Paine Kiovassa kasvaa: ”Se on Ukrainan hermo­keskus, jonka lamaannuttamiseen Venäjä pyrkii”

ISTV:n lähetyksessä vierailleen Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Matti Pesun mukaan lännen asettamat pakotteet vaikuttavat erityisesti pitkällä aikavälillä, mutta Venäjän nykytoimiin ne eivät välttämättä iske.

25.2. 13:36

Venäjä on jo saanut haltuunsa strategisia kohteita Ukrainan eteläosissa ja seuraavina kohteina ovat pääkaupunki Kiova ja muut suuret kaupungit, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu ISTV:n lähetyksessä perjantaiaamuna. Hänen mukaansa erityisesti Kiovaan kohdistuva paine kasvaa.

– Siellä on Ukrainan joukkojen hallintorakennukset ja media, eli se on Ukrainan vastarinnan eräänlainen hermokeskus, jonka lamaannuttamiseen Venäjä mahdollisesti pyrkii.

Tutkija Matti Pesu arvioi, että Venäjän seuraavina kohteina ovat Kiovan lisäksi muut suuret kaupungit Ukrainassa.

Pesun mukaan voi olla mahdollista, että Venäjä pyrkii sitomaan Ukrainan joukkoja rintamille, jotta ne olisivat poissa Kiovasta.

Lue lisää: CNN:n toimittaja juonsi suoraa lähetystä Ukrainan rajalla, kun tykistön tuli lensi taivaalla – sitten tankit alkoivat lipua ohi

Tutkijan mukaan mahdollisuus Venäjän presidentin Vladimir Putinin valitsemasta nukkehallituksesta on nostettu useissa analyyseissa esille. Hän arvioi, että Venäjä on kartoittanut jo pitkään sopivia henkilöitä, jotka puoltaisivat maan poliittisia päämääriä.

Ukrainan tilanteen vakauttaminen nukkehallituksen avulla ei tulisi olemaan tutkijan mukaan helppoa.

– Jos Venäjä onnistuu Ukrainan hallinnon kaatamaan, miten hallita maata, jossa on mahdollisesti 40 miljoonaa Venäjää syvästi halveksivaa kansalaista?

Asuinalueelle pudonneen lentokoneen jäänteet Kiovassa perjantaina.

Lännen pakotteilla ei tutkija Pesun mukaan välttämättä pystytä Venäjän nykytoimiin iskemään, sillä pakotepolitiikka vaikuttaa pidemmällä aikavälillä. Pakotteiden riittävyyttä arvioidessaan hän muistuttaa, että Yhdysvaltojen ja Euroopan tilanne on erilainen.

– Euroopan ja Euroopan unionin maiden taloudelliset riippuvuudet Venäjälle ovat suuremmat, ja meillä on Euroopassa myös maita, jotka suhtautuvat Venäjään pehmeämmin.

Lue lisää: ”Tänään lähdemme, Kiovassa ei ole enää turvallista” – toimittaja Oleg kertoo, miltä elämä näyttää pää­kaupungissa sodan toisena päivänä

Pesu sanoo, että Venäjän heikkous on energiapolitiikassa, jossa vallitsee yhteisriippuvaisuus Venäjän ja Euroopan välillä.

– Eurooppa on riippuvainen muun muassa venäläisestä kaasusta ja Venäjä on riippuvainen kaasusta saaduista varoista.

Naton joukkojen läsnäololla Euroopassa ja Ukrainan naapurimaissa on Pesun mukaan symbolinen merkitys.

– Nato osoittaa, että se ottaa jäsenmaidensa puolustuksen vakavasti.

Luottamus Venäjään on nyt Pesun mukaan heikko, mikä vaikeuttaa suurien maailmanlaajuisten kysymysten ratkaisua.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?