Kansainvälisten sotilasasiantuntijoiden mukaan Venäjä lähti hyökkäämään Ukrainaan ”pehmeällä” taktiikalla: huonolla valmistautumisella, heikolla strategialla ja varustehuollolla sekä kokemattomin sotajoukoin.
Asiantuntijat arvioivat, että Venäjä oletti pystyvänsä etenemään paraatimarssia Kiovaan lähes ilman taisteluita, ja että Kiova kaatuu parissa päivässä.
Ukrainan ponteva vastarinta yllätti venäläiset kuitenkin housut kintuissa, ja Venäjän sotamenestys kuuden ensimmäisen päivän aikana on ollut laiha. Venäjä ei ole saanut merkittäviä kaupunkeja hallintaansa, eikä edes Ukrainan ilmaherruutta.
Tämä on tiettävästi aiheuttanut ärtymystä ja turhautumista presidentti Vladimir Putinissa.
Nyt Venäjän taktiikka on asiantuntijoiden mukaan selvästi kovenemassa. Tästä ovat merkkinä esimerkiksi Harkovan ja Mariupolin kaupunkien säälimättömät pommitukset, joissa ei keskitytä enää pelkästään sotilaskohteisiin.
Ohjuksia ja raketteja on ammuttu myös asuinalueille, mikä on johtanut mittavien materiaalivaurioiden ohella lukuisiin siviiliuhreihin.
Lue lisää: Amnesty tutki Ukrainan sodan kuvia ja videoita: Iskut siviileihin voivat osoittautua sotarikoksiksi
Venäjän sodankäynnin asiantuntija Mathieu Boulegue politiikan tutkimuslaitoksesta Chatham Housesta sanoi New York Timesille, että Venäjä on hyökkäyksen alkupäivinä käyttänyt vain rajoitetusti voimaa.
– Emme ole vielä nähneet, mitä Venäjällä on takataskussa. Alamme nyt nähdä vaihetta kaksi, ja pelkään, että se on vasta alkua. Näemme kokeneempia joukkoja, enemmän voimaa, enemmän mattopommituksia – ja enemmän uhreja, Boulegue pelkää.
Myös Yhdysvaltain armeijan entinen kenraaliluutnantti ja nykyinen Nato-lähettiläs Douglas Lute arvioi, että Venäjän todellista sotilasvoimaa Ukrainassa ei ole vielä nähty kaikessa tehokkuudessaan.
Lue lisää: YK: Ainakin 227 siviiliä kuollut Ukrainan sodassa – miljoona ihmistä paennut Ukrainasta
Lute sanoi New York Timesille, että Venäjän sotadoktriineissa kaupungit otetaan hallintaan kylmänviileän säälimättömästi – ja tappavasti.
Raskaalla tykistöllä tulitetaan sumeilematta, tuhotaan kaupunkien infrastruktuuri ja tietoliikenneyhteydet sekä aiheutetaan siviiliväestössä pakokauhua, uhreista välittämättä.
Asiantuntijat arvioivat, että Venäjän ei kannata lähteä kaupunkisotaan Kiovan valtaamiseksi. Viron suojeluskuntajärjestön johtaja, prikaatinkenraali Riho Ühtegi sanoi Eesti Ekspress -lehdelle, että kaupungin valtaaminen ja sen pitäminen hallinnassa vaatii jopa 40-kertaisen miesvahvuuden puolustajaan verrattuna.
– Venäjän asevoimat eivät ole maailman parhaat. Jopa parhaille asevoimille kaupunkisota voi olla painajaismainen, Irakin sodassa palvellut eversti John Spencer sanoi CNN:lle.
Spencer sanoi, että kun hän itse palveli Irakissa, liittoutuneet hyökkäsivät pääkaupunki Bagdadiin 177 000 sotilaan voimin.
– Irak ei ole Ukraina. Bagdad oli kevyesti puolustettu, tuskin lainkaan ja silti siitä tuli helvetti. Nyt Venäjällä on Ukrainassa arviolta 190 000 sotilasta. Joukkoja ei ole tarpeeksi. Siinä kävisi venäläisille todella pahasti, Spencer arvioi.
– Tämä on kuitenkin sota Kiovasta. Jos Venäjä ei saa Kiovaa haltuunsa, se häviää, Spencer lisäsi Washington Postille.
Kiovan lähistöllä Buchassa käydyn taistelun jälkiä. Edustalla venäläinen panssarivaunu.
Nainen tutki kotinsa tuhoja Horlivkan kaupungissa itäisessä Ukrainassa keskiviikkona.
”Näemme kokeneempia joukkoja, enemmän voimaa, enemmän mattopommituksia – ja enemmän uhreja.
Mies seisoo pommituksen jäljiltä syntyneessä kuopassa ukrainalaisen sotilasrakennuksen edustalla Kiovan lähistöllä Brovaryssa.
Kiovan valtaamisyrityksen vaihtoehdot voivat asiantuntijoiden mukaan olla Ukrainalle vieläkin kylmäävämmät: kaupunki voidaan yrittää saartaa tai pommittaa maan tasalle niin kuin venäläisjoukot tekivät Tshetshenian sodan aikana Groznyissa ja Syyrian sodassa Aleppossa.
Molemmat ovat hyvin brutaaleja sotatoimia. Saarrossa kaupungin kaikki yhteydet ulkomaailmaan katkaistaan aina ruokahuoltoa myöten. Siviiliuhreja tulisi paljon.
Vasta, kun kaupunki on näännytetty tai pahasti tuhottu, maavoimat marssii kaupunkiin.
Asiantuntijat muistuttavat, että paperilla Venäjän sotajoukot ovat täysin ylivertaisia Ukrainaan verrattuna millä tahansa mittarilla, puhutaan sitten joukkojen, aseiden, sotilaskaluston ja -ajoneuvojen tai lentokoneiden määrästä. Venäjä myös oppii koko ajan alkupäivien virheistään.
Mutta niin kuin esimerkiksi urheilussa, myös sodankäynnissä on kyse paljolti taistelutahdosta. Henki voi voittaa materian.
– Kaikessa sodankäynnissä on kyse tahdosta. Omasta tahdosta verrattuna vastustajan tahtoon. Ukrainalaisilla on halu maksaa äärimmäinen hinta oman maansa puolustamisesta, venäläisillä ei tällaista halua ole, Spencer vertasi.
Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri on todennut useaan otteeseen, että Venäjä voi sotilasylivoimallaan voittaa taistelun Ukrainasta mutta sodan Ukrainasta se on jo hävinnyt.
Venäjän asettaman nukkehallituksen olisi hyvin vaikea johtaa maata. Lisäksi sodan pitkittyessä se tulee maksamaan Venäjälle monin verroin enemmän kuin Putin hyökkäyksen alussa odotti.
