella nukkehallitsijalla voitaisiin hallita Ukrainaa.
– Häntä voitaisiin käyttää symbolisesti kumileimasimena, mutta sillä ei olisi mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Jos haluttaisiin jotain järjestystä tai jälleenrakennusta tai yhtenäisyyttä ja ukrainalaiset toimimaan niin, että Venäjää pidettäisiin uudelleen kaverina… Sen voi kertaheitolla unohtaa.
Viktor Janukovitsh
”Häntä voitaisiin käyttää symbolisesti kumileimasimena, mutta sillä ei olisi mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Hän myös huomauttaa, että nukkehallitus olisi pikemminkin seurausta sodan loppumisesta kuin syy siihen.
Eloranta uskoo, että Zelenskyi olisi valmis luopumaan presidenttiydestä, jos olisi niin, että hänen persoonansa estäisi rauhan muodostumisen.
– Mutta Ukrainassa ei ole mitenkään todennäköistä, että johtoon nousisi Janukovitsh tai kukaan muukaan Kreml-mielinen. Ukrainan väestö on niin yhdistynyt, että Venäjäkin varmasti tunnistaa sen, ettei sellainen ole mahdollista.
Hanna Smith näkee mahdollisena, joskin epätodennäköisenä skenaariona senkin, että Venäjän sotilaat kieltäytyisivät sotimasta. Elorantakin pohtii, että se voisi olla mahdollista, jos venäläissotilaat esimerkiksi saisivat riittävästi informaatiota tapahtumista.
– Jos informaatioportit ja sensuuri epäonnistuisivat Venäjällä totaalisesti, ja tappioista ja sodankäynnin oikeasta kulusta tulisi oikeaa tietoa laajemmin, se voisi tähän johtaa, hän spekuloi.
Mahdollinen mutta epätodennäköinen skenaario olisi myöskin se, että länsikin joutuisi mukaan sotaan esimerkiksi rajaloukkauksen myötä, ja länsi voittaisi Venäjän.
– Ja vielä epätodennäköisempi skenaario voisi olla se, että jos taktista ydinasetta käytettäisiin johonkin kohteeseen, sota laajenisi myös Natoon ja länteen. Siinä vaiheessa ei voitaisi enää olla siitä erossa, Eloranta arvioi.
