Venäjä yllättyi saamastaan vastarinnasta Ukrainassa, ja nyt hyökkääjän otteet ovat kovenemassa, uskovat asiantuntijat.
Myös iskujen tiheästi asuttuihin kohteisiin uskotaan kiihtyvän. Suuriin kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin, Harkovaan ja Kiovaan, on kohdistunut rajua painetta.
– Venäjä tuntui aluksi lähteneen soitellen sotaa Ukrainassa. Se kertoo johdon harhaisista kuvitelmista. Niihin perustuvasta operationaalisesta suunnittelusta. Joukoista ilman suunnitelmaa, tahtoa. Nyt suunnitelma muuttunut totaalisen tuhon kylvämiseksi, twiittasi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola torstaiaamuna osana pitkää ketjua, jossa hän analysoi Ukrainan sodasta tähän mennessä saatuja oppeja Pohjolalle.
Mika Aaltola kuvailee Ilta-Sanomille, miten Venäjän johto tuntuu uskoneen omaan propagandaansa ja fantasiaansa siitä, että veljeskansa olisi jotenkin manipuloitua, ja venäläisiä kohdeltaisiin vapauttajina.
– Sen sijaan joukot törmäsivätkin Venäjälle vihamieliseen vastarintaan ja vankan puolustustahdon omaavaan kansaan, Aaltola sanoo.
Samoilla linjoilla on tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp Pekka Toveri.
– Venäjällä oli ruusuinen kuvitelma, että marssitaan sisään ja lähdetään rauhanomaisesti miehittämään Ukrainaa. Totuus tuli yllätyksenä, Toveri sanoo.
Poliisilaitos palaa Harkovassa. Harkova on Ukrainan toiseksi suurin kaupunki, ja siellä on yhä myös siviiliväestöä.
Ukrainan vastarinta on yllättänyt venäläiset, arvioivat asiantuntijat.
Pekka Toverin ja Mika Aaltolan mukaan ukrainalaisten vastarinta on yllättänyt johdon lisäksi myös venäläisten etenevät joukot.
– Tämä on perinteinen diktatuurien ongelma. Kun autoritaarinen johtaja on tarpeeksi kauan vallassa, hänen ympärillään ei ole kuin jees-miehiä, Pekka Toveri sanoo.
Hän uskoo, että venäläisten tiedustelu kentällä Ukrainassa on ollut kohtuullisen hyvin perillä kansan mielialasta ja taistelutahdosta, mutta se, onko todellinen tieto kantautunut väliportaalta toiselle ja ylös asti, on epätodennäköistä.
– Jos alaiset kertovat johtajalle sitä tarinaa, jota arvioivat johtajansa haluavan kuulla, lopputuloksena johdon tulee höyrähdettyä omaan tarinaansa, Toveri kuvaa.
Hänestä tarina on tuttu niin Neuvostoliitosta kuin esimerkiksi Saddam Husseinin Irakista.
Mika Aaltolan analyysi on samansuuntainen.
– Kuviteltiin, että asia on selvä. Tämä kertoo pelottavaa viestiä siitä, että johto on erkaantunut todellisuudesta, Aaltola kuvaa.
Informaatiosodassa Venäjä on asiantuntijoiden mukaan häviäjä. Kuvassa kenraalimajuri pekka Toveri.
Alkuperäisestä uskomuksesta helppoon miehitykseen kertoo asiantuntijoiden mukaan muun muassa se, että hyökkäyksen alkuvaiheessa venäläisten eteneminen on ollut suuresta ylivoimasta huolimatta varsin tehotonta.
Myöskään esimerkiksi raskasta epäsuoraa tulta ei ole hyökkäyksen alkuvaiheessa käytetty.
Nyt ennusmerkit ovat synkät.
– Nyt ajaudutaan epäinhimillistämään Ukrainan kansaa. Vapautettavan veljeskansan sijaan kyse onkin vihollisesta. Vihollisia on helpompi tappaa, Aaltola arvioi ajattelutavan muutosta.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ervioi, että ukrainalaisia aletaan nyt epäinhimillistää, kun aikaisemmin heitä ajateltiin vapautettavana veljeskansana.
Venäjällä on ylivertainen sotilaallinen voima verrattuna Ukrainaan. Silti hyökkäyksen eteneminen on ollut ennakoitua hitaampaa, ja informaatiosodassa Venäjän häviö on sekä Aaltolan että Pekka Toverin mukaan selvä.
– Eräiden tietojen mukaan esimerkiksi matkapuhelinverkon tukiasemia on nyt tuhottu, jotta ihmiset eivät enää voisi jakaa esimerkiksi kuvia palavista venäläisistä panssareista ja todellisista tuhoista. Eilen iskettiin Kiovan televisiotorniin, Pekka Toveri sanoo.
Toveri uskoo, että tiedot venäläisten raskaista tappioista saavuttavat lopulta myös venäläisen tavallisen kansan. Vuotoja tapahtuu.
– Todellisia tapahtumia pyritään pitämään Venäjällä piilossa, mutta mitä kauemmin sota venyy, sitä enemmän tilanne alkaa syömään kotirintamaa Venäjällä.
Kiovan televisiotornilla räjähti tiistaina.
Isku televisiotorniin voisi olla Pekka Toverin mukaan osa pyrkimystä tasoittaa tilannetta informaatiosodassa, jonka Venäjä vaikuttaa hävinneen.
Toistaiseksi Venäjä ei ole käyttänyt kovin laajalti ilma-asettaan eikä raskasta tulivoimaa, mutta asiantuntijat uskovat, että taistelutapa muuttuu ja paine kohdistuu entistä enemmän myös asutuskeskuksiin.
Myös siviiliuhrien määrä todennäköisesti samalla kasvaa.
– Kun tästä ei saada ylivertaisuusnäytelmää, tästä saa ainakin alistusnäytelmän. Vaihtoehto on ottaa laajalla tuholla tilanne haltuun, Aaltola sanoo.
Aaltola ja Toveri eivät usko, että ukrainalaiset luovuttavat, vaikka Venäjä pystyisikin nujertamaan sen aseellisen vastarinnan. Sodassa tulleet siviiliuhrit lisännevät ukrainalaisten taistelutahtoa entisestään.
– Se piste on ohitettu, että ukrainalaiset antautuisivat, Toveri arvioi.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluuntantti Marko Palokangas arvioi keskiviikkona puoliltapäivin ISTV:n suorassa lähetyksessä, että venäjä pyrkii nyt tekemään kaikkensa, ja aiempaa järeämmät iskut asutuskeskuksiin ovat hänen mukaansa mahdollisia ja odotettavia.
– Taistelujen intensiteetti tulee kasvamaan, kun tavoitteita ei ole saavutettu, totesi Palokangas.
Asutuskeskuksissa käytävä sota on kuitenkin hyökkääjälle hankalaa, ja Palokangas piti keskiviikkona epävarmana, onko Venäjällä esimerkiksi halua sitoa joukkojaan raskaaseen kaupunkisotaan.
– Kaupunki voidaan näivettää jättämällä joukot sen ympärille, Palokangas arvioi.
Pelastajat kantoivat haavoittunutta Harkovassa.
Tiistaina uutisoitiin, että Euroopan Unioni ei todennäköisesti lähetäkään taistelulentokoneita Ukrainan avuksi.
Alun perin oli kerrottu, että Puola, Bulgaria ja Slovakia lähettäisivät Ukrainaan jopa 70 hävittäjä- ja rynnäkkökonetta.
Vetäytyminen johtunee maiden haluttomuudesta sitoa Natoa mukaan Ukrainan sotaan.
Pekka Toverin arvion mukaan hävittäjillä olisi ollut suuri moraalinen merkitys. Sen sijaan koneiden käytännön merkitys sodan kululle olisi ollut vaikeampi arvioida.
– Olisiko Ukrainalla lentäjiä, mekaanikkoja, missä kunnossa tukikohdat ovat? Venäjällä on sen verran ylivoimaa, että ei näillä sodan kulkua olisi muutettu.
Mika Aaltolan arvion mukaan päätös johtaa siihen, että Ukraina romahtaa nopeammin, ja sillä on seurauksia koko Euroopalle.
– Mitä kauemmin Ukraina kestää, sitä kauemmin muu Eurooppa ja Suomi ovat turvassa. Ei pidä olla naiivi. Vaikka sotaa käydään Ukrainassa, välillisesti soditaan myös vapaan Euroopan puolesta. Isovenäläiset laajentumistavoitteet ovat selviä, Aaltola sanoo.
– Panikoitumiseen ei ole syytä, mutta ei saisi olla sinisilmäinen. Meidän pitäisi nyt tehdä strategista valmistautumista tulevaisuuteen.
