Venäjän joukot lähellä Kiovaa eivät ole edenneet käytännössä pariin päivään, Ukraina kertoi tiistaina.
Uutisissa on levinnyt satelliittikuvia kymmeniä kilometriä pitkästä kolonnasta, joka on juuttunut sijoilleen Kiovan pohjoispuolelle.
Ukraina on levittänyt innokkaasti kuvia myös hylätystä venäläisestä sotakalustosta ja mutaan juuttuneista panssariajoneuvoista.
Sen sijaan, että venäläiset olisivat onnistuneet miehittämään strategisesti tärkeitä kaupunkeja, se on joutunut vain tulittamaan niitä ohjuksilla ja kranaatti- ja tykkitulella.
Läntinen tiedustelu pitää todennäköisenä, ettei Venäjä ole saavuttanut omia sotilaallisia tavoitteitaan. Venäläisten oletuksen mukaan Harkovan piti kaatua hyökkäyksen jälkeen tunneissa ja Kiovankin parissa päivässä, mutta Venäjä ei ole vielä 12 päivän hyökkäyksenkään jälkeen saanut kumpaakaan kaupunkia haltuunsa.
Mikä Venäjän armeijan epäonnistumiset selittää? Syitä lienee monia, mutta roolinsa epäonnistumisessa on ollut ainakin Venäjän modernisoimattomalla sotakalustolla ja huollon ongelmilla.
Satelliittikuva sotillaskolonnasta Chernihivin lähellä. Kuva otettu 28.2.
Yhden selityksen Venäjän armeijan heikolle kunnolle toi esiin Venäjän entinen ulkoministeri Andrei Kozyrev. Kozyrevin kovan väitteen mukaan Venäjällä on kavallettu 20:n viime vuoden aikana miljoonittain sotakalustohankintoihin tarkoitettua rahaa.
Kozyrev toimi Venäjän ulkoministerinä vuosina 1990–96 ja istui maan parlamentissa vuoteen 2000 saakka.
Kozyrev sanoo, että iso osa sotakalustobudjetista yksinkertaisesti varastettiin ja käytettiin muun muassa luksusjahtien hankkimiseen Kyproksella.
– Sotilasneuvonantajana sitä ei voi tietenkään raportoida presidentille. Joten he kirjoittivat raportteihinsa sen sijaan valheita, Kozyrev kirjoitti.
Kenraalimajuri evp Pekka Toverin mukaan venäläisten peruskalusto on vanhaa neuvostokalustoa
ISTV:n Ukraina-studiossa vieraillut kenraalimajuri evp Pekka Toveri pitää uskottavana, että Venäjän asevoimien rahoja on mennyt vuosien saatossa vääriin taskuihin.
Sotakalusto on jäänyt paikoin modernisoimatta, ja se näkyy myös kentällä.
Yksi esimerkki tästä on se, että joidenkin sotatantereelta levinneiden tietojen mukaan Venäjän joukoille on tarjoiltu jopa 12 vuotta sitten vanhaksi menneitä taistelumuonia.
Myös kalusto on paikoin vanhaa. Venäjä sanoo Toverin mukaan, että heidän sotamateriaalinsa maavoimissa on 70-prosenttisesti uutta tai modernisoitua ja uuden veroista. Tosiasiassa peruskalusto on kuitenkin vanhaa neuvostokalustoa.
– Esimerkiksi taistelupanssarivaunu T-72:t ovat tulleet palveluskäyttöön jo 1980-luvulla ja niitä on vain päivitetty, Toveri sanoo.
– Heidän panssarihaupitsikalustosta noin 20 prosenttia eli noin viidennes on uusia 2S19MSTA-haupitseja. Loput on vanhaa neuvostokalustoa. Vaikka niihin olisi tehty vähän päivityksiä, ei se niistä kauhean moderneja tee.
Ukrainan maavoimien julkaisema kuva tuhotuista ja kaapatuista venäläistankeista Sumyn alueella. Kuva otettu maanantaina 7.3.
Vaikka Venäjä on kokenut sodassa suuria miestappioita, Toveri pitää operaation suurimpina ongelmina huollon sakkaamista.
Huollon epäonnistumisen jonkinlaiseksi symboliksi on muodostunut Kiovan pohjoispuolelle juuttunut kolonna, joka on joidenkin lähteiden mukaan kymmenien kilometrien mittainen.
Kolonnan etupuolella olevista ajoneuvoista on mitä ilmeisimmin loppunut polttoaine ja niiden akuista virta. Huolto ei pääse paikalle, koska tie on tukossa. Maaston puolelta ei voi koukata, koska maa on liian pehmeää ja märkää.
Toverin mukaan huolto-ongelmat liittyvät siihen, että Venäjä ei ole saanut polttoainetta, elintarvikkeita ja ampumatarvikkeita liikkeelle. Tämä ongelma vaivaa muutakin osaa hyökkäyksestä kuin vain kuuluisaa kolonnaa.
Yksi syy tähän on se, että Venäjän ajoneuvoilla kulkeva huolto on kevyempää kuin länsimaisissa armeijoissa. Polttoaineajoneuvot ovat pienempiä ja niitä on vähemmän. Sen sijaan venäläisten huolto on perustunut perinteisesti rautateihin.
Venäjällä ja Ukrainalla on käytössä sama raideleveys, joten olisi voinut ajatella, että tämä olisi pelannut Venäjän eduksi.
Venäjän ongelma on se, että se ei ole saanut haltuunsa rautateiden solmukohtia, jotka sijaitsevat isoissa kaupungeissa.
– Siksi huoltoa ei olla saatu liikkeelle raiteita pitkin, Toveri toteaa.
– Kun katsoo, mitä taisteluja käydään, ne keskittyvät juuri kaupunkeihin, joissa on rautateiden solmukohtia, esimerkiksi Harkovaan.
Vaikka Venäjän armeija joutuu taistelemaan osin vanhahkolla kalustolla ja sen huolto sakkaa, Toveri ei pidä ainakaan Kiovan tulevaisuutta kovin valoisana.
Toverin mukaan Venäjä valmistautuu piirittämään kaupungin. Joukot Kiovan itäpuolella ovat päässeet jo lähelle kaupunkia, seuraavaksi Venäjä keskittyy sen länsipuolelle.
Sen jälkeen edessä voi olla kaupunkisota, jossa Kiovan keskustaan edetään kortteli korttelilta.
Katso ISTV:n studiolähetyksen keskustelu kenraalimajuri evp Pekka Toverin kanssa kokonaisuudessaan alla olevalta videolta.




