Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nyt jatkunut vajaan kahden viikon ajan. Maassa arvioidaan olevan noin 150 000 venäläissotilasta. Suurena armeijamahtina pidetyn Venäjän eteneminen Ukrainassa ei ole kuitenkaan mennyt täysin suunnitelmien mukaan.
Venäjä ei ole onnistunut kahden viikon aikana valtaamaan Ukrainan merkittäviä kaupunkeja, kuten Harkovaa tai Mariupolia, pääkaupunki Kiovasta puhumattakaan. Ongelmia on ilmentynyt niin kommunikointivälineistössä kuin raskaamman sotakaluston kunnossa. Ruokaa ja bensaa ei ole aina ollut riittämiin.
Ukrainan armeija on onnistuneesti pitänyt Venäjän loitolla useasta kaupungista, tuhonnut suuret määrät raskasta kalustoa ja pysäyttänyt paljon puhutun, noin 60 kilometriä pitkän venäläissaattueen Kiovan ulkopuolelle.
Kenraalimajuri evp. Pekka Toverin mukaan Venäjän ongelmiin löytyy monia syitä. Yksi suurista syistä on väärällä tilannearviolla Ukrainaan hyökkääminen. Venäjän poliittinen johto odotti hyökkäyksen olevan helppo ja nopea.
Ukraina on onnistunut hidastamaan Venäjän etenemistä huomattavasti.
Vaikutelma Venäjän armeijan kyvyttömyydestä on kuitenkin harhaanjohtava. Sota Georgiassa ja operaatiot Syyriassa ovat osoittaneet, että Venäjän armeija osaa olla tehokas.
– Helposti sellainen ilmiö tapahtuu, että aletaan tekemään nopeita johtopäätöksiä. En kuitenkaan vielä sanoisi, että Venäjän armeija on kädetön eikä heistä ole mihinkään, Toveri toteaa.
Venäjän armeijalla on New York Timesin mukaan yhteensä 900 000 aktiivisotilasta ja kahden miljoonan sotilaan reservi, Ukrainaan on siis lähetetty vasta pieni osa maan sotilaallisesta voimasta. Ukrainaan verrattuna Venäjän armeija on sotilasmäärässä mitattuna kahdeksan kertaa suurempi.
Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija, everstiluutnantti evp. Pentti Forsström ei kuitenkaan näe, että reserviläisiä kutsuttaisiin ihan heti palvelukseen. Venäjällä hyökkäyksestä Ukrainaan on puhuttu sotilaallisena operaationa, mutta reserviläisten kutsuminen mukaan viestittäisi kansalle vahvasti siitä, että maa on sodassa.
– Kyllähän siellä tietysti pelivaraa on. Mutta se on aika vahva hallinnollisjuridinen toimi, ja silloin kyllä yhteiskunta alkaa miettiä, että hetkinen, operaatioon piti lähteä, mutta nyt kutsutaan reserviläiset riviin, Forsström pohtii.
Venäjän armeija on kärsinyt kalusto-ongelmista Ukrainassa.
Informaatio ja tulitauko sodan välineinä
Ukraina on tähän asti onnistunut Venäjää paremmin myös informaatiosodassa. Sosiaalinen media on täyttynyt erilaisista voitokkaista kuvista ja videoista. Ukrainan puolelta on kuitenkin kuultu hyvin vähän maan omista tappioista. Ukrainalla näyttää menevän hyvin, mutta todellista tilannetta ei tällä hetkellä tiedetä.
Ukraina on saanut paljon etua Venäjän huonosta alusta. Sodan venyminen on Toverin mielestä samaan aikaan Ukrainalle eduksi, mutta myös kuluttavaa.
– Jokainen päivä, kun tämä sota kestää, niin se syö Putinin uskottavuutta ja Venäjän taloutta. Toisaalta aika on venäläisten puolella, koska mitä pidemmälle he menevät, sitä enemmän ukrainalaiset kuluvat, ja heidän sodankäyntikykynsä heikkenee. Jossain vaiheessa vain rupeaa miehet sekä tarvikkeet loppumaan, Toveri arvioi.
Keskiviikkona ilmoitettiin Venäjän ja Ukrainan välillä pidettävästä, 12 tuntia kestävästä tulitauosta, jonka aikana useissa kaupungeissa on tarkoitus hoitaa evakuointioperaatioita. Venäläisillä on Toverin mukaan tapana käyttää tulitaukoja edukseen.
Sodan pitkittyminen on myös ukrainalle kuluttavaa.
– Kun tarvitaan huoltotauko ja tarvitaan lisävoimaa paikalle, tehdään tulitauko. Heti, kun ollaan taisteluvalmiina, rikotaan tulitauko ja jatketaan taisteluita. Kyllä se on heille ollut taktinen väline monissa konflikteissa, Toveri sanoo.
Forsström muistuttaa taukojen auttavan samalla tavalla Ukrainaa.
– Tilanne on otollinen myös Ukrainalle, pystytään huoltamaan joukkoja ja ryhmittäytymään. Kun rauhallinen hetki päättyy, niin sitten jatketaan. Ei siellä liipaisimia varmisteta vielä, se on varma, hän toteaa.
Pahin vielä edessä
Toverin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin tuskin on valmis antamaan periksi Ukrainan suhteen ja vaarana on, että sotilaallista voimaa lisätään maassa huomattavasti. Käytetään enemmän tykistöä ja epäsuoraa tulta, pyritään kuluttamaan ukrainalaisia ja saamaan ukrainalaiset taipumaan.
Maanpuolustuskorkeakoulun Forsström on samoilla linjoilla. Siviiliuhrien kautta Venäjä pyrkii lisäämään painetta Ukrainan johdolle.
– Tässä on ollut vähän viitteitä siitä. Ei ole tavallaan pidäkkeitä, että mitä ammutaan. Oli se sitten sotilaskohde tai siviilikohde, sillä ei ole enää niin väliä. Minulla on epäilys, että pahin päivä on vielä tulossa, toivottavasti olen väärässä, Forsström arvioi.
Toveri pitää hyvinkin mahdollisena skenaariota, jossa Venäjä alkaa tuhota Ukrainan kaupunkeja maan tasalle. Kiovan ja Harkovan tykittäminen antaa kenraalimajurin mukaan viitteitä siitä, että Venäjällä on tällaiseen toimintaan valmiudet.
– He tekivät sitä toisessa maailmansodassa, he tekivät sitä Groznyissa, joka sentään oli Venäjän aluetta. Puolen miljoonan asukkaan kaupunki ammuttiin aivan tuhkaksi, kun todettiin, että jalkaväellä tätä ei voi vallata, Toveri muistuttaa.
Tiistaina ISTV:n studiossa vieraillessaan Toveri näki Kiovan tulevaisuuden muistuttavan Groznyita.
Tuhoutunut koulu Tsherhivin kaupungissa.
Ukraina on miehittänyt kaupungin tehokkaasti ja saanut jalkaväkitaisteluissa onnistumisia. Venäjä saattaa alkaa pommittamaan kaupunkia maan tasalle kortteli korttelilta välttääkseen suuret sotilaalliset tappiot omalla puolellaan.
Forsström puolestaan ei pidä Kiovan maan tasalle pommittamista mahdollisena. Hän ei usko Venäjällä olevan tarpeeksi voimaa Kiovan kokoisen kaupungin tuhoamiseen. Venäjän ilmavoimien tähänastinen vaatimattomuus on herättänyt kysymyksiä.
– Onkohan siellä Syyriassa ammuttu ohjukset ja ampumatarvikkeet niin finaaliin, ettei Ukrainaan enää riitä? Onko koulutustaso riittävä ja riittääkö pilotteja? Forsström pohtii.
Forsström näkee todennäköisempänä, että Kiova pyritään saamaan polvilleen saartamalla kaupunki.
– Silloin aletaan kulutussotaan, kuihdutetaan kaupunkia ja tehdään elinolosuhteet sellaisiksi, että sota ratkeaa ajan myötä.
